Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt vievät Orpon hallituksen puutteelliset ilmastotoimet oikeuteen. Järjestöt katsovat, että valtioneuvosto rikkoo Suomen ilmastolakia. Järjestöt vaativat valtioneuvostolta riittäviä ilmastotoimia sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista. Erityisesti lasten, nuorten ja saamelaisten oikeudet on huomioitava.
Suomen ilmastolakiin kirjattiin vuonna 2022 verrattain vahvat, tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet. Ne nauttivat laajaa yhteiskunnallista tukea ja hyväksyttiin eduskunnassa selvällä enemmistöllä. Uudistetun ilmastolain tavoitteet ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta.
Suomi ei kuitenkaan nykyisillä ja suunnitelluilla toimillaan tule saavuttamaan ilmastolain tavoitteita. Silti Orpon hallitus ei ole ryhtynyt ilmastolain edellyttämiin toimiin tilanteen korjaamiseksi. Kesäkuussa 2023 korkein hallinto-oikeus linjasi, että se voi tietyin ehdoin puuttua valtioneuvoston passivisuuteen ilmaston ollessa kyseessä. Järjestöt vaativat valituksessaan, että valtioneuvosto ryhtyy nopealla aikataululla riittäviin lisätoimiin, jotta ilmastolain tavoitteet saavutetaan.
Valituksen ovat jättäneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Amnesty International Suomen osasto, Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto ja Suoma Sámi Nuorat – Suomen saamelaisnuoret.
”Olemme odottaneet valtioneuvostolta toimia hiilinielujen pelastamiseksi jo yli kaksi vuotta. Olemme saaneet runsaasti selvityksiä ja tilastotietoja, joiden pohjalta päätökset lisätoimista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi olisi voitu tehdä. Itse päätöksiä emme ole kuitenkaan saaneet. Hallituksen kaavailemat nielutoimet eivät vastaa likimainkaan ilmastolain velvoitteita ja tilanteen kiireellisyyttä”, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho sanoo.
”Suomella on kansainvälistä mainetta saavuttanut ilmastolaki, josta saamme olla syystä ylpeitä. Nyt lakia pitää noudattaa. Valtioneuvoston passiivisuus, lain velvoitteiden kiertäminen, vanhentuneessa maankäytön ja metsätalouden ilmastosuunnitelmassa jumittaminen ja jo sovituista toimistakin peruuttaminen rikkovat ilmastolakia. Haluamme, että Suomi on maa, joka osoittaa, miten haasteet selätetään ja sovitut ilmastotavoitteet viedään kunnialla maaliin”, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Hallituksen on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen
Valtioiden riittämättömät ilmastotoimet vaarantavat useiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen, kuten oikeuden elämään, terveyteen sekä puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön. Järjestöt muistuttavat, että valtioilla on velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen riittävillä ja oikea-aikaisilla ilmastotoimilla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi valtioiden ilmastovelvoitteista huhtikuussa 2024 uraauurtavan ratkaisun, ja nyt jätetty valitus on ensimmäinen kansallinen tapaus, johon tämä ratkaisu tulee vaikuttamaan.
”Hallituksen haluttomuus toimia ilmastokriisin edessä uhkaa ihmisoikeuksia. Ilmastonmuutos kärjistää eriarvoisuutta ja koettelee jo valmiiksi haavoittuvimpia maita, ihmisiä ja yhteisöjä. Erityisessä vaarassa ovat alkuperäiskansojen, lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeudet”, Amnestyn Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola toteaa.
Valtioneuvoston riittämättömät ilmastotoimet vaarantavat erityisellä tavalla lasten ja tulevien sukupolvien oikeuksien toteutumisen, jotka on kirjattu Suomen perustuslakiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.
”Aikuiset tekevät päätöksiä tulevaisuudesta, jota he eivät itse tule koskaan kokemaan. Haluamme, että tulevatkin sukupolvet saavat laskea pulkkamäkeä, luistella luonnonjäillä ja elää maailmassa, jossa ilmastonmuutos on hallinnassa. Siksi on tärkeää, että Suomi tekee oman osuutensa”, sanoo Luontoliiton toiminnanjohtaja Riku Eskelinen.
”Sveitsiläisten eläkeläisten historiallinen voitto Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa osoittaa, miksi meidän senioreidenkin aktiivisuudella on väliä. Suomenkin on otettava tuomioistuimen ratkaisu vakavasti. Päättäjiltä tarvitaan ylisukupolvista vastuunkantoa, jotta lasten ympäristöoikeudet voivat toteutua kuten YK:n lapsen oikeuksien komitea esittää”, toteaa Ilmastoisovanhempien sihteeri Matti Nummelin.
Saamelaiset ovat alkuperäiskansana erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä arktiset alueet kuumenevat nopeasti. Suomessa ilmaston kuumeneminen vaikuttaa voimakkaasti saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin ja sitä kautta saamelaiskulttuuriin. Valtioneuvoston riittämättömät ilmastotoimet ja saamelaisten erityisaseman ohittaminen politiikkatoimien valmistelussa maankäyttösektorilla loukkaavat perustuslain ja ilmastolain saamelaisille takaamia oikeuksia.
”Hallituksen haluttomuus ja suoranainen välinpitämättömyys ilmastotoimien suhteen vaikuttaa kielteisesti saamelaisnuorten elämään ja estää mahdollisuutemme vaikuttaa tulevaan kehitykseen”, Suomen saamelaisnuorten hallituksen jäsen Lotta Hagelin sanoo.
”Saamelaiselinkeinot perustuvat maahan ja luontoon, eivätkä ole vain työtä vaan elämäntapa, osa identiteettiämme ja kulttuurin jatkumisen edellytys. Vaadimme, että saamelaisten oikeuksia turvaavia lakeja noudatetaan”, toteaa hallituksen varajäsen Helmi Ljetoff.
Ilmastotavoitteiden vaarantuminen velvoittaa toimimaan
Vuonna 2022 uudistettu Suomen ilmastolaki sisältää tavoitteet ja vastuut ilmastopolitiikan suunnittelulle ja sen toteutumisen seurannalle. Ilmastolain mukaan valtioneuvoston on päätettävä lisätoimista ja muutettava ilmastopolitiikan suunnitelmia, jos lain tavoitteita ei saavuteta. Ilmastolaki edellyttää, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen. Laissa on myös tavoite hiilinielujen vahvistamisesta.
Nykyisillä toimilla Suomi ei tule saavuttamaan ilmastolain eikä EU:n nieluasetuksen (LULUCF) tavoitteita. Tämä käy ilmi vuosien 2023 ja 2024 ilmastovuosikertomuksista, jotka on laatinut ympäristöministeriö. Valtioneuvoston kaavailemat lisätoimet eivät vastaa ilmastolain velvoitteita ja lisätoimitarvetta. Lisäksi valtioneuvosto on perunut jo voimassaoleviin ilmastopoliittisiin suunnitelmiin kirjattuja toimia. Nieluromahduksen kannalta keskeisintä ilmastopoliittista työkalua, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, ei aiota päivittää, vaikka se on monilta osin täysin vanhentunut ja rahoitukseltaan riittämätön.
Aiemmin suomalaisessa oikeuskäytännössä ei ole pääsääntöisesti voinut valittaa päätöksentekijöiden passiivisuudesta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) kuitenkin toteaa kesäkuussa 2023 aiemmasta ilmastovalituksesta antamassaan ratkaisussa, että valitus valtioneuvoston toimimattomuudesta ilmastokysymyksessä voisi menestyä oikeudessa seuraavissa tilanteissa: Valtioneuvoston toiminta johtaisi ilmastolain vastaiseen lopputulokseen tai valtioneuvoston toiminta osoittaisi, että sillä ei ole tarkoitusta tehdä riittäviä toimia ilmastolain tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopealla aikataululla. Järjestöt katsovat, että nyt tuo kynnys ylittyy selkeästi. Valtioneuvoston menettely on ilmastolain vastaista, ja käsillä on KHO:n linjaama tilanne.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) linjasi huhtikuussa 2024 nk. Klimaseniorinnen vs. Sveitsi -ennakkotapauksen myötä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen kuuluu valtion velvollisuuksiin suojella ihmisoikeuksia. Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneille valtioille, Suomi mukaan lukien, tämä merkitsee velvoitetta luoda tarvittavaa sääntelyä ja tehdä riittäviä ja oikea-aikaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, asetettujen tavoitteiden tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi ja ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattujen ihmisoikeuksien turvaamiseksi.