Amnestyn Suomen osasto on tarkkaillut mielenosoituksia Suomessa kolmen vuoden ajan. Vaikka valtaosa mielenosoituksista sujuu hyvin, poliisilla on parannettavaa mielenosoitusten turvaamisessa ja kokoontumisvapauden toteutumisen edistämisessä. Amnesty antaa vuoden 2024 mielenosoitustarkkailuita koskevassa raportissaan useita suosituksia poliisille ja muille viranomaisille kokoontumisvapauden turvaamiseksi.
Poliisi turvasi valtaosaa Amnestyn vuonna 2024 tarkkailemista mielenosoituksista asianmukaisesti. Poliisin toiminnassa on kuitenkin myös epäkohtia. Poliisi muun muassa käyttää ajoittain suhteettomasti voimaa ja hajottaa mielenosoituksia tarpeettomasti. Poliisi ei myöskään aina turvaa toimittajien työtä. Poliisi on myös asettanut mielenosoitusten järjestäjille heille kuulumattomia velvoitteita, ja eri poliisilaitosten käytännöissä on eroavaisuuksia. Itsenäisyyspäivänä Helsingissä nähtiin esimerkkejä useista epäkohdista.
Amnesty suosittaa muun muassa, että Poliisihallitus laatii ohjeistuksen mielenosoitusten turvaamisen käytännöistä sekä tarkkailijoiden ja toimittajien työn turvaamisesta mielenosoituksissa. Poliisihallituksen tulisi laatia ohjeet myös toimista, jotka on toteutettava, ennen kuin mielenosoitus voidaan hajottaa. Amnesty suosittaa myös, että hevosia ja koiria ei käytettäisi voimankäyttövälineenä tai pelotteena, eikä mielenosoituksen hajottamiseen.
Suhteeton voimankäyttö ja mielenosoitusten tarpeeton rajoittaminen heikentävät kokoontumisvapauden toteutumista
Amnesty on todistanut useita tilanteita, joissa poliisi on hajottanut rauhanomaisia mielenosoituksia voimaa käyttäen. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä 2024 poliisi käytti tarpeettoman kovia voimakeinoja Helsinki ilman natseja -vastamielenosoituksessa. Poliisi muun muassa käytti hevosia väkijoukon hajottamiseksi, työnsi ihmisiä voimallisesti ja piti kiinniotettuja pitkiä aikoja maassa kasvot vasten märkää asfalttia.
“Pääsääntöisesti poliisi ei saa käyttää voimaa rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, eikä rauhanomaisen mielenosoituksen hajottamiseen. Voimankäyttö vaikuttaa myös laajemmin kokoontumisvapauden toteutumiseen, sillä se voi aiheuttaa pelkoa ja heikentää ihmisten halua osoittaa mieltä. Mielenosoittamisen täytyy olla turvallista”, Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen toteaa.
Poliisi myös päättää mielenosoituksia ajoittain tarpeettomasti, vaikka mielenosoituksen hajottamisen pitäisi olla viimesijainen keino. Poliisin käytännöt ovat vaihtelevia erityisesti kansalaistottelemattomuuden suhteen, ja poliisi hajottaa kansanlaistottelemattomuutta sisältäviä mielenosoituksia usein turhan herkästi.
Kansalaistottelemattomuutta sisältävien mielenosoitusten hajottamisen yhteydessä poliisi ottaa usein kiinni rauhanomaisia mielenosoittajia ja monet saavat syytteet niskoittelusta. Kiinniotot estävät mielenosoittajia käyttämästä oikeuttaan kokoontumisvapauteen ja saattavat turhaan lisätä jännitteitä rauhanomaisessa mielenosoituksessa.
“Rikosprosessin käynnistämisen rauhanomaisen kansalaistottelemattomuuden perusteella pitäisi aina olla viimesijainen keino. Rikosoikeudelliset seuraamukset eivät saa suhteettomasti rajoittaa oikeutta kokoontumisvapauteen tai luoda kokoontumisvapautta kaventavaa ilmapiiriä”, Tuukkanen painottaa.
Poliisin on mahdollistettava toimittajien työ ja varmistettava syrjimättömyys
Poliisi ei aina ymmärtänyt toimittajien tai mielenosoitustarkkailijoiden roolia ja oikeutta dokumentoida mielenosoituksia. Poliisin toiminta median edustajia ja tarkkailijoita kohtaan on ajoittain sattumanvaraista. Useat itsenäisyyspäivän 2024 mielenosoituksia Helsingissä seuranneet toimittajat kertoivat mediassa poliisin häirinneen heidän työskentelyään.
“Mielenosoitusten riippumaton dokumentointi on tärkeää. Kaikkien poliisilaitosten pitäisi tuntea kansainvälinen normisto, joka ohjaa poliisia fasilitoimaan median ja tarkkailijoiden työtä mielenosoitustilanteissa”, Tuukkanen painottaa.
Poliisin täytyy edistää ja turvata kokoontumisvapautta yhdenvertaisesti. Amnesty Internationalin kesällä 2024 julkaiseman tutkimuksen mukaan eri puolilla Eurooppaa vähemmistöihin kohdistuu kokoontumisvapautta rajoittavia toimenpiteitä. Esimerkiksi monissa Euroopan maissa palestiinalaisille solidaarisuutta osoittavia mielenosoituksia on rajoitettu. Suomessa suurin osa Amnestyn tarkkailemista palestiinalaisia tukevista mielenosoituksista on sujunut suunnitellusti, mutta poliisi on myös rajoittanut joitain niistä tarpeettomasti.
Syrjintä ja rasismi suomalaisessa yhteiskunnassa heijastuu vähemmistöihin kuuluvien ihmisten halukkuuteen käyttää oikeuttaan osoittaa mieltä. Osa Suomeen muuttaneista on huolissaan siitä, että mielenosoitukseen osallistumisesta voi koitua hankaluuksia, mikäli he joutuvat siellä tekemisiin poliisin kanssa.
“Poliisin on varmistettava, että vähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat nauttia kokoontumisvapaudestaan ilman syrjintää tai pelkoa. Esimerkiksi mielenosoituksen järjestäjän ja osallistujien etninen tausta, kansallisuus tai seksuaalinen suuntautuminen ei saa koskaan olla perusteena kokoontumisvapauden rajoittamiselle”, Tuukkanen sanoo.
Amnestyn Suomen osaston mielenosoitustarkkailusta
Mielenosoitusten tarkkailu on yksi tärkeimmistä keinoista arvioida kokoontumisvapauden tilaa. Vuonna 2024 Amnestyn Suomen osasto tarkkaili 33 mielenosoitusta yhteensä kymmenellä eri paikkakunnalla. Koulutetut puolueettomat ja riippumattomat vapaaehtoiset tarkkailivat mielenosoittajien, mahdollisten vastamielenosoittajien ja poliisin toimintaa. Amnesty keräsi tietoa myös haastattelemalla aktivisteja sekä käymällä keskusteluja poliisin ja poliisihallituksen kanssa. Nyt julkaistu raportti on kolmas Amnestyn Suomen osaston julkaisema raportti kokoontumisvapauden tilasta Suomessa.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!