YK:n jäsenvaltiot ottivat kantaa siihen, miten hyvin ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa ja missä olisi parannettavaa. Kipukohtia on tarkoitus työstää tulevina vuosina.
Arviointityö tehdään YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä, joka on YK:n tärkein ihmisoikeuksia valvova taho. Vertaileva raportointi jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteesta – tuttavallisemmin UPR-menettely (lyhenne sanasta Universal Periodic Review, yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu) – on yksi neuvoston tärkeimmistä työkaluista ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Menettelyssä kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteet joutuvat syyniin noin neljän ja puolen vuoden välein. Tarkastelijoina toimivat muut maat, jotka antavat suosituksia ihmisoikeuksien parantamiseksi tarkastelun kohteena olevalle maalle.
Kokonaiskuva kunkin maan ihmisoikeustilanteesta perustuu maan omaan raportointiin sekä ulkopuolisten ja kotimaisten ihmisoikeustoimijoiden arvioihin. Myös Amnesty International osallistuu UPR-prosessiin antamalla maille omat suosituksensa.
Tänä vuonna Amnesty tarkasteli muun muassa Suomen ilmastotoimien vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja kuinka hyvin oikeus kokoontumisvapauteen Suomessa toteutuu.
“Antamassamme lausunnossa arvioimme, kuinka hyvin Suomi on toteuttanut edellisessä UPR-menettelyssä saamansa suositukset. Myös silloin suosituksissa esiintyivät esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy ja parannukset trans- ja intersukupuolisten ihmisten sekä pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksiin”, sanoo Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
246 suositusta ihmisoikeustilanteen parantamiseksi
UPR-mekanismi sai alkunsa ihmisoikeusneuvoston perustamisen aikoihin vuonna 2006 ja siitä on tullut vaikutusvaltainen työkalu: prosessi saa paljon huomiota ja valtaosa maista ottaa suositukset vakavasti, Suomi mukaan lukien.
Vertaisarvioinnissa kaikki maat saavat antaa palautetta – ja vastaanottaa sitä. Tarkoituksena on seurata järjestelmällisesti, miten ihmisoikeustilanne kussakin maassa kehittyy ja luoda päättäjille painetta siirtyä puheista tekoihin. Mekanismi tekee näkyväksi sen, ettei ihmisoikeustilanne missään päin maailmaa ole täydellinen.
Tänä syksynä Suomi oli neljättä kertaa tarkastelun kohteena: edellisen kerran ihmisoikeustilannettamme arvioitiin vuonna 2017. Tällöin Suomi sai 70 eri valtiolta yhteensä 153 suositusta. Nyt suosituksia oli antamassa 89 valtiota ja niiden määrä nousi 246:een.
Suuressa mittakaavassa moni asia on Suomessa hyvin, mutta ihmisoikeuksien tasavertainen toteutuminen kaikille vaatii edelleen käytännön tekoja.
Poimintoja ihmisoikeuskysymyksistä, joihin muut valtiot odottavat Suomelta pikaista parannusta:
- Rasismi ja laajalle levinnyt vihapuhe
Tarvitaan panostuksia rasismin- ja syrjinnänvastaiseen politiikkaan ja turvallisuusviranomaisille suunnattuun ihmisoikeuskasvatukseen. Vihapuheeseen pitää voida puuttua tehokkaammin lainsäädännön keinoin ja viharikoksia tulee tutkia ja tuomita tehokkaammin.
- Turvapaikanhakijoiden oikeudet
Turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia on suojeltava tehokkaammin ja turvapaikanhakijoiden pääsy oikeusavun piiriin tulee varmistaa. Lapsia ei tule koskaan ottaa säilöön ilman huoltajaa maahanmuuttoprosessin aikana. Perheenyhdistämistä tulee helpottaa.
- Naisiin kohdistuva väkivalta
Väkivaltaa ehkäiseviä tukipalveluita tulee rahoittaa tehokkaammin ja turvakotipaikkoja on lisättävä. Tarvitaan lainsäädäntöä, joka velvoittaa alueet ja kunnat ottamaan käyttöön tehokkaita ehkäiseviä toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Seksuaali- ja väkivaltarikosten uhrien oikeusprosessien on oltava kohtuullisia ja uhrien oikeusturvan on toteuduttava. Kunniaväkivaltaa ja tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista tulee ehkäistä.
- Sateenkaarioikeudet
Transsukupuolisten oikeuksia tulee vahvistaa esimerkiksi translain uudistuksen avulla. Vaatimus transihmisten lisääntymiskyvyttömyydestä juridisen sukupuolen vahvistamiseksi on poistettava. Myös alaikäisillä tulisi olla mahdollisuus vahvistaa juridinen sukupuolensa. Suomen tulee laatia kattavan sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma, jonka toimeenpanoon tulisi varata riittävät resurssit.
- Ihmisoikeuspuolustajien suojelu
Suomelle suositellaan perustettavaksi erityistä mekanismia, jolla se suojelee ihmisoikeuspuolustajia ja heidän perheitään.
- Saamelaisten oikeudet
Saamelaisten oikeuksien toteutumiseen tulee panostaa, muun muassa saamelaiskäräjälakia uudistamalla ja ratifioimalla YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen (ILO169).
- Vammaisten ja ikääntyneiden tilanne
Vammaisten henkilöiden kokemaan syrjintään tulee puuttua ja työllistymiseen panostaa enemmän. Saavutettavat terveydenhuoltopalvelut erityisesti vanhuksille ja vammaisille on turvattava. Palvelutalojen laatua tulee valvoa aktiivisesti.
- Sosiaaliturvan taso ja terveydenhuollon toimivuus
Suomen sosiaaliturvan tasoa tulee nostaa. Lisäksi tarvitaan selkeämpi ja tehokkaampi sosiaaliturvajärjestelmä. Suomen on myös varmistettava, että esimerkiksi vamma tai etnisyys ei estä ihmisten tasavertaista pääsyä terveydenhuollon piiriin.
Monet jäsenmaiden huomioimat seikat ovat ihmisoikeuskysymyksiä, joiden huomioimista myös Amnesty on vaatinut Suomelta.
“Naisten oikeuksia koskevia parannuksia peräänkuulutettiin tälläkin tarkastelukierroksella. Suomelle annettiin myös ensimmäistä kertaa sen UPR-tarkasteluhistorian aikana suosituksia ilmastokriisiin liittyen. Esimerkiksi Samoa toivoi Suomelta kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita ja Kypros kehotti sitä varmistamaan, että kaikkia sidosryhmiä kuullaan, kun ilmastoon liittyviä lakeja säädetään”, Laajapuro kertoo.
Niina Laajapuro jäi vielä kaipaamaan YK:n jäsenvaltioilta suosituksia rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen, joka on yksi Amnestylle tärkeistä teemoista.
“Amnesty on kehottanut suosituksissaan Suomea suojelemaan oikeutta rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen. Koulutuksen ja ohjauksen avulla olisi varmistettava, että lainvalvontaviranomaiset tunnustavat väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden rauhanomaisen kokoontumisen lailliseksi muodoksi.”
Työtä jatkettava myös vaalien jälkeen
Suomen hallitus otti muodollisesti vastaan YK:n jäsenvaltioiden suositukset Genevessä marraskuussa. Seuraavaksi saadut suositukset käydään läpi. Suomi voi joko ilmoittaa hyväksyvänsä suositukset (accept) tai ottaa ne tiedoksi (note), mikä käytännössä tarkoittaa, että suositukset hylätään.
Suomi kertoo suosituksista kumpuavista toimenpiteistään tulevana keväänä, ja Niina Laajapuro toivoo, että esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjen tietotaitoa hyödynnetään.
“Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen on tärkeää myös suosituksia toimeenpantaessa. Näin voidaan varmistaa, että UPR-tarkastelu ankkuroituu kansalliselle tasolle ja että ihmisoikeuksiin tehdyt parannukset näkyvät ihmisten arjessa.”
UPR-tarkastelu on työkalu edistää ihmisoikeuksia ympäri maailman. Amnesty rohkaiseekin Suomen hallitusta ottamaan saamansa suositukset vakavasti ja ryhtymään tehokkaisiin toimiin ihmisoikeusvelvoitteidensa edistämiseksi. On myös tärkeää, että työ Suomen ihmisoikeustilanteen parantamiseksi ja ihmisoikeusperustaisen politiikan toteuttamiseksi jatkuu, vaikka maan hallitus ensi keväänä vaalien jälkeen vaihtuu.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!