Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut osuvat erityisesti pienituloisten kukkaroihin. Ne voivat sekä pahentaa taloudellista ahdinkoa että estää välttämättömien palveluiden pariin hakeutumista ja palveluiden käyttöä. Tämä puolestaan lisää edelleen terveyden eriarvoisuutta.
Palveluiden tarpeeseen nähden ylimpiin koulutus- ja tuloryhmiin kuuluvat käyttävät monia terveyspalveluita enemmän kuin alimpiin koulutus- ja tuloryhmiin kuuluvat. Yksi syy tähän saattaa olla taloudellinen ahdinko, johon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut eivät tuo helpotusta. Pienituloiset ovat jo valmiiksi lujilla inflaation, korkojen nousun ja energian hintojen räjähdysmäisen kasvun vuoksi.
Korkeat asiakasmaksut esteenä hoitoon pääsyyn
Asiakasmaksut voivat muodostaa pienituloisille esteen hoitoon hakeutumisessa ja palveluiden käytössä. Palveluiden pariin hakeutumista saatetaan esimerkiksi lykätä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finsote-kyselyssä lähes joka viides kertoi korkeiden asiakasmaksujen haitanneen hoidon saantia terveyspalveluissa. Lähes joka kolmas kertoi asiakasmaksujen haitanneen sosiaalipalveluiden saantia. Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Fin:in raportin mukaan menoja kohtuullistavat maksukatot eivät ole olleet riittäviä, sillä jotkut joutuvat korkeiden maksujen vuoksi edelleen laiminlyömään sairauden hoitoaan. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia yksilöille, mutta myös yhteiskunnalle, sillä sairauden päästessä etenemään sen hoitoon saatetaan tarvita enemmän resursseja kuin aikaisen vaiheen puuttumisessa. Esimerkiksi hoitamaton verisuonitauti voi pahimmillaan johtaa leikkaushoitoa vaativaan aivoverenkierron häiriöön. Terveyseroilla on hintalappu, ja eriarvoisuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Koska asiakasmaksut esimerkiksi terveydenhuollon vastaanottokäynnillä ovat regressiivisiä eli eivät tulotasoon sidottuja, vievät ne prosentuaalisesti isomman siivun pienituloisten käytettävissä olevista tuloista.
Asiakasmaksuja ulosottoon
2010-luvulta lähtien asiakasmaksujen ulosotot ovat lisääntyneet Suomessa voimakkaasti. Vuonna 2011 vireille tuli alle 250 000 asiakasmaksun ulosottoa. Vastaava luku vuonna 2020 oli jo yli 660 000. Asiakasmaksulain uudistuksen yhtenä pyrkimyksenä oli lisätä terveyden tasa-arvoa ja poistaa hoidon esteitä. Uudistuksesta huolimatta tilanne ei ole parantunut riittävästi. Tammi-kesäkuussa 2022 asiakasmaksujen ulosottoja oli jopa enemmän kuin vastaavana aikana 2021 ennen lakiuudistusta.
Asiakasmaksulain mukaan asiakas voi tehdä hakemuksen maksujen kohtuullistamisesta tai perimättä jättämisestä, mikäli hänen toimeentulonsa on vaarantumassa. EAPN-Fin:in raportista selviää kuitenkin, ettei näitä lainkohtia tunneta kovin hyvin. Myös niiden käytännön toteutus vaihtelee kunnasta riippuen.
Uusilla hyvinvointialueilla tuhannen taalan paikka alentaa maksuja
Jokaisella on oikeus terveyteen. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi tulisi uusilla hyvinvointialueilla kiinnittää tarkkaan huomiota asiakasmaksuihin. Asiakasmaksuja tulisi pyrkiä alentamaan ja maksuttomien palveluiden määrää lisäämään. Lisäksi tiedotusta asiakasmaksujen huojentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta tulisi tehostaa niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Kohtuuhintaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tarjoavat väestölle mahdollisuuden huolehtia hyvinvoinnistaan ja toimintakyvystään. Ne kuuluvat kaikille.
Asiakasmaksujen korottaminen voi johtaa ulosottojen määrän kasvamiseen. Velkaantuminen ja luottotietojen menettäminen voivat vaikuttaa kielteisesti sekä terveyteen että laaja-alaisesti muihinkin elämän osa-alueisiin. Elämisen kustannuksia voi olla vaikea maksaa, työkyvyttömyysaika voi pidentyä ja erinäiset luottotietoja vaativat asiat kuten asunnon vuokraaminen tai vakuutusten ottaminen voivat hankaloitua. Yleinen eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy, jos edellä mainitun kaltaiset asiat kasaantuvat jo ennestään marginalisoituneessa asemassa oleville ihmisille.
Hyvinvointialueet tarvitsevat resursseja
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti ensimmäisenä ensi vuoden asiakasmaksuista ja päätyi määrittämään ne suurimmaksi osaksi korkeimmalle mahdolliselle tasolle. Syyksi kerrottiin tarve kerätä käyttövaroja asiakasmaksuilla.
Hyvinvointialueiden tilanne on vaikea pandemian aiheuttaman hoitovelan, henkilöstöpulan, korkean inflaation, palkkaharmonisaation ja viiden vuoden palkkaohjelman toimeenpanon aiheuttamassa paineessa. Valtion tulee huomioida paremmin hyvinvointialueiden resurssitarpeet, jotta asiakasmaksujen korottaminen tai palveluista joustaminen eivät muodostu väyliksi riittävän rahoituksen takaamiseen. Erityisesti perusterveydenhuollon rahoitus on Suomessa jäänyt jälkeen pohjoismaisesta tasosta. Pienituloisten ei tule joutua kompensoimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssi- ja rahoitusvajetta.
Teksti: Mariko Sato. Kirjoittaja työskentelee taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Amnestyn Suomen osastossa.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!