Koronaviruspandemia voi vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen. Avaamme tässä artikkelissa, millä tavoin ihmisoikeuksia voi rajoittaa pandemian kaltaisissa poikkeustilanteissa. Vastaamme myös suojavarusteisiin ja rokotteisiin liittyviin kysymyksiin.
1. Voiko työnantaja vaatia työntekijää käyttämään työpaikalla maskia?
Työnantaja vastaa työturvallisuuslain mukaan työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Työnantajalla on velvollisuus riskiarvioinnin perusteella määritellä toimenpiteet, joilla koronavirustartuntoja ehkäistään työpaikalla. Työnantajan tulee huomioida arvioinnissa myös alueelliset suositukset.
Riskeihin perustuvia toimenpiteitä voivat olla työnantajan määräämät työjärjestelyt sekä esimerkiksi kasvomaskien tai hengityssuojaimien käyttö työpaikalla. Työturvallisuuslain 15 §:ssä säädetään työnantajan velvollisuudesta tarjota tarvittavat suojaimet, kuten kasvomaskit, ja 20 §:ssä työntekijän velvollisuudesta käyttää niitä. Mikäli työntekijä ei voi käyttää kasvomaskia esimerkiksi terveydellisistä syistä, tulisi työnantajan harkita vaihtoehtoisia suojaimia tai työjärjestelyitä.
Oleellista työnantajan määrittelemissä toimenpiteissä on, että niille on asialliset perusteet ja niiden on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti.
Kts. lisätietoa: Työterveyslaitoksen verkkosivuilla https://www.ttl.fi/kasvomaskit-tyopaikoilla/ ja Työsuojeluhallinnon verkkosivuilla https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/biologiset-tekijat/korona.
2. Voiko työnantaja vaatia työntekijää ottamaan COVID-19-rokotteen?
Sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajille on asetettu velvoite huolehtia, että henkilöstö ei aiheuta koronatartunnan vakaville seurauksille alttiille asiakkaille ja potilaille koronatartunnan riskiä. Velvoite on asetettu tartuntatautilain väliaikaisella muutoksella, joka on voimassa vuoden 2022 loppuun. Velvoitteen edellyttämä henkilöstön riittävä suoja voi muodostua koronarokotteiden ottamisesta tai covid-19-taudin sairastamisesta. Velvoitteen toteuttamiseksi työnantajalle annetaan oikeus käsitellä työntekijän asiaan liittyviä terveystietoja ilman työntekijän suostumusta.
Rokotteesta kieltäytyviä ei väliaikaisen lakimuutoksen johdosta voi irtisanoa, vaan työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos muuta työtä ei voida tarjota, työ estyisi siihen saakka, kun työntekijä täyttää laissa säädetyt edellytykset tai työnantajalla on mahdollisuus tarjota muuta työtä. Työnantajalla ei väliaikaisen lakimuutoksen mukaan ole näissä tilanteissa palkanmaksuvelvollisuutta, ellei asiasta ole muuta sovittu.
Rokotukseen liittyvän velvoitteen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon potilaiden ja asiakkaiden henkeä ja terveyttä, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön terveyttä ja työturvallisuutta sekä palvelujen saatavuutta. Työntekijän yksityisyydensuojan vuoksi on väliaikaisen lakimuutoksen toimeenpanossa tärkeää, että työntekijän muut kuin kyseiseen velvoitteeseen liittyvät terveystiedot pysyvät edelleen yksityisinä. Työntekijälle on tarjottava mahdollisuus todentaa lain velvoittama suoja ilman että hänen muiden terveystietojensa turvallisuus vaarantuu. Tilanteessa, jossa työntekijällä ei ole velvoitteen mukaista riittävää suojaa, tulee selkeästi painottaa muihin tehtäviin siirtämisen ensisijaisuutta. Työn ja palkanmaksun keskeyttämisen tulee olla viimeisenä käyttöönotettava keino.
Muilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla ei ole käytössä rokotevelvoitetta, eikä työnantajilla ole laillista oikeutta käsitellä työntekijän asiaan liittyviä terveystietoja.
3. Ovatko kansainväliset matkustusrajoitukset ihmisoikeusloukkaus?
Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen perustuslain 9 §:n mukaisesti. Jokaisella on myös oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei henkilöllä ole tähän lakiin perustuvaa estettä. Valtiot voivat epidemian leviämisen ehkäisemiseksi myös asettaa tiettyjä edellytyksiä maahantulolle, kuten vaatia perusteltuja syitä matkustamiselle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi perhesyyt.
Lisätietoa sisäministeriön verkkosivuilta: https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/sisaministerio
Martin Scheinin: Onko Suomen kansalaisen perusoikeus lähteä maasta unohdettu?
4. Saako oikeutta osallistua mielenosoituksiin rajoittaa koronapandemian takia?
Mielenosoitukset ovat tärkeä demokratian väline. Niiden kieltämisen tulee perustua lakiin, olla määräaikainen ja välttämätön toimenpide suojelutavoitteen saavuttamiseksi sekä oikeassa suhteessa siihen, mitä oikeuksia niiden kieltämisellä pyritään suojelemaan. Mielenosoituksia ei tule kuitenkaan suoraan kieltää, vaan niiden järjestämistä on harkittava tapauskohtaisesti ja selvitettävä, onko mielenosoitus mahdollista järjestää turvallisesti. Poliisi voi tarvittaessa antaa mielenosoituksen järjestämisestä ennakolta tai sen aikana ohjeita ja määräyksiä. Mielenosoituksiin ei saa syrjivästi kohdistaa tiukempia rajoituksia kuin muuhunkaan toimintaan tai liikkumiseen.
6. Syrjiikö koronapassi rokottamattomia?
Koronatodistuksella eli ns. “koronapassilla” tarkoitetaan EU:n digitaalista koronatodistusta eli todistusta saaduista rokotuksista, tuoreesta negatiivisesta testituloksesta tai jo sairastetusta taudista. Suomessa koronapassi otettiin käyttöön 16.10.2021.
Koronapassin käyttöä voidaan säädellä eri maissa eri tavoin. Koronapassin näyttämistä voidaan Suomessa edellyttää niissä tiloissa ja toiminnoissa, joita koskevia rajoituksia on voimassa. Lisäksi koronapassin tarkoitus on helpottaa matkustamista EU-maiden välillä.
Ihmisten asettaminen eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta on syrjintää. Kaikki erilainen kohtelu ei kuitenkaan ole syrjintää, mikäli sille on hyväksyttävä peruste ja se on oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Koronapassin hyväksyttävyyttä ihmisoikeuksien ja syrjinnän näkökulmasta tuleekin arvioida huolellisesti. Passin käyttämisen hyödyllisyys eli se, kuinka hyvin sillä voidaan ehkäistä viruksen leviämistä, tulee varmistaa tieteellisen tutkimustiedon valossa. Täysiä erioikeuksia eri väestöryhmille ei ole mahdollista luoda yhdenvertaisuussääntelyn sen estäessä. Esimerkiksi henkilöiltä, joilla ei ole rokotetta otettuna, ei voida kategorisesti estää pääsyä välttämättömiin palveluihin, kuten ruokakauppaan tai apteekkiin.
Lisäksi koronapassin saamisen edellytysten tulee olla kohtuulliset. Tämä edellyttää esimerkiksi sitä että testaamiseen varataan riittävästi resursseja ja testien hinta ei muodostu esteeksi. Myös sellaisten henkilöiden tilanne, joiden ei ole mahdollista ottaa rokotetta esimerkiksi terveydellisen esteen vuoksi, tulee huomioida riittävän hyvin. Lisäksi epidemiatilanteen mahdollisesti helpottuessa tulee arvioida uudelleen, onko koronapassi yhä tarpeen vai voidaanko siihen liittyvä sääntely purkaa.
Päivitetty 24.11.2021
Perus- ja ihmisoikeuksien rajoittaminen
Perusoikeuksilla tarkoitetaan perustuslaissa säädettyjä yleisiä ja perustavanlaatuisia oikeuksia. Ihmisoikeuksilla taas tarkoitetaan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja yleisiä ja perustavanlaatuisia oikeuksia, joita valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan.
Monet perustuslain sisältämät perusoikeudet ja Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeudet eivät ole ehdottomia, vaan niitä voidaan rajoittaa tietyin edellytyksin. Hyväksyttäviä syitä rajoituksille voivat olla esimerkiksi toisten henkilöiden oikeuksien – kuten oikeuden elämään – suojaaminen tai painavat yhteiskunnalliset intressit, kuten kansallinen turvallisuus. Rajoitusten pitää olla välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja niistä pitää säätää lailla. Lisäksi rajoitustoimien tulee olla tilapäisiä ja Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.
On kuitenkin olemassa tiettyjä ehdottomia perus- ja ihmisoikeuksia, joiden rajoittaminen tai joista poikkeaminen ei ole sallittua. Tällaisia ovat esimerkiksi kidutuksen kielto sekä oikeus elämään. Mitkään poikkeukset eivät myöskään saa olla syrjiviä. Suomen kansalaista ei voida myöskään estää saapumasta maahan, eikä ulkomaalaista saa palauttaa maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Kts. lisätietoa: Ihmisoikeuskeskuksen verkkosivuilla https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/covid-19/perusoikeudet/.