Twitter ei edelleenkään tee tarpeeksi suojellakseen naisia ja muita vähemmistöjä alustallaan tapahtuvalta verkkoväkivallalta ja -häirinnältä, kertoo Amnestyn tuore analyysi.
Koronapandemian aikana ihmiset eri puolilla maailmaa ovat olleet entistä riippuvaisempia digitaalisista ympäristöistä, kun sosiaalinen kanssakäyminen on suurilta osin tapahtunut verkossa. Erityisesti naiset ja marginalisoidut käyttäjäryhmät kokevat suhteettoman paljon häirintää ja väkivaltaa verkkoalustoilla, esimerkiksi Twitterissä. Amnesty julkaisee tänään tuoreen analyysin Twitterin tekemistä toimista verkkoväkivallan vähentämiseksi.
”Verkkohäirinnän tavoitteena on hiljentää sananvapauttaan käyttävät, ja siksi häirintä on uhka demokratialle. Suomessakin näemme, että julkiseen keskusteluun osallistuvat naiset voivat joutua laajojen verkkohyökkäysten kohteeksi”, sanoo Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan häirinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen.
”Pahimmassa tapauksessa naiset poistuvat häirinnän seurauksena sosiaalisen median kanavista kokonaan. Siksi Twitterin sekä muiden somealustojen on tärkeää tehdä kaikkensa häirinnän estämiseksi.”
Vuonna 2018 Amnesty julkaisi Toxic Twitter -raportin, jossa nostettiin esille naisten sosiaalisessa mediassa kohtaama uhkailu ja väkivalta. Kaksi vuotta raportin jälkeen julkaistussa Twitter Scorecard-analyysissa tarkasteltiin, miten tilanne on kehittynyt. Analyysissa koottiin yhteen Amnestyn Twitterille antamat suositukset verkkoväkivallan estämiseksi ja arvioitiin, mitä suosituksia somejätti on ottanut käyttöön.
Vuoden 2020 analyysin mukaan Twitter ei ollut tehnyt tarpeeksi naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan ja -häirinnän estämiseksi. Tänään julkaistu päivitetty analyysi vuodelta 2021 osoittaa, että vaikka edistystä on viimeisen vuoden aikana tapahtunut, se ei edelleenkään ole riittävää. Tuoreen analyysin mukaan Twitter on kunnolla ottanut käyttöön vain yhden kymmenestä suosituksesta, joita sille on esitetty. Yhtiö on pyrkinyt lisäämään läpinäkyvyyttä moderoinnissa sekä valitusprosesseissa, mutta toistaiseksi vielä niukasti.
Toisaalta Twitter tarjoaa käyttäjilleen nykyään enemmän tietoa häirinnän muodoista ja siitä, miten häirintään alustalla puututaan. Yhtiö on myös järjestänyt kampanjoita, joiden tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta verkkohäirinnästä, laajentanut vihamieliseksi luokiteltavan sisällön määritelmää sekä kehittänyt alustan raportointimekanismeja sekä turvallisuus- ja yksityisyysominaisuuksia. Nämä ovat tärkeitä askelia, mutta eivät itsessään riittäviä, sillä häirintää esiintyy alustalla edelleen.
Amnestyn toteuttaman kyselyn mukaan Twitteriä aktiivisimmin käyttävät naiset tekevät eniten ilmoituksia häirinnästä. Kyselyn tuloksissa huomionarvoista on, että jokainen nainen, joka vastasi käyttävänsä Twitteriä aktiivisesti, mutta jätti ilmoittamatta kohtaamastaan häirinnästä, kertoi syyksi sen, ettei usko raportoinnin johtavan jatkotoimenpiteisiin.
Twitter puolustaa tekemiään parannuksia
Ennen vuoden 2021 analyysin julkaisua Amnesty pyysi Twitteriä kommentoimaan tuloksia. Vastauksessaan Twitter kertoi olevansa sitoutunut ratkaisemaan ongelmat, joita käyttäjät kohtaavat alustalla. Yhtiön mukaan moni positiivisista muutoksista ei välttämättä näy Amnestyn julkaisemassa analyysissa, mutta nämä parannukset tulevat mahdollistamaan sen, että kaikki käyttäjät pystyvät ilmaisemaan itseänsä alustalla ilman pelkoa häirinnästä.
Korona-aika on entisestään lisännyt verkkoalustojen ja sosiaalisten median kanavien roolia julkisen keskustelun mahdollistajana. On tärkeää, että Twitter sitoutuu häirinnän ehkäisemiseen kaikin keinoin, jotta kaikki käyttäjät voivat toimia alustalla ilman pelkoa mahdollisesta häirinnästä. Yhtiönä Twitterillä on vastuu ja moraalinen velvollisuus ottaa konkreettisia edistysaskelia, jotta se pystyy estämään alustalla tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset tai niihin myötävaikuttamisen.