Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuore selvitys Suomeen ilman huoltajaa tulleiden lasten mahdollisuuksista perheensä yhdistämiseen osoittaa, että suojelua saavien lasten perustavanlaatuinen oikeus perheeseen ei toteudu. Selvityksen mukaan puolet suojelua saaneista lapsista ei saa perhettään Suomeen. Maahanmuuttoviraston tulkintakäytäntö, oikeuskäytännön puute ja epämääräinen lainsäädäntö johtavat lapsen oikeuksien loukkaamisiin.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu (YVV) julkaisi tiistaina 3. maaliskuuta selvityksen kansainvälistä suojelua saaneiden lasten mahdollisuuksista perheensä yhdistämiseen. Selvityksessä on tutkittu Maahanmuuttoviraston päätöksiä ajalla 1.1.2018 – 18.9.2019.
Yksi tärkeä johtopäätös nousee ylitse muiden: Maahanmuuttovirasto soveltaa ulkomaalaislain säännöksiä rajoittaen merkittävästi perustavanlaatuista ihmisoikeutta – lapsen oikeutta elää yhdessä perheensä kanssa.
Useimmiten kielteisen päätöksen perusteena on se, että Maahanmuuttovirasto on katsonut, ettei vanhemmilla ole ollut pakottavaa syytä lähettää lasta yksin hakemaan turvapaikkaa. Maahanmuuttoviraston mukaan kyseessä on maahantulosäännösten kiertäminen, vaikka kaikki perusteet perheenyhdistämisen myöntämiseen olisivat periaatteessa olemassa. Maahanmuuttovirasto ei ole pitänyt edes lapsen tarvetta kansainväliselle suojelulle pakottavana syynä.
Suomi ei noudata lapsen oikeuksien sopimusta perheenyhdistämisessä
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. Lasta ei saa erottaa vanhemmastaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, jos viranomaiset toteavat sen olevan lapsen edun mukaista. Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etua.
Lapsen oikeuksien komitea on todennut, etteivät maahantulon rajoittaminen ja kontrollointi voi syrjäyttää lapsen etua koskevia näkökohtia.
Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan arvioi kielteisissä päätöksissään sitä, mikä on lapsen edun mukainen ratkaisu, vaan sitä, onko lapsen edulla poikkeuksellisesti niin suuri merkitys, että perheenyhdistäminen tulisi myöntää. Kyseinen arviointitapa on täysin sen vastainen, mitä lapsen edun ensisijaisuudella tarkoitetaan.
Ulkomaalaislain säännös maahantulosäännösten kiertämisestä jättääkin Maahanmuuttovirastolle liian suuren harkintavallan eikä korkein hallinto-oikeus ole antanut tulkintaohjeita. Siten Maahanmuuttoviraston käytännöstä on päässyt muodostumaan lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista.
Järjestöt: Viranomaisten tulee aktiivisesti edistää perheenyhdistämistä, ei estää sitä
Perheenyhdistämistä helpottamalla luodaan enemmän turvallisia reittejä päästä Eurooppaan ja Suomeen. Suojelua saaneen ihmisen perheenjäsenet elävät useimmiten aivan yhtä epävakaissa ja turvattomissa oloissa kuin mistä suojelua saanut on lähtenyt. Turvallisten reittien edistäminen poistaisi myös painetta turvapaikanhaulta ja turvapaikkaprosessien kuormittumiselta.
Hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut selvittää perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia, huomioiden muun muassa perhe-elämän suojan ja lapsen edun toteutumisen. Pelkkä selvittäminen ei riitä, vaan ongelmiin pitää myös puuttua.
Järjestöt vaativat sisäministeriötä turvaamaan lapsen edun ja lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen. Hallitus on luvannut toteuttaa lakiuudistuksen, jossa poistetaan toimeentuloedellytys suojelua saaneilta yksin tulleilta lapsilta, jotka hakevat perhettään Suomeen. Tämä ei kuitenkaan riitä.
Yksin tulleiden lasten perheenyhdistäminen kariutuu erityisesti Maahanmuuttoviraston liian suureen harkintavaltaan ja hakemuksen jättämistä estäviin käytännön ongelmiin. Sisäministeriön tulee ottaa huomioon kaikki lasten perheenyhdistämistä estävät seikat ja esittää tarvittavia muutoksia ulkomaalaislakiin.
Sisäministeriön tulee ottaa huomioon myös muiden kuin lakiin perustumattomien syiden vaikutukset. Maahanmuuttoviraston hallintokäytännössään asettamat perheenyhdistämisen edellytykset – kuten edellytys pakottavalle syylle lähettää lapsi yksin turvapaikanhakuun – eivät perustu lakiin.
Lainsäädäntöä onkin tarpeen täsmentää. Lisäksi tarvitaan korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisuja ohjaamaan Maahanmuuttoviraston käytäntöä. Viranomaisen ratkaisukäytäntö, jossa lakia tulkitaan tiukasti ja ihmisoikeuksia rajoittavasti, ei saisi olla viraston omien ohjeiden varassa. Käytännön tulee perustua lakiin ja turvata ihmisoikeuksien toteutuminen.
Lasten tulee saada nauttia vanhempiensa hoivaa. Järjestöt kannattavat Yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksia, kuten maahantulosäännösten kiertämistä koskevan säännöksen soveltamisalan rajaamista. Näin voidaan varmistaa, että lapsen etu tulee hallintoprosessissa ensisijaiseksi ja lapsen oikeus perheenyhdistämiseen toteutuu.
Sisäministeriön ja hallituksen tulee ryhtyä toimiin muutosten toteuttamiseksi välittömästi.