Suomi ei voi ummistaa silmiään Turkin ja EU:n pakolaissopimukseen liittyviltä räikeiltä ihmisoikeusloukkauksilta, kun Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu ja ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu vierailevat Suomessa 6. huhtikuuta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto vaatii suomalaisia poliitikkoja nostamaan esiin pakolaisten palautukset Turkista konfliktialueille sekä Turkin ihmisoikeustilanteen tapaamisissaan turkkilaisministerien kanssa.
Pääministeri Davutoğlu tapaa vierailun aikana Suomen korkeimman valtiojohdon pääministeri Juha Sipilää, tasavallan presidentti Sauli Niinistöä ja eduskunnan puhemies Maria Lohelaa myöten. Ulkoministeri Çavuşoğlu tapaa puolestaan suomalaisen kollegansa Timo Soinin.
Suomi on osaltaan vastuussa häpeällisestä pakolaissopimuksesta
Turkin ja EU:n solmima pakolaissopimus on inhimillisesti ja laillisesti hyvin kyseenalainen, sillä Turkki ei ole millään mittapuulla turvallinen maa pakolaisille. Tästä saatiin todisteita jälleen viime viikolla, kun Amnesty paljasti Turkin palauttaneen jopa tuhansia syyrialaisia takaisin Syyriaan. EU:n palauttamat sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia paenneet ihmiset ovat näin ollen todellisessa vaarassa joutua lähetetyiksi takaisin sota-alueille kansainvälisen oikeuden sitovan palautuskiellon vastaisesti. Palautettujen joukossa on ollut jopa pieniä lapsia.
Siitä huolimatta EU ja Suomi sen mukana ovat jatkaneet itsepäisesti pakolaissopimuksen eteenpäin viemistä. Ensimmäiset joukkopalautukset Kreikasta Turkkiin alkoivat maanantaina.
”Suomen valtiojohto on myös osaltaan vastuussa tästä häpeällisestä, pakolaisten oikeuksia polkevasta sopimuksesta, joten heidän on pyrittävä korjaamaan edes sen räikeimmät ongelmat. Suomalaispoliitikkojen on vähintään painostettava Turkkia kunnioittamaan pakolaisten ihmisoikeuksia”, Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio sanoo.
Turkin ihmisoikeustilanne on heikentynyt nopeasti
Pelkona on myös, että pakolaissopimuksen hintana EU sulkee silmänsä Turkin huolestuttavalta ihmisoikeuskehitykseltä. Turkin ihmisoikeustilanne on huonontunut merkittävästi kesästä lähtien. Esimerkiksi sananvapautta on Turkissa rajattu entistä kovemmilla otteilla. Mediatalojen ja toimittajien painostamisesta on tullut arkipäivää. Myös tavallisia kansalaisia vastaan nostetaan usein syytteitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tapahtuneesta kirjoittelusta.
”EU ja sen mukana Suomi yrittävät ulkoistaa erittäin kyseenalaisella tavalla pakolaistilanteen Turkille. Tämä ei saa johtaa siihen, että ummistamme silmämme Turkin kasvavilta ihmisoikeusongelmilta”, Aarnio sanoo.
Sananvapausongelmien lisäksi oikeuslaitoksen riippumattomuus ja kokoontumisvapaus ovat huteralla pohjalla Turkissa. Vakaviin ihmisoikeusongelmiin lukeutuu myös Turkin armeijan toiminta kurdialueilla. Amnestyn raportin mukaan Turkki on käyttänyt kollektiivisia rangaistuksia kurdeja vastaan taistellessaan kurdijärjestö PKK:n kanssa. Ympärivuorokautiset ja pitkään kestäneet ulkonaliikkumiskiellot ovat vaarantaneet esimerkiksi ihmisten ruuan ja veden saannin. Lisäksi Turkin armeija on syyllistynyt kohtuuttomaan voimankäyttöön operaatioissaan kurdialueella.