Liettuan viranomaiset ovat pitäneet turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia vankiloita muistuttavissa keskuksissa jopa kuukausien ajan, kertoo Amnesty Internationalin tuore raportti. Turvaa hakevilla ihmisillä ei ole ollut mahdollisuutta päästä oikeudenmukaisiin turvapaikkaprosesseihin.
Amnesty haastatteli kymmeniä mielivaltaisesti säilöönotettuja ihmisiä eri maista, kuten Kamerunista, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Irakista, Nigeriasta, Syyriasta ja Sri Lankasta. Moni haastateltu kertoo, että raskaasti vartioitujen keskusten vartijat pahoinpitelivät, uhkailivat ja solvasivat rasistisesti täysin umpimähkäisesti säilöönotettuja ihmisiä. Säilöönotetut ihmiset eivät ole saaneet välttämätöntä terveydenhoitoa tai mahdollisuuksia perushygienian ylläpitoon.
“Jokaista turvaa etsivää ihmistä pitäisi kohdella tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Ihmiset, joille puhuimme Liettuassa, on otettu laittomasti säilöön epäinhimillisiin olosuhteisiin. Kaikki näissä keskuksissa olevat ihmiset on vapautettava välittömästi ja heidät on päästettävä oikeudenmukaiseen turvapaikkaprosessiin”, sanoo Nils Muižnieks, Amnesty Internationalin Euroopan aluejohtaja.
”Vaikka on hienoa, että Liettua on toivottanut kymmenet tuhannet Ukrainasta paenneet tervetulleiksi maahan, sama kohtelu ei koske kaikkia. Turvaa hakevien kohtelu paljastaa Liettuan turvapaikkajärjestelmään sulautuneen rakenteellisen rasismin.”
Epäinhimilliset säilöönottokeskukset
Amnestyn tutkijat vierailivat kahdessa ulkomaalaisten rekisteröintiin tarkoitetussa keskuksessa ja haastattelivat 31 ihmistä.
Satoja miehiä pidetään tällä hetkellä Kybartain keskuksessa, joka oli vankila vielä syyskuussa 2021. Keskusta ympäröi korkea muuri. Sisällä on turvaovet ja kalterit ikkunoissa. Säilöönotettujen liikkumista rajoitetaan jopa keskuksen sisällä. He pääsevät lämpimään suihkuun vain kaksi kertaa viikossa. Vessat, suihkut ja käsienpesualtaat ovat likaiset, ja keskuksessa on liikaa ihmisiä sen kapasiteettin nähden.
“Haluan kiittää Liettuaa meidän vastaanottamisestamme… Mutta he eivät kohtele meitä hyvin täällä. Tämä on vankila, ei leiri. Kaikkialla minne katson on piikkilankaa, miksi? En ole rikollinen, olen pakolainen”, syyrialainen mies sanoi Amnestyn tutkijalle maaliskuussa 2022.
Medinkain keskuksessa säilöönotetut ihmiset nukkuvat jalkapallokentällä. Keskuksessa on ulkovessat. Haastatteluissa ihmiset kertovat pelkäävänsä keskuksen vartijoita heidän aggressiivisen käytöksensä vuoksi.
Medinkain keskukseen säilöönotetut ihmiset ovat protestoineet kohteluaan vastaan. Keskuksen vartijat ovat tukahduttaneet näitä mielenilmauksia väkivaltaisesti. Vartijat ovat hakanneet ihmisiä sekä käyttäneet pippurisumutetta ja sähkötainnuttimia. Ihmisiä on myös määrätty eristykseen. Mikäli joku on koettanut paeta, vartijat ovat usuttaneet purevia koiria pakenevan kimppuun.
Olematon oikeusturva
Kun Valko-Venäjän rajalta alkoi saapua ihmisiä kohti Liettuaa heinäkuussa 2021, maassa astui voimaan säädös, jonka mukaan kaikki epäsäännöllisesti rajan ylittäneet ihmiset otetaan säilöön automaattisesti. Välttääkseen antamasta ihmisille EU-oikeudessa määriteltyjä oikeusturvatakeita mielivaltaista säilöönottoa vastaan, viranomaiset kutsuivat toimenpiteitä ”väliaikaiseksi majoitukseksi” tai ”vaihtoehdoksi säilöönotolle”.
Tämän vuoksi tuhannet kansainvälistä suojelua tarvitsevat ihmiset ovat joutuneet virumaan säilöönotettuina vailla minkäänlaista oikeusturvaa. Monien turvapaikkahakemuksia ei koskaan käsitelty. Osa ihmisistä palautettiin takaisin Valko-Venäjälle antamatta edes mahdollisuutta turvapaikan hakemiseen.
Elokuussa 2021 Liettua esti kokonaan turvapaikan hakemisen epäsäännöllisesti rajan ylittäneiltä ihmisiltä. Turvaa hakevien oikeusapu on ollut silmänlumetta. Turvapaikanhakijoita edustavat asianajajat työskentelevät maahanmuuttovirastossa, jonka päätöksiä asianajajien pitäisi todellisuudessa haastaa.
”Järjestelmässä on räikeä eturistiriita. Asianajajat saattavat jopa toimia asiakastaan vastaan oikeudessa”, toteaa Amnestyn Nils Muižnieks.
EU-komissio ei täytä velvollisuuksiaan
Liettuan lainsäädäntö ja käytännöt loukkaavat räikeästi kansainvälistä oikeutta ja EU:n lainsäädäntöä. Tästä huolimatta Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex jatkaa Liettuan rajaviranomaisten tukemista. Tämä tuki saattaa johtaa ihmisoikeusloukkauksiin.
“Liettua on yrittänyt jo vuoden tehdä laittomasta laillista, eikä Euroopan komissio ole vieläkään tehnyt mitään tilanteen korjaamiseksi. Kun Euroopan komissio seuraa Liettuan toimia hiljaa vierestä, se lähettää muille jäsenmaille viestin, että lakeja saa rikkoa ilman rangaistuksia”, sanoo Muižnieks.