Asekauppa
Aseellisissa konflikteissa tai aseellisen väkivallan seurauksena kuolee joka minuutti yksi, joka päivä 1500 ja joka vuosi 500 000 ihmistä.
Aseita myydään enemmän kuin koskaan. Vastuuton asekauppa on vakava maailmanlaajuinen ihmisoikeusongelma, josta kärsivät päivittäin miljoonat ihmiset ympäri maailman. 60 prosentissa Amnestyn dokumentoimissa ihmisoikeusloukkauksissa on käytetty pien- ja kevytasetta.
Miten Amnesty kampanjoi asekauppaa vastaan?
Amnesty on vuosikymmenten ajan vaatinut maailman hallituksia puuttumaan nykyistä tehokkaammin aseviennin aiheuttamiin humanitaarisiin ongelmiin. Jouluaattona 2014 Amnestyn ja sen kumppanien pitkään jatkunut työ palkittiin ja kansainvälinen asekauppasopimus astui voimaan.
Sopimus on ensimmäinen konventionaalisten aseiden, ammusten ja osien siirtoja rajoittanut sopimus maailmassa. Perussopimuksen säännöt ovat yksinkertaiset: jos aseita käytetään kansanmurhaan, ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin tai sotarikoksiin, on toimittajavaltion lopetettava aseiden myyminen kohdemaahan välittömästi.
Asekauppasopimuksen on tällä hetkellä ratifioinut 109 valtiota, mutta sen täytäntöönpano on kesken ja sopimuksen konkreettiset vaikutukset edelleen vähäiset. Amnesty jatkaa laajamittaisen ja toimivan asekauppasopimuksen puolesta kampanjointia.
Amnesty seuraa tarkasti myös Suomen asevientiä. Alkuvuodesta 2020 Suomen hallitus myönsi kaksi uutta asevientilupaa Arabiemiraatteihin siitä huolimatta, että tutkimusten mukaan aseita on Arabiemiraateista jaettu Jemeniin sotarikoksiin ja muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille puolisotilaallisille joukoille. Amnesty vaatii kaikkien asetoimitusten lopettamista Jemenin sodan osapuolille.
Kansainvälinen asekauppasopimus
Tuhansia ihmishenkiä säästävät kampanjavoitot ovat harvinaisia, mutta vuonna 2014 solmittu kansainvälinen asekauppasopimus on yksi niistä.
Rikkaiden valtioiden miljardibisnes
Maailman suurimmat asevalmistajamaat – Kiina, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Venäjä – tuottavat neljä viidestä maailman aseesta. Asekauppa on miljardibisnes, jossa myös Suomi on mukana. Vuonna 2018 Suomen suurimmat aseviennin kohdemaat olivat Puola, Yhdysvallat, Ruotsi, Turkki ja Oman.
Asekaupan ylläpitämät konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat kuitenkin pääsääntöisesti kaukana rikkaiden valmistajamaiden maaperästä, Afganistanin, Syyrian ja Jemenin kaltaisissa köyhissä ja hauraissa valtioissa.
Siviilit sijaiskärsijöinä
Sivulliset joutuvat asekaupan sijaiskärsijöiksi. Aseet eivät pelkästään tapa ja vammauta, vaan lisäävät yhteiskuntien turvattomuutta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Monet köyhät valtiot käyttävät merkittäviä osia budjetistaan asevarusteluun samalla, kun esimerkiksi koulutus tai sosiaali- ja terveydenhuolto rapistuvat.
Aseita päätyvy erinäisiä reittejä myös kaduille. Jopa kolme neljästä aseellisen väkivallan aiheuttamista kuolemantapauksesta tapahtuu konfliktialueiden ulkopuolella.
Tappajarobotit tulevaisuuden uhkana
Yksi asekaupan suurimmista tulevaisuuden uhkakuvista ovat robottiaseet. Robottiaseet ovat aseita, jotka pystyvät etsimään ja tappamaan kohteensa täysin itsenäisesti. Autonomisia aseita ei vielä ole käytössä, mutta niitä kehittävät parhaillaan useat maat, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kiina, Etelä-Korea, Israel ja Venäjä.
Jos rajoituksia robottiaseille ei aseteta, niitä tullaan näkemään laajasti toiminnassa jo tulevina vuosina. Samalla riskinä on uudenlaisen asevarustelukilpailun syntyminen, Amnesty on mukana koalitiossa, joka kampanjoi robottiaseita vastaan.
Lue lisää & mediayhteydenotot
Iina Lindeman
Tiedottaja, viestinnän asiantuntija
p.+358 40 833 1532
iina.lindeman@amnesty.fi