Iranin vankiloissa teloitettiin vuoden 2023 aikana satoja ihmisiä. Viranomaiset lietsovat kuolemantuomioilla pelkoa ja käyttävät sitä välineenä myös toisinajattelijoiden tukahduttamiseen.
Amnestyn tuoreessa kuolemanrangaistuksia käsittelevässä raportissa Iranin luvut pistävät väistämättä silmään. Vuonna 2023 Iranissa teloitettiin ainakin 853 ihmistä, mikä vastaa 74 prosenttia kaikista Amnestyn tilastoimista teloituksista. Teloitusten määrän uskotaan todellisuudessa olevan tätäkin suurempi, sillä Iranin viranomaiset eivät julkaise tilastoja kuolemanrangaistuksista ja niiden nojalla tehdyistä teloituksista.
Iranin viranomaiset lietsovat kuolemanrangaistuksilla pelkoa ja käyttävät niitä toisinajattelijoiden tukahduttamiseen. Teloitukset lisääntyivät voimakkaasti vuoden 2021 jälkeen ja kiihtyivät etenkin vuoden 2022 Woman Life Freedom -mielenosoitusten jälkimainingeissa. Vuosi 2024 ei ole tuonut loppua teloitusten sumalle: 20. maaliskuuta mennessä Iranissa oli teloitettu jo ainakin 95 ihmistä.
”Kuolemanrangaistus on kaikissa olosuhteissa äärimmäisen julma rangaistus, mutta sen toteuttaminen erittäin epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien jälkeen on suorastaan irvokasta vallan väärinkäyttöä”, toteaa Amnesty Internationalin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan apulaisjohtaja Diana Eltahawy.
Kuolemantuomioita langettavat tuomioistuimet eivät ole riippumattomia oikeuselimiä. Ne toimivat turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten vaikutusvallan alaisina. Viranomaiset kiduttavat ihmisiä rutiininomaisesti “tunnustusten” saamiseksi räikeän epäoikeudenmukaisissa pikaoikeudenkäynneissä.
Huumeiden vastainen sota voimistaa marginalisoitujen ryhmien sortoa
Teloitusten yleistyminen viime vuosina johtuu suurelta osin Iranin viranomaisten käynnistämästä “huumeiden vastaisesta sodasta”, jossa huumerikollisuudesta on maalattu uhka kansalliselle turvallisuudelle. Yli puolet – ainakin 481 – viime vuoden teloituksista liittyi huumausainerikoksiin.
Iranin julma “huumeiden vastainen sota” voimistaa marginalisoitujen ryhmien sortoa sekä vahvistaa köyhyyden ja eriarvoisuuden kierrettä. Viime vuonna toimeenpannut huumausainerikoksiin liittyvät teloitukset kohdistuivat suhteettomasti Iranin etniseen vähemmistöön balucheihin. Teloitetuista ihmisistä 20 prosenttia oli balucheja, vaikka heidän osuutensa Iranin väestöstä on vain viisi prosenttia.
Teloitusten määrä lähti jyrkkään kasvuun vuonna 2021, kun edesmennyt Ebrahim Raisi nousi Iranin presidentiksi. Raisi ja useat muut korkean tason viranomaiset ovat vaatineet kuolemanrangaistuksen käytön lisäämistä huumerikollisuuden kitkemiseksi. Raisin aloitteesta Iranissa valmistellaan parhaillaan uutta lakia, joka toteutuessaan laajentaisi kuolemanrangaistuksen käyttöä huumausainerikoksiin entisestään.
Kuolemantuomioilla lietsotaan pelkoa
Iranin viranomaiset ovat valjastaneet kuolemanrangaistukset myös toisinajattelijoiden tukahduttamiseen. Viime vuonna Iranin viranomaiset teloittivat ainakin kuusi ihmistä, jotka olivat osallistuneet vuonna 2022 järjestettyihin maanlaajuisiin Woman Life Freedom -mielenosoituksiin. Yksi ihminen teloitettiin osallistumisesta vuonna 2019 järjestettyyn mielenosoitukseen. Seitsemän mielenosoituksiin osallistunutta ihmistä on saanut kuolemantuomion ja he ovat teloitusuhan alla.
Useat kuolemaantuomitut vangit ovat ryhtyneet nälkälakkoon ja pyytäneet julkisesti väliintuloa kuolemantuomioiden kumoamiseksi. Ryhmä kuolemaantuomittuja vankeja kirjoitti 28. tammikuuta 2024 avoimen kirjeen, jossa he ilmoittivat nälkälakostaan ja pyysivät apua: ”Ehkä teidän avullanne nämä teloitukset voidaan pysäyttää. Olkaa kaikin mahdollisin tavoin äänemme”.
Viime vuonna Iranin viranomaiset teloittivat myös ainakin viisi nuorta, jotka oli tuomittu alaikäisinä tekemistään rikoksista. Amnesty on toistuvasti kehottanut Irania muuttamaan rikoslain 91 artiklaa siten, että kuolemanrangaistus poistettaisiin lasten tekemistä rikoksista kaikissa olosuhteissa.
Muiden maiden ja YK:n on painostettava Irania lopettamaan teloitukset
Muiden maiden ja YK:n on painostettava Irania kumoamaan kaikki kuolemantuomiot välittömästi. Ilman voimakasta maailmanlaajuista vastustusta Iranin viranomaiset tulevat teloittamaan vielä satoja ihmisiä lisää. YK:n ihmisoikeusneuvoston on varmistettava, että riippumaton tutkimusmekanismi ja Iranin erityisraportoija pystyvät jatkamaan työtään Iranissa tapahtuneiden ihmisoikeusloukkausten selvittämiseksi.
Kuolemanrangaistus on äärimmäisen julma, epäinhimillinen ja halventava rangaistus. Amnesty vastustaa kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja poikkeuksetta, huolimatta rikoksen laadusta, tuomitun syyllisyydestä, muista tuomittuun liittyvistä tekijöistä tai teloitustavasta.
Presidentti Raisin kuolema ei vähennä hänen tekojensa julmuutta
Iranin valtion tiedotusvälineiden ja viranomaisten lausuntojen mukaan presidentti Ebrahim Raisi kuoli 19. toukokuuta 2024 helikopterionnettomuudessa. Myös kaikki muut helikopterissa olleet henkilöt, mukaan lukien ulkoministeri Hossein Amirabdollahian sekä helikopterin lentäjät ja muu henkilökunta, menehtyivät.
Raisi syyllistyi uransa aikana useisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. 1980-luvulla Raisi oli osallisena tuhansien poliittisten toisinajattelijoiden laittomissa teloituksissa ja tahdonvastaisissa katoamisissa työskennellessään erilaisissa oikeudellisissa viroissa ja johtotehtävissä. Presidenttinä ja turvallisuusjoukkojen johtajana hän edisti kuolemanrangaistuksen käytön lisäämistä. Raisi myös valvoi ja jopa ylisti syksyllä 2022 alkaneiden Woman Life Freedom -mielenosoitusten väkivaltaista tukahduttamista.
Raisin kuolema ei vähennä hänen tekojensa julmuutta. Se ei saa riistää hänen uhreiltaan ja heidän perheiltään oikeutta totuuteen ja siihen, että kaikki muut rikoksiin osalliset saatetaan teoistaan vastuuseen. Rikoksiin syyllistyneet viranomaiset ovat vuosikymmenien ajan nauttineet Iranissa perusteetonta syytesuojaa. Kansainvälisen yhteisön on toimittava nyt, jotta kaikki rikoksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet viranomaiset joutuvat vastuuseen teoistaan.
Kuolemantuomio hallituksen arvostelemisesta – pysäytä Toomajin teloitus
Räppäri Toomaj Salehia uhkaa teloitus Iranissa. Viranomaiset rankaisevat Toomajia julmasti, koska hän on puolustanut vapautta ja naisten oikeuksia.
Toomaj osallistui Woman Life Freedom -mielenosoituksiin sekä arvosteli Iranin hallintoa musiikissaan sekä sosiaalisessa mediassa. Näistä syistä hänelle langetettiin kuolemantuomio.
Vaadi, että Iranin viranomaiset kumoavat Toomajin kuolemantuomion ja vapauttavat hänet välittömästi!
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!