Mistä pakolaiskiintiössä on kyse? Tässä seitsemän väitettä ja faktaa.
Pakolaiskiintiön kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Tosi. Pakolaiskiintiöön valitaan henkilöitä, joille paluu kotimaahan tai pysyvä asettuminen oleskelumaahan ei ole vaihtoehto. Kiintiöön valittavilla ihmisillä ei välttämättä ole resursseja tai mahdollisuutta lähteä itsenäisesti hakemaan turvapaikkaa. Usein ainoa vaihtoehto on odottaa pakolaisleirillä. Kiintiöön valittavat pakolaiset tarvitsevat esimerkiksi terveydentilansa tai muun yksilöllisen syyn vuoksi erityistä apua. Uudelleensijoitukseen valitaan muun muassa vammaisia, sairaita, kidutettuja, yksinhuoltajia, väkivaltaa kokeneita naisia ja lapsia. Pitkittyneiden konfliktien seurauksena monet ovat joutuneet elämään väliaikaiseksi tarkoitetuilla leireillä jopa vuosikymmeniä.
Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.
Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti hyvin suuri määrä turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korotti pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön viime vuonna.
Kuntapaikkojen puute on este pakolaiskiintiön korottamiselle.
Epätosi. Kuntapaikkojen puutetta on käytetty yhtenä perusteluna sille, että kiintiötä ei voida nostaa. Kunnat ovat kuitenkin viime vuosina tarjonneet ennätyksellisen määrän kuntapaikkoja, ja pääsy pakolaisleireiltä kuntiin on nopeutunut.
Kuntapaikkoja on nykyään jopa enemmän tarjolla, kuin mitä kiintiöpakolaisia otetaan. Kuntapaikkoja tarvitaan silti lisää, sillä kiintiöpakolaisten määrää on tarpeen nostaa huomattavasti, ja myös myönteisen oleskelulupapäätöksen turvapaikkahakemukseensa saaneet ihmiset tarvitsevat niitä.
Kiintiön kautta Suomeen tulee terroristeja.
Epätosi. Pakolaiskiintiöön valittavat henkilöt ovat käyneet läpi perusteellisen valintaprosessin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR haastattelee pakolaiset, ja esittää Suomelle listan kiintiöön valittavista henkilöistä. Tämän jälkeen Suomen viranomaiset, yleensä ELY-keskus, maahanmuuttovirasto ja suojelupoliisi, tekevät valintamatkan pakolaisleirille ja haastattelevat henkilökohtaisesti kiintiöön valittavat henkilöt. Muun muassa suojelupoliisi tutkii henkilöiden taustat.
Kaikkia ei kuitenkaan voi pelastaa, turha auttaa ketään.
Epätosi. Jokaisen pakolaisen takana on oma tarina, ja jokaisen paon taustalla oma syy. Jokainen kotinsa jättänyt on joutunut tekemään vaikean päätöksen jättää kaiken taaksensa ja paeta tuntemattomaan. Jos voimme helpottaa yhden ihmisen elämää, miksemme tekisi sitä?
Pakolaisia pitää auttaa siellä missä he ovat.
Tosi/epätosi. Pakolaisia autetaan jo siellä, missä he ovat. Yli kahdeksan kymmenestä pakolaisesta on kehittyvissä maissa. Yli puolet maailman pakolaisista on vain kymmenessä maassa. Vauraiden maiden on osallistuttava vastuunjakoon nykyistä enemmän. Suomi muiden EU-maiden kanssa on leikannut kehitysyhteistyöstä, jolla sekä puututaan pakolaisuuden syihin että tuetaan leireillä eläviä pakolaisia.
Suomi on laskenut pakolaiskiintiötään, vaikka maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.
Tosi. Suomi nosti pakolaiskiintiötään vuosille 2014 ja 2015, jolloin vastaanotettiin 1050 henkilöä. Suomi halusi päätöksellään osoittaa tukensa Syyrian vaikealle tilanteelle. Maailmassa on edelleen enemmän pakolaisia kuin koskaan. Yli viisi miljoonaa syyrialaista on joutunut pakenemaan kotimaastaan. Tästä huolimatta Suomi laski pakolaiskiintiönsä takaisin 750 henkilöön vuonna 2016, eikä ole nostanut sitä sen jälkeen.