Amnesty on työssään korostanut tekoälyyn liittyviä ihmisoikeusriskejä. Onko tekoälyä kuitenkin mahdollista käyttää myös vastuullisesti, ihmisoikeuksien edistämiseen?
Tekoälyn kehitys on yksi aikamme suurimmista ihmisoikeuskysymyksistä. Tekoälyteknologiat ovat jo ujuttautuneet moniin arkisiin palveluihimme ja niiden käyttö lisääntyy voimakkaasti. Amnesty totesi viime huhtikuussa julkaisemassaan vuosiraportissa, että nopeasti yleistyvät tekoälyteknologiat voivat pahimmillaan vahvistaa syrjintää ja lisätä marginalisoitujen yhteisöjen sortoa. Onkin selvää, että tekoälyn käyttöön ja kehitykseen liittyy huomattavia ihmisoikeusloukkausten riskejä ja tarve sääntelylle on välitön.
Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet tekoälyn mahdollisuudet ihmisoikeustyössä. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan vastaisen työn tueksi on jo kehitteillä useita tekoälypohjaisia palveluita. Aiheesta saadaan myös jatkuvasti uutta tutkimustietoa, jota hyödynnetään palveluiden kehityksessä. On totta, että tekoälyn käyttöön ja kehitykseen liittyy riskejä, jotka palvelunkehittäjien on tunnistettava. Tekoälyteknologioiden yleistyessä on kuitenkin syytä pohtia, voiko tekoälyä valjastaa myös ihmisoikeustyön tueksi.
AinoAid on yksi esimerkki lähisuhdeväkivallan vastaisen työn tueksi kehitetystä tekoälypohjaisesta palvelusta. Suomalaisten tutkijoiden pilotoima AinoAid on chatbot ja tietopankki, joka tarjoaa matalalla kynnyksellä apua, tukea ja tietoa ennen kaikkea lähisuhdeväkivallan kokijoille. Chatbotin tarkoituksena on olla avun hakemisen First Aid Kit eli ensiapupaketti, joka johdattaa käyttäjän oikeiden tukipalveluiden luokse. Tietopankki taas toimii tiedonlähteenä esimerkiksi lähisuhdeväkivaltatapausten parissa työskenteleville ammattilaisille, kuten sosiaalityöntekijöille.
Tekoälyä hyödyntäviä palveluita kehitetään myös EU-tasolla. EU:n rahoittama ISEDA-hanke kerää yhteen Euroopan laajuisen verkoston eri alojen ammattilaisia, jotka pyrkivät löytämään innovatiivisia ratkaisuja lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön. Yksi kehitteillä olevista ratkaisuista on poliisien kouluttamiseen luotu tekoälypohjainen simulaattori, jossa poliisiviranomainen opettelee keskustelemaan sensitiivisesti ja rakentamaan luottamusta väkivallan kokijaan. ISEDA-verkostoon kuuluu useita tutkimusryhmiä, jotka osallistuvat hankkeiden kehitystyöhön. Tutkijaverkosto ulottuu myös Suomeen, jossa tutkimustyötä koordinoi Tampereen yliopiston tutkimusryhmä.
Tekoälyn kehitys edistyy siis nopeasti ja uusia työkaluja syntyy myös ihmisoikeustyön tueksi. Tekoälypohjaisten palveluiden yleistyessä on kuitenkin tärkeää, että niihin liittyvät riskit tiedostetaan. Riskien tunnistamisessa tutkimustyön ja monitieteisten verkostojen rooli korostuu. Tutkijoiden ja palvelunkehittäjien on kuunneltava heitä, jotka ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa uusien teknologioiden edessä. Jo suunnitteluvaiheessa on huomioitava erilaiset ihmisryhmät ja heidän tarpeensa. Jotta osallisuus voidaan turvata kaikille yhdenvertaisesti, on tekoälypohjaisten palveluiden oltava kaikille saavutettavia ja esteettömiä.
Tekoälyn ominaispiirre on sen datapohjainen oppiminen, joka tuo mukanaan omat haasteensa. Tekoälyä koulutetaan suurella määrällä dataa, joka pitkälti ohjaa sen toimintaa. Tekoälyn toimintalogiikka ei siis koskaan ole täysin neutraalia, sillä se pohjautuu aina ihmisten sille syöttämään dataan. On välttämätöntä, että koulutuksessa käytetty data on inklusiivista, jotta tekoälypohjainen palvelu ei toimi syrjivästi. Palveluita kehittäessä onkin punnittava tarkasti mitä datalähteitä käytetään. Vaikka suuret avoimet datalähteet tarjoavat houkuttelevat resurssit datan kouluttamiseen, liittyy niiden käyttöön riskejä.
Tekoälyn hyödyntäminen vaatii palvelunkehittäjiltä erityistä varovaisuutta tietoturva-asioissa. Datan keräämiseen liittyvät riskit on tunnistettava ja niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä on punnittava huolellisesti. Käyttäjiltä on saatava suostumus datan keruulle ja heille on viestittävä avoimesti mihin kerättyä dataa käytetään. Tietoturvan merkitys korostuu etenkin lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä, jossa käyttäjien tiedot saattavat olla hyvinkin arkaluontoista. Läpinäkyvyys onkin välttämätön kriteeri tekoälyteknologiaa hyödyntävien palveluiden kehityksessä ja käytössä.
Ihmiskohtaamista ei voi kompensoida koneella, eikä tätä tule ottaa palveluiden kehittämisen lähtökohdaksi. Parhaimmillaan tekoälyteknologiat voivat toimia ihmisoikeustyön tukena esimerkiksi tarjoamalla tietoa ja ohjaamalla ihmisiä oikeiden tukipalveluiden luokse. Palveluiden kehityksessä ja käytössä on kuitenkin jatkuvasti varmistettava perus- ja ihmisoikeuslähtöisyys. Tämä vaatii palveluiden kehittäjiltä läpinäkyvyyttä ja valtioilta ihmisoikeusperustaista lainsäädäntöä sekä valvontaa.
Amnestyn Suomen osasto järjesti 30.5.2024 Joku raja! -työvaliokunnan kokouksen, jossa keskusteltiin tekoälypohjaisten palveluiden mahdollisuuksista ja haasteista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä. Työvaliokunnan kokouksessa esiteltiin tekstissä mainitut hankkeet AinoAid ja ISEDA. Keskusteluun osallistuivat myös Yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä Digi- ja Väestövirasto.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!