Amnestyn tiedote Ukrainan joukkojen toimintatavoista on kerännyt paljon kritiikkiä ja kysymyksiä. Pyydämme anteeksi, että tutkimukseen liittyvä viestintämme on ollut puutteellista ja epäonnistunutta. Tässä artikkelissa on vastauksia yleisimpiin tutkimuksesta nousseisiin kysymyksiin.
Amnesty on yksiselitteisesti tuominnut Venäjän hyökkäyssodan ja on vaatinut sotatoimien lopettamista sodan ensimmäisistä päivistä saakka. Amnesty on tehnyt Venäjän joukkojen mahdollisista sotarikoksista yli 20 raporttia tai muuta julkaisua. Ukrainan joukkojen toimintatavoista kertoneeseen tutkimukseen perustunut tiedote ja sen jälkeinen viestintä oli epäonnistunutta. Tiedotteesta puuttui laajempi asiayhteys Venäjän hyökkäyssotaan sekä Venäjän joukkojen tekemiin sotarikoksiin ja loukkauksiin. Emme tuoneet riittävän selkeästi esille, että tuomitsemme Venäjän hyökkäyssodan ja että Venäjä on tehnyt lukuisia humanitaarisen oikeuden loukkauksia alueella.
1. Mitä tutkimuksessa kerrotaan siviilien vaarantamisesta?
Amnestyn keräämän aineiston mukaan Ukrainan joukot ovat vaarantaneet siviilejä käyttämällä siviilikohteita tukikohtina Donbassissa, Harkovassa ja Mykolajivissa. Sotilaat ovat asettuneet asuinalueilla sijaitseviin kouluihin, sairaaloihin ja asuinrakennuksiin.
Tällainen toiminta voi asettaa siviilejä vaaraan. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan siviilikohteisiin hyökkääminen on kielletty. Jos Ukrainan joukot ampuvat siviilikohteista, niitä voidaan pitää sotilaskohteina ja ne voivat menettää kansainvälisen oikeuden määrittämän suojan, ja Venäjän sotilaat voivat sodan oikeussääntöjen mukaisesti tehdä iskuja kohteisiin.
Tiheästi asutetuilta alueilta ammuskelu vaarantaa siviilejä myös kostoiskuille. Siviilejä on kuollut ja loukkaantunut Venäjän joukkojen vastaiskuissa.
Mikään Ukrainan joukkojen toiminta ei oikeuta Venäjän joukkojen summittaisia iskuja ja sotarikoksia, joista ukrainalaiset siviilit ovat kärsineet. Näitä Venäjän joukkojen mahdollisia sotarikoksia Amnesty on tuonut esiin jo yli 20 raportissa ja muussa julkaisussa. Amnesty on vedonnut sotatoimien lopettamiseksi ja järjestänyt mielenosoituksia ympäri maailman.
2. Miten tämä loukkaa sodan oikeussääntöjä?
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan kaikkien konfliktin osapuolten on pyrittävä aina suojelemaan siviiliväestöä ja ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin varotoimenpiteisiin välttääkseen vahingot siviileille. . Tukikohtien sijoittamista asuinalueiden läheisyyteen pitää pyrkiä mahdollisimman suuressa määrin välttämään, eikä toiminnassa olevia sairaaloita saa koskaan käyttää sotilastarkoituksiin. Kouluja ja asuinrakennuksia tulisi käyttää sotilastukikohtia viimeisenä vaihtoehtona, eli vain jos mitään muuta mahdollista vaihtoehtoa ei ole olemassa.
Jos asuinalueiden välttäminen ei ole mahdollista, siviilit tulee pyrkiä evakuoimaan turvallisimmille alueille tai ainakin varoittaa heitä ennakolta, jollei tämä olosuhteiden johdosta ole mahdotonta.
Amnestyn tutkimuksen mukaan Ukrainan joukot ovat toimineet asuinalueilla, vaikka lähistöllä on ollut alueita, joissa siviilit eivät olisi vaarassa – kuten ennalta olemassa olleita sotilastukikohtia tai tiheitä metsikköjä. On merkittävää, että Amnestyn tutkimuksen kohteena olleet kaupungit ja kylät olivat useiden kilometrien päässä sodan etulinjasta.
Osa lehdistötiedotteeseen kohdistuneesta kritiikistä on perustunut oletukseen, että kyse on kaupunkitaistelutilanteista, kuten Mariupolissa, jossa Ukrainan ja Venäjän joukot taistelivat lähitaisteluissa. Korostamme, että tiedotteessa mainitut tapaukset eivät ole kaupunkitaisteluita tai etulinjan paikkoja. Olemme samaa mieltä kritiikin kanssa siitä, että tällaisissa tapauksissa olisi paljon vaikeampaa arvioida, oliko sotilailla muita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja.
Amnestyn tutkimusten perusteella Ukrainan joukot eivät ole pyytäneet siviilejä poistumaan tai avustaneet siviilejä evakuoinneissa riittävästi. Tutkijoiden haastattelemat siviilit olivat itse kehottaneet toisia pysymään kaukana armeijan tukikohdiksi ottamista rakennuksista. Tutkijoiden keräämien todisteiden perusteella Ukrainan joukot eivät ole tehneet kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vaatimia riittäviä varotoimenpiteitä siviilien suojelemiseksi. Siviilien suojelu on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden keskiössä ja siksi Amnesty vaatii hallituksia noudattamaan sitä.
3. Mille todisteille tiedote perustuu?
Amnestyn tutkijat viettivät useita viikkoja huhtikuun ja heinäkuun välisenä aikana Harkovan, Donbassin ja Mykolajivin alueilla, missä he tutkivat Venäjän joukkojen iskuja. He tutkivat tapahtumapaikkoja, haastattelivat selviytyjiä ja silminnäkijöitä sekä analysoivat käytettyjä aseita. Lisäksi on analysoitu satelliittikuvia osan tapauksista vahvistamiseen.
Näiden tutkimusten aikana tutkijamme huomasivat kaavan siinä, että Ukrainan joukot ovat sijoittuneet siviilien rakennuksiin ja ampuneet sieltä. Todistettavasti tätä toimintatapaa käytettiin 19 kaupungissa tai kylässä Harkovan, Donbassin ja Mykolajivin alueilla ja todistajat kertoivat vastaavista tapahtumista myös muissa osissa maata. Myös Human Rights Watch ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ovat raportoineet samoista toimintamalleista. Tutkijat vierailivat 29 eri koulussa ja joukot olivat toimineet 22 niissä.
4. Miksi keskitytte tähän, kun Venäjän joukot tekevät sotarikoksia?
Tuomitsemme Venäjän hyökkäyksen ja vaadimme Venäjän joukkojen saattamista vastuuseen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista ja sotarikoksista. Amnesty on julkaissut Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen yli 20 raporttia tai muuta julkaisua, jotka käsittelevät Venäjän tekemiä sotarikoksia tai loukkauksia. Amnestyn havainnot Ukrainan tekemistä loukkauksista on tehty, kun tutkijamme ovat olleet tutkimassa Venäjän tekemiä iskuja.
Amnestyn tutkijat ovat keränneet todistusaineistoa Venäjän joukkojen umpimähkäisistä ja suhteettomista hyökkäyksistä, kiellettyjen rypäleammusten käytöstä, siviilien omaisuuden tuhoamisesta, laittomista teloituksista ja kidutuksesta.
Amnestyn ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen tutkimuksia käytetään usein propagandan välineenä, ja tiedämme niin käyneen myös tämän tutkimuksen kohdalla. Se ei tietenkään ole Amnestyn tutkimusten tavoite tai tarkoitus.
5. Jos Venäjän joukot käyttävät laittomia aseita tai iskevät tahallisesti siviilikohteisiin, onko sillä edes väliä, missä Ukrainan sotilastukikohdat ovat?
Ukrainan joukkojen toiminta tai paikallaolo ei oikeuta Venäjän summittaisia iskuja millään tavalla. Venäjä on myös iskenyt siviilien asuttamille alueille, joilla ei ole ollut Ukrainan joukkoja. Nämä ovat mahdollisia sotarikoksia.
Konfliktien molempien osapuolten tulee noudattaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja siviilien suojelua. Siviilien suojelu on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden keskiössä, ja siksi Amnesty vaatii kaikkia hallituksia noudattamaan sitä.
6. Miten Amnesty International voi tietää, mitä Ukrainan armeijan on ollut mahdollista tehdä siviilien suojelemiseksi?
Amnesty International ei pyri antamaan Ukrainan armeijalle yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten sen tulisi toimia. Olemme kuitenkin selvästi dokumentoineet toimintamallin, jonka mukaan joukkojen taktiikat ja taisteluasemat ovat saattaneet siviilejä vaaraan. Ensisijaisena tavoitteenamme on varmistaa, että siviilien henkeä ja ihmisoikeuksia suojellaan. Tämä tarkoittaa, että kaikkien osapuolten on noudatettava kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan.
Kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa tunnustetaan, että sotilaallisia kohteita ei aina ole mahdollista sijoittaa pois tiheään asutetuilta alueilta. Tällöin konfliktin osapuolten on ryhdyttävä muihin mahdollisiin toimiin siviilien suojelemiseksi ja todisteet osoittavat, että Ukrainan joukot eivät ole aina näitä varotoimenpiteitä toteuttaneet. Yksikään Amnestyn tutkimista kohteista ei ollut lähellä etulinjaa tai kaupunkisodan keskellä.
7. Väittääkö Amnesty, että Ukraina käyttää siviilejä ihmiskilpinä?
Ei. Ihmiskilpien käyttö on rikos, jossa sotilasjoukot tietoisesti käyttävät siviilien läsnäoloa tehdäkseen tietyistä alueista immuuneja sotilasoperaatioille. Kynnys syyttää konfliktin osapuolta ihmiskilpien käytöstä on korkea, eikä Amnesty ole löytänyt näyttöä siitä, että Ukraina toimisi näin.
8. Kenen rahoittama tutkimus on?
Amnesty toimii ainoastaan yksittäisten lahjoittajien tuella. Amnesty ei ota vastaan rahaa hallituksilta.
9. Eikö tutkimuksenne toista täysin Venäjän narratiivia?
Amnesty on toistuvasti kumonnut Venäjän valheellisen ja sensuurin värittämän narratiivin sotatilanteesta. Olemme myös keränneet todisteita Venäjän systemaattisesta sorrosta sotaa vastustaneita toimittajia, aktivisteja, opettajia ja kriitikkoja kohtaan. Amnesty tuomitsee Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja on vaatinut sotatoimien lopettamista sodan ensimmäisistä päivistä saakka. Amnesty on tehnyt Venäjän joukkojen mahdollisista sotarikoksista yli 20 julkaisua.
Itsenäisyys ja riippumattomuus ovat Amnestyn arvojen ytimessä. Me tutkimme ja paljastamme ihmisoikeusloukkauksia riippumatta siitä, missä niitä tapahtuu, keihin loukkaukset kohdistuvat ja kuka niihin syyllistyy.
Amnesty on kerännyt todisteita aseellisista konflikteista vuosikymmenten ajan. Olemme dokumentoineet konfliktin molempien osapuolten loukkauksia muun muassa Etiopian Tigrayssa, Armenian ja Azerbaidžanin välillä, Myanmarissa sekä Irakin ja Syyrian, Israelin ja palestiinalaisalueiden välillä.
Jos vaikenisimme Ukrainan joukkojen ihmisoikeusloukkauksista, joista olemme keränneet todistusaineistoa, syyllistyisimme puolueellisuuteen itse.
10. Missä olosuhteissa tutkimukseen on haastateltu ihmisiä?
Ukrainan strategisen viestinnän ja tietoturvan keskus on maanantaina 8. elokuuta esittänyt virheellisiä väitteitä metodeista, joilla Amnesty International on hankkinut todisteita, joita on käytetty 4. elokuuta julkaistun tiedotteen pohjana toimineessa tutkimuksessamme. Väitteet ovat liittyneet siihen, että Amnesty olisi haastatellut ihmisiä venäläisissä vankiloissa tai suodatusleireillä.
Amnesty International kiistää väitteet epätosina. Tutkijoiden omien havaintojen tueksi haastateltuja henkilöitä ei ole tavattu venäläisissä vankiloissa taikka niin kutsutuilla suodatusleireillä – Amnesty Internationalilla ei ole pääsyä kyseisiin paikkoihin.
Kaikki raportissa ääneen päässeet silminnäkijät ovat olleet Ukrainan hallinnoimilla alueilla. He ovat puhuneet Amnestyn kanssa vapaaehtoisesti, turvallisissa olosuhteissa.
Amnesty International on hyökkäyssodan aikana dokumentoinut ja raportoinut lukuisia Venäjän tekemiä humanitaarisen oikeuden loukkauksia – näihin kuuluvat muun muassa laittomat teloitukset, siviilikohteisiin kohdistetut summittaiset iskut ja tarpeetonta sekä erottelematonta tuhoa aiheuttavien aseiden, kuten kiellettyjen rypäleammusten käyttö.
Moni teko täyttää sotarikoksen tunnusmerkistön, ja jatkamme työtämme, jotta rikoksiin syyllistyneet saadaan vastuuseen. Amnesty tuomitsee yksiselitteisesti Venäjän hyökkäyssodan kansainvälisen oikeuden vastaisena ja vaatii loppua sotatoimille.