Turkin ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuva yltyvä häirintä estää elintärkeän ihmisoikeustyön monilla sektoreilla. Monet ihmisryhmät jäävät ilman apua ja joutuvat elämään pelon vallassa. Amnesty International julkaisee Turkin poikkeustilan seurauksia koskevan raportin tänään.
“Toimittajien ja aktivistien vangitsemiset ovat päässeet uutisotsikoihin. Turkin hallituksen toimien laajamittainen vaikutus kansalaisyhteiskuntaan on vaikeampi näyttää, mutta se on ihan yhtä todellista”, sanoo Amnestyn Euroopan johtaja Gauri van Gulik.
Weathering the storm: Defending human rights in Turkey’s climate of fear –raportin mukaan Turkkiin julistetulla poikkeustilalla on ollut merkittävä vaikutus maan riippumattoman ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Poikkeustila on johtanut joukkopidätyksiin ja irtisanomisiin, sekä oikeusjärjestelmän murenemiseen ja ihmisoikeuspuolustajien hiljentämiseen uhkauksilla ja häirinnällä.
“Turkin viranomaiset ovat alkaneet tarkoituksellisesti ja järjestelmällisesti hajottaa kansalaisyhteiskuntaa poikkeustilan nojalla. He ovat lakkauttaneet järjestöjä ja luoneet pelon ilmapiiriä.”
Poikkeustila julistettiin ensi kertaa heinäkuun 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen seuraksena, ja uusittiin seitsemättä kertaa viime viikolla. Sen aikana ilmaisunvapaus ja oikeudenmukaiset oikeudenkäynnit on lähes hävitetty. Monet kaupungit ovat kieltäneet julkiset kokoontumiset. Ihmisoikeuspuolustajien työn estäminen on ollut viimeinen pisara terveen yhteiskunnan romuttamisessa.
Yli 100 000 ihmistä on joutunut rikostutkinnan alaiseksi ja ainakin 50 000 ihmistä odottaa vankilassa oikeudenkäyntiä. Yli 107 000 julkisen sektorin työntekijää on irtisanottu.
Syytteitä ja pidätyksiä
Monia Turkin merkittävistä toimittajista ja ihmisoikeuspuolustajista on vangittu ilman todisteita ja syytettynä terrorismista. Heidän joukossaan on Amnestyn Turkin osaston kunniapuheenjohtaja Taner Kılıç.
Terrorismin vastaisia lakeja ja vallankaappausyritykseen liittyviä tekaistuja syytteitä käytetään hiljentämään toisinajattelijoita. Merkittäviä toimittajia, ihmisoikeuspuolustajia, yliopistoväkeä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita on pidätetty mielivaltaisesti ja heille on määrätty pitkiä tuomioita epäoikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä.
Helmikuussa toimittajat Nazlı Ilıcak, Ahmet Altan ja Mehmet Altan saivat elinkautisen vankeustuomion ilman mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Tuomion syynä oli yritys kaataa perustuslaillinen järjestys, vaikka toimittajat olivat ainoastaan tehneet työtään. Useita muita on syytettyinä samoin perustein, ja he odottavat tuomiota.
Pelottelua ja toisinajattelijoiden hiljentämistä
Toisinajattelun hiljentämisellä on ollut voimakas vaikutus ilmaisunvapauteen koko maassa.
”Yritän ilmaista näkemyksiäni vapaasti, mutta todellisuudessa ajattelen kahdesti ennen kuin sanon tai kirjoitan mitään”, kertoo asianajaja ja ihmisoikeuspuolustaja Eren Keskin, joka on syytettynä ja matkustuskiellossa.
Kun Turkin armeijan hyökkäys Pohjois-Syyrian Afriniin alkoi 20. tammikuuta, satoja sitä vastustavia ihmisiä pidätettiin sosiaalisen median julkaisujen takia. Heistä 643 ihmistä joutui oikeuteen ja 1 719 sosiaalisen median tiliä tutkittiin Afrinin tapahtumiin liittyen.
Ihmisoikeusaktivisti Ali Erolia pidettiin viisi päivää vangittuna, koska hän oli twiitannut kuvan oliivipuusta ja käyttänyt julkaisussa sodan vastaisia aihetunnisteita. Hän on joutunut rikostutkinnan alaiseksi epäiltynä terroristisen organisaation propagandan levittämisestä ja vihan lietsomisesta. Myös sodanvastaiseen mielenosoitukseen osallistuneita opiskelijoita on pidätetty ja otettu tutkintavankeuteen.
Kansalaisjärjestöjen sulkemisia ja ryhmien marginalisoimista
Turkin poikkeustilan aikana on suljettu pysyvästi yli 1 300 kansalaisjärjestöä, joilla on epämääräisesti väitetty olevan yhteyksiä terroristijärjestöihin. Mukana on ollut järjestöjä, jotka tekivät merkittävää työtä seksuaalista ja muuta sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneiden naisten sekä pakolaisten ja lasten parissa.
Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavat järjestöt kokevat joutuneensa näkymättömiin, kun pride-kulkueiden ja elokuvafestivaalien järjestäminen on kielletty joissain Turkin kaupungeissa.
“Nykyään suurin osa Turkin lhbti-ihmisistä elää suuremmassa pelossa kuin koskaan ennen. Ilmaisunvapauden tukahduttamisen myötä lhbti-ihmiset eivät enää juuri missään uskalla olla omana itsenään”, kertoo eräs aktivisteista.
“Poikkeustoimista on Turkissa tulossa uusi normaali. Tuhoisista, tahallisista ja kohdennetuista hyökkäyksistä huolimatta Turkissa on edelleen rohkeita ihmisiä, jotka haluavat nousta vastustamaan tätä kehitystä”, sanoo Gauri van Gulik.
”Kansainvälisen yhteisön tulisi seistä heidän rinnallaan ja vaatia Turkin viranomaisia poistamaan kansalaisjärjestöihin kohdistuvat rajoitukset, lopettamaan ilmaisunvapauden, kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden tukahduttamisen ja hälventämään pelon ilmapiiriä.”