YK:n ihmisoikeuskomitea antoi arvionsa siitä, miten Suomi on toimeenpannut saamiaan suosituksia. Komitea pitää ongelmallisena muun muassa kasvavaa viharikosten määrää ja vaatii Suomelta järeämpiä toimia viharikosten ehkäisemiseksi. Suomen on ryhdyttävä ripeisiin toimiin suositusten toimeenpanemiseksi.
YK:n ihmisoikeuskomitea julkaisi huhtikuussa arvionsa siitä, miten Suomi on toimeenpannut komitean vuonna 2021 antamia suosituksia naisiin kohdistuvan väkivallan sekä vihapuheen ja viharikosten torjunnasta ja saamelaisten oikeuksien edistämisestä. Komitea päätyy toistamaan aiemmat suosituksensa ja pitää ongelmallisena viime vuosina kasvanutta viharikosten ja ilmoitettujen lähisuhde- ja seksuaaliväkivaltatapausten määrää. Komitean mukaan Suomen on kehitettävä rikosoikeusjärjestelmäänsä, helpotettava väkivaltarikoksista ilmoittamista ja tuettava selviytyjiä. Komitea moittii Suomea myös saamelaiskäräjälain uudistamisen hitaudesta. Suomen on varmistettava, että uudistus toteutetaan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.
Mikä on YK:n ihmisoikeuskomitea?
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien yleissopimusta valvova elin, joka valvoo sopimuksen kansallista toimeenpanoa. Sopimus käsittelee kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, joihin lukeutuvat esimerkiksi sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä oikeus äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa. Suomi on sitoutunut sopimukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisoikeuskomitea tarkastelee sopimuksen toteutumista Suomessa hallituksen toimittaman raportin pohjalta ja julkaisee päätelmänsä sopimuksen toteutumisesta Suomessa.
Ihmisoikeuskomitea hyödyntää tarkastelussaan järjestöjen antamia lausuntoja. Myös Amnesty on toimittanut komitealle oman lausuntonsa ja osallistunut sen käsittelyyn. Huhtikuussa 2024 julkaistut suositukset keskittyvät kolmeen seurantaan nostettuun kokonaisuuteen: vihapuhe ja viharikokset, naisiin kohdistuva väkivalta ja saamelaisten oikeudet, jotka komitea nosti nopeutettuun seurantaan osana Suomen edellisen määräaikaisraportin tarkastelua vuonna 2021. Komitean mukaan sekä suositusten toimeenpanossa että hallituksen antamissa tiedoissa on parantamisen varaa.
1. Suomen on kaksinkertaistettava toimensa vihapuheen ja viharikosten ehkäisemiseksi
Suomi saa ihmisoikeuskomitealta moitteita riittämättömistä toimista vihapuheen ja -rikosten torjunnassa. Sen mukaan Suomen on kaksinkertaistettava ponnistelunsa syrjinnän, vihapuheen ja väkivaltaan yllyttämisen ehkäisemiseksi. Komitea kritisoi pääministeri Petteri Orpon hallituksen elokuussa 2023 julkaiseman tiedonannon toimenpiteitä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi siitä, että toimenpiteet eivät sisältäneet ehdotuksia vihapuheen torjumiseksi. Komitea luonnehtiikin hallituksen toimia “hajanaisiksi”, sillä vihapuhetta pyritään torjumaan lähinnä määräaikaisilla hankkeilla.
Viharikosten määrä Suomessa on kasvanut huomattavasti kahden viime vuoden aikana ja aliraportointi on edelleen merkittävä ongelma. Rikosoikeusjärjestelmässä on selkeitä puutteita esimerkiksi vihamotiivien tunnistamissa, komitea toteaa. Sen mukaan Suomen on tuettava viharikoksista ilmoittamista ja varmistettava, että rikokset tutkitaan perusteellisesti, syylliset asetetaan syytteeseen ja tuomitut rangaistaan asianmukaisin seuraamuksin. Selviytyjille on tarjottava tehokkaat oikeussuojakeinot. Suomen on myös kehitettävä tietojen keruuta, toteutettava tehokkaita toimenpiteitä vihapuheen ehkäisemiseksi sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja moninaisuuden hyväksymisen edistämiseksi, komitea luettelee.
Ihmisoikeuskomitea pitää erityisen ongelmallisena poliitikkojen vihapuhetta. Poliitikkojen todetaan lietsoneen esimerkiksi muukalaisvihaa ja islamofobiaa puolueiden asettamatta heitä vastuuseen teoistaan. Komitean mukaan Suomen tulisi tuomita tällaiset puheet jyrkästi ja julkisesti. Komitea on myös huolestunut viranomaisten kyvystä tunnistaa viharikokset ja puuttua niihin. Esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulun järjestämä vuosittainen viharikoksia koskeva koulutus on vapaaehtoinen, ja se on peruttu useaan otteeseen kiinnostuksen puutteen vuoksi. Komitean mukaan Suomen on varmistettava, että poliisit, syyttäjät ja muut viranomaiset saavat asianmukaista koulutusta vihapuheesta ja viharikoksista.
2. Suomen on helpotettava parisuhde- ja seksuaaliväkivaltarikoksista ilmoittamista ja tuettava selviytyjiä
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa edelleen hälyttävän yleistä. Ilmoitettujen parisuhde- ja seksuaaliväkivaltatapausten määrä on viime aikoina jopa kasvanut. Siitä huolimatta syytteiden ja tuomioiden määrä on edelleen alhainen. Ihmisoikeuskomitea pitää kehitystä ongelmallisena. Järjestelmä ei rohkaise naisia ilmoittamaan väkivaltarikoksista. Poliisitutkinta on usein laadultaan heikkoa ja voi kestää jopa vuosia. Raiskausrikosissa päädytään usein sovitteluun ja esitutkinta saatetaan lopettaa “vähäisyysperusteilla”. Komitean mukaan vain noin 20 prosenttia poliisille ilmoitetuista raiskausrikoksista johtaa lopulta syytteen nostamiseen. Väkivaltarikoksista epäillyt henkilöt ohjataan edelleen usein sovitteluun, mitä komitean mukaan käytetään käytännössä vaihtoehtona rikosten tutkinnalle.
Komitea antaa Suomelle useita suosituksia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Sen mukaan Suomen on helpotettava väkivallanteoista ilmoittamista ja taattava ilmoittavien naisten turvallisuus esimerkiksi parantamalla lähestymiskieltojen saavutettavuutta ja tehokkuutta. Suomen on myös varmistettava, että väkivallanteot tutkitaan perusteellisesti, syylliset asetetaan syytteeseen ja tuomittuja rangaistaan asianmukaisin seuraamuksin. Väkivallasta selviytyjille on taattava pääsy tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja tarvittaviin tukipalveluihin, kuten turvakoteihin. Poliisit, syyttäjät ja muut viranomaiset on koulutettava asianmukaisesti. Suomen on myös jatkettava seksuaalirikoslainsäädäntönsä kehittämistä ja kriminalisoitava pakkoavioliitot erillisellä rikosnimikkeellä rikoslakiin, komitea toteaa.
3. Suomen on uudistettava saamelaiskäräjälaki nopeasti ja oikeudenmukaisesti
Ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaiskäräjälain uudistamisen hitaudesta ja on huolissaan saamelaisten viime aikoina raportoimista vihapuhe- ja häirintätapauksista. Vaikka saamelaiskäräjälain uudistus on ollut useamman hallituksen pöydällä, ei uudistamisen toteuttamiseen ole löytynyt tarvittavaa poliittista tahtoa. Komitea pitää myönteisenä, että Orpon hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lain uudistamisesta, mutta kritisoi hallitusta prosessin viivästymistä ja esityksen heikentämisestä. Sen mukaan saamelaiskäräjälain uudistusta tulisikin nopeuttaa.
Komitea kiittää Suomea saamelaisten oikeuksien huomioimisesta uudessa ilmastolaissa (2022) ja luonnonsuojelulaissa (2023), mutta toteaa, että saamelaisten oikeuksia tulee edelleen vahvistaa lainsäädännössä. Esimerkiksi uudistettu kaivoslaki ei edelleenkään edellytä valtiota varmistamaan saamelaisten vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta ennen aluevarausten tai malminetsintä- ja kullanhuuhdontalupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella. Komitea suosittaa Suomea tarkistamaan nykyistä lainsäädäntöä ja käytäntöjä, joilla voi olla vaikutusta saamelaisten oikeuksiin, ja varmistamaan saamelaisten kuuleminen heitä koskevissa hankkeissa ja uudistuksissa. Poliiseille, syyttäjille ja muille viranomaisille on tarjottava asianmukaista koulutusta saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksista. Suomen tulisi myös harkita Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 ratifiointia, komitea lisää.
Suomen on ryhdyttävä välittömästi toimiin suositusten toimeenpanemiseksi
YK:n ihmisoikeuskomitean suositukset ovat vahva viesti Suomelle ryhtyä toimiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Kaikissa seurantaan nostetuissa kokonaisuuksissa suositellaan viranomaisten asianmukaista kouluttamista ja lainsäädännön tai oikeusjärjestelmän kehittämistä. Vaadimme Suomea ryhtymään ripeisiin toimiin suositusten toimeenpanemiseksi ja osoittamaan, miten se aikoo havaittuihin epäkohtiin puuttua. Tämä on välttämätöntä, jotta Suomi täyttää sitovat kansainväliset velvoitteensa.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!