Tulevien sukupolvien ihmisoikeuksia ei voi priorisoida nykyisten kustannuksella. Siksi turvetuotantoalueiden ihmisiä tulee kohdella oikeudenmukaisesti, kun turvetuotanto ajetaan alas.
Turvetuotantoalueiden ihmiset ovat ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa ja me emme saa unohtaa heitä. Turvealan työntekijöiden ja -paikkakuntien ei tule olla sijaiskärsijöitä, kun teemme siirtymää ilmastokestävään yhteiskuntaan.
Paljon päästöjä, vain vähän energiaa
Suomi on yksi maailman suurimpia turpeentuottajia. Turve on ongelmallinen energianlähde, sillä sen polttaminen vapauttaa enemmän hiilidioksidia kuin kivihiilen polttaminen. Päästöistä huolimatta sillä on vain vähäinen merkitys Suomen energiatuotannolle ja kansantaloudelle.
Suomi on jo sitoutunut lopettamaan kivihiilen polttamisen viimeistään vuonna 2029, ja investointituet vauhdittavat tätä muutosta. Turpeen osalta ei ole tehty vastaavia sitoumuksia. Sen sijaan turvetuotantoa tuetaan merkittävillä verotuilla vuosittain. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi myös turvetuotanto on ajattava alas.
Turpeenpolton lopettaminen vähentää hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin jos lopettaisimme kokonaan henkilöautoliikenteen Suomessa.
Oikeudenmukainen siirtymä ei ole mahdoton tehtävä
Suomessa turvetuotanto on hajaantunut monille toimijoille ja turpeen käytöstä luopumisella voi olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia työllisyyteen. Uudet työpaikat eivät synny itsestään eivätkä ne synny ilmaiseksi. Panostuksia on tehtävä turvetuotantoalueilla siirtymävaiheessa ja sen jälkeen. Uusien työpaikkojen lisäksi on turvattava alueiden elinvoimaisuus luomalla nuorille ja tuleville sukupolville kestäviä elinkeinoja, jotka työllistävät tulevinakin vuosikymmeninä.
Rahoitusta siirtymään on saatavilla EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Rahastosta voidaan tukea esimerkiksi energiainvestointeja ja vauhdittaa uusien elinkeinojen syntymistä turvetuotantoalueilla.
Oikeudenmukainen siirtymä on vaikea, muttei mahdoton tehtävä. Siitä on jo esimerkkejä.
Irlannissa valtionyhtiö Bord na Móna lopetti kesäkuussa 2020 turpeennoston, mutta yhtäkään työntekijää ei aiota irtisanoa. Nyt uudelleenkoulutetut työntekijät siirtyvät muun muassa soiden ennallistamistyöhön. Irlannissa on haluttu turvata alueiden elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa, ja siihen apuna ovat olleet kansallinen ja EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.
Ilmastonmuutosta on torjuttava nyt
Ilmastonmuutos ei tapahdu jossain kaukana, vaan se tulee uhkaamaan ihmisoikeuksien toteutumista myös Suomessa.
Meidän on nyt kiihdytettävä ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Fossiilisten polttoaineiden nopea ja hallittu alasajo kaikkialla on yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Näitä ovat öljy, kivihiili, maakaasu – ja turve.
Enemmistö maailman maista on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa päästöjen vähentämiseen ja vähähiiliseen kehitykseen sekä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen enintään 1,5 asteeseen. Sanna Marinin hallitus on ilmoittanut Suomen pyrkivän fossiilivapaaksi ensimmäisten maiden joukossa. Toistaiseksi valtioiden, myös Suomen, toimet ovat kuitenkin olleet riittämättömiä.
Jotta siirtymä Suomessa tapahtuu oikeudenmukaisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, kestää muutosprosessi useita vuosia. Aikaa ei ole hukattavaksi. Turpeenkäytön hallitun alasajon ja oikeudenmukaisen siirtymän suunnittelu ja toteutus tulee aloittaa nyt. Turpeen polton tulee loppua vuonna 2025.
Lue lisää ilmastotyöstämme.
Teksti: Mariko Sato, Kirjoittaja työskentelee Amnesty Internationalin Suomen osaston taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntijana.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.
Kuva: Ansel Siegenthaler/Luonnonsuojeluliitto