Suomi ja Eurooppa eivät saa kääntää selkäänsä turvapaikanhakijoille

Maailmassa on enemmän kodeistaan pakenemaan joutuneita ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Samalla valtiot ympäri Eurooppaa kiristävät turvapaikkapolitiikkaansa. Suljettu Eurooppa ei ole oikea suunta. Ihmisten hädästä piittaamattomalle politiikalle on vaihtoehtoja.

Oikeutta hakea turvapaikkaa yritetään rajoittaa eri puolilla Eurooppaa, valtioiden rajoille nousee aitoja ja maa toisensa jälkeen lisää rajavalvontaa. Keväällä EU:ssa hyväksyttiin ihmisoikeusloukkausten riskiä lisäävä maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus. Eurooppa on matkalla kohti yhä suljetumpaa yhteisöä, vaikka turvaa hakevien ihmisten määrä tulee niin sotien ja konfliktien kuin ilmastokriisin myötä vain kasvamaan. Tämä näyttää olevan myös Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan suunta.

Suomen hallitus heikentää rajusti turvaa hakevien oikeuksia

Orpon hallitus on kiristänyt Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa rajusti valtaan astumisensa jälkeen.

Syksyn aikana Suomessa on astunut voimaan useita tiukennuksia ulkomaalaislainsäädäntöön. Turvapaikanhakijoilta muun muassa poistettiin oikeus hakea työ- tai opiskeluperäistä oleskelulupaa. Tämä lakimuutos vei myös suurelta osalta paperittomina eläviä mahdollisuuden laillistaa oleskelunsa ja todennäköisesti tulee lisäämään paperittomuutta entisestään. Myös vastaanottorahaa pienennettiin.

Jo tehtyjen kiristysten lisäksi hallitus valmistelee uusia lakimuutoksia tälläkin hetkellä. Hallitus on muun muassa vaikeuttamassa perheenyhdistämistä, lyhentämässä kansainvälistä suojelua saaneiden oleskelulupien pituutta ja kaventamassa paperittomina elävien ihmisten oikeutta välttämättömään terveydenhuoltoon.

Hallituksen politiikka heikentää ihmisoikeuksien toteutumista, lisää rakenteellista rasismia ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Kokonaisuudessaan sitä leimaa hyvin kielteinen suhtautuminen turvapaikanhakuun ja pakolaisuuteen.

Samalla Suomen itäraja on ollut suljettuna lähes vuoden ja rajalle kohoaa aita. Rajasululla tosiasiallisesti estetään Venäjältä tulevia ihmisiä hakemasta turvapaikkaa Suomesta. Oikeus todelliseen ja tehokkaaseen mahdollisuuteen hakea turvapaikkaa – joka on ihmisoikeus – on vakavasti vaarantunut rajasulun vuoksi.

Kesällä Suomen ihmisoikeushistoriassa nähtiin rajasulkuakin synkempi harha-askel, kun eduskunta hyväksyi turvapaikanhakua rajoittavan poikkeuslain eli niin sanotun käännytyslain.

Poikkeuslaki on kansainvälisten ihmisoikeusnormien, EU-oikeuden ja EU:n perusoikeuskirjan sekä Suomen oman perustuslain ydinperiaatteiden vastainen ja sen hyväksyminen asetti oikeusvaltiokehityksen vaaraan. Pahimmillaan laki voisi asettaa turvaa hakevia ihmisiä hengenvaaraan. Lakia ei pidä ottaa käyttöön missään tilanteessa. Laki lakkaa olemasta voimassa ensi kesänä, ja hyvä niin. Kuitenkin jo lain säätäminen itsessään oli vakava kolaus niin oikeusvaltiolle kuin ihmisoikeuksien asemalle Suomessa.

Eurooppa kääntyy sisäänpäin – hinnan maksavat turvaa hakevat ihmiset

Suomessa kesällä säädetty poikkeuslaki vaikuttaa ihmisoikeuksien rapautumiseen myös rajojemme ulkopuolella. Laki ei jäänyt huomaamatta muissa EU-maissa, joista monet ovat jo vuosia liikkuneet kohti kireämpää turvapaikkapolitiikkaa.

Puola ilmoitti lokakuun puolivälissä, että se kieltää väliaikaisesti turvapaikanhaun Valko-Venäjän vastaisella rajalla, koska Valko-Venäjä “välineellistää” turvapaikanhakijoita. Rajapolitiikkansa esimerkkinä Puola mainitsi juuri Suomen ja poikkeuslain.

Jo pidemmän aikaa sekä EU:n yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka että EU-maiden kansalliset politiikat ovat koventuneet, etenkin globaalista etelästä EU:hun suuntautuvaa siirtolaisuutta kohtaan. Nyt EU näyttää kääntyvän yhä enemmän sisäänpäin ja pyrkii sulkemaan kovilla keinoilla Euroopan ulkopuolelta tulevat turvaa hakevat ihmiset rajojensa ulkopuolelle.

Saksa otti syyskuussa käyttöön rajatarkastukset kaikilla maarajoillaan siirtolaisten maahantulon rajoittamiseksi. Italian hallitus taas on tehnyt sopimuksen Albanian kanssa turvapaikkaprosessin osittaisesta ulkoistamisesta Albaniaan. Albaniaan rakennettuihin säilöönottokeskuksiin otetaan säilöön turvapaikanhakijoita, joita Italian viranomaiset ovat pysäyttäneet merellä. Toimintamalli ei ole täysin uusi. Kuluneen vuosikymmenen aikana myös EU on ulkoistanut vastuuta turvapaikanhakijoista rajojensa ulkopuolelle, kuten Turkille ja Libyalle.

Amnestyn tutkimukset osoittavat, että suljetut rajat Euroopassa ovat lisänneet turvapaikanhakijoihin kohdistunutta väkivaltaa sekä kuolemia ja ajaneet turvaa hakevat ihmiset vaarallisemmille reiteille. Amnestyn tutkimuksen mukaan esimerkiksi Puolan ja Valko-Venäjän rajalla vuosina 2021–2022 ihmiset olivat pakkasessa vailla suojaa. Puolan ja Valko-Venäjän viranomaiset pompottelivat heitä maasta toiseen väkivaltaisesti. Valko-Venäjän viranomaiset kiduttivat ja pahoinpitelivät maiden rajalle tulleita siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita. Raja-alueella myös kuoli ihmisiä. Tilanne rajalla jatkuu edelleen.

Lue lisää Euroopan rajoilla tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista.

Julmalle pakolaispolitiikalle on inhimillisiä vaihtoehtoja

Maailmassa on tällä hetkellä enemmän kodeistaan pakenemaan joutuneita ihmisiä kuin koskaan aiemmin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 122,6 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan. Ilmastokriisin, sotien ja Lähi-idän epävakaan tilanteen vuoksi yhä useampi joutuu jättämään kotinsa pakon edessä. Vain pieni osa ihmisistä pakenee Eurooppaan ja suurimman vastuun paenneista kantavat naapurimaat.

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kiristäminen tässä maailmantilanteessa on piittaamatonta ihmisten hätää kohtaan. Politiikan suunta Euroopassa ja Suomessa on epäinhimillinen.

Keinoja inhimilliselle pakolaispolitiikalle on olemassa. Ne täytyy ottaa vain käyttöön. EU:n lainsäädäntö ja kansainväliset ihmisoikeusnormit takaavat oikeuden hakea turvapaikkaa. EU-maiden tulee lisätä turvallisia reittejä, kasvattaa pakolaiskiintiötä, helpottaa perheenyhdistämistä ja parantaa turvapaikkajärjestelmiään. Turvapaikanhaun ulkoistamisesta yhä laajemmin EU:n rajojen ulkopuolelle on luovuttava.

Venäjän aloittaessa täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan EU-maat osoittivat, että ne pystyvät vastaanottamaan miljoonia sotaa paenneita ihmisiä inhimillisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, kuten kuuluukin. Suojelun tarve ja sodan kauhut tunnistettiin, kun ne osuivat eurooppalaisiin. Näin täytyy toimia myös Euroopan ulkopuolelta tulevien paenneiden ihmisten kohdalla.

Oikeus hakea turvapaikkaa on syystä turvattu kansainvälisillä sopimuksilla ja lainsäädännöllä. EU-maiden on huolehdittava sen toteutumisesta kaikkien turvaa hakevien kohdalla riippumatta siitä, mistä tai mitä kautta turvapaikanhakijat tulevat. Jos emme kunnioita turvaa hakevien oikeuksia ja suojele ihmisoikeusjärjestelmää noudattamalla sitä, millaista EU:ta rakennamme?

Teksti: Kaisa Korhonen ja Mirka Mokko. Kirjoittajat työskentelevät Amnestyn Suomen osastossa.