Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja monet muut ihmisoikeustoimijat ovat vaatineet valtioita vapauttamaan säilöönotetut turvapaikanhakijat pandemian ajaksi. Myös Amnesty vaatii, että säilöönotot tulee keskeyttää, jos säilöönottoyksiköissä elävien ihmisten oikeutta elämään ja terveyteen ei voida turvata.
Maaliskuun lopussa Joutsenon entisen vankilan tiloissa toimivassa säilöönottoyksikössä joukko ihmisiä turhautui olosuhteisiinsa. He ilmoittivat aloittavansa nälkälakon. Syynä oli se, että heidät oli suljettu laitokseen, jossa koronaviruksen leviämistä ei voi ehkäistä eristäytymällä sosiaalisesti tai pitämällä turvaväliä. He toivovat vapauttamistaan koronakriisin ajaksi.
Vaikka nälkälakko vaikuttaa suurelta osin loppuneen, ei näiden ihmisten asema ole merkittävästi parantunut. Yle uutisoi 8. huhtikuuta, että Suomen säilöönottoyksiköistä on vapautettu yksittäisiä ihmisiä viruksen aiheuttamien poikkeusolojen takia. Kymmenet jäävät kuitenkin odottamaan palautustaan.
Ihminen voidaan ottaa säilöön esimerkiksi Maahanmuuttoviraston tekemän kielteisen päätöksen jälkeen, maastapoistamista varten. Säilöönotto voidaan toteuttaa vain erityisistä syistä, eikä säilössä tulisi pitää pitempään kuin on tarve. Säilöön ei siis saisi laittaa ihmisiä, ellei heidän maastapoistamisensa ole jo valmisteilla.
Säilöönottoyksiköt ovat suljettuja laitoksia, joissa ruokailu-, oleskelu- ja pesutilat ovat jaettuja. Säilöönottoyksiköstä pääsee ulos vain pieneen pihaan, jota ympäröi muuri ja piikkilanka. Tällaisissa tiloissa on vaikea välttää kontakteja ja ylläpitää tarvittavia turvavälejä.
Sosiaalinen eristäytyminen säilöönottoyksiköissä voidaan toteuttaa lähinnä sijoittamalla ihmisiä erillisiin tiloihin, mikä saattaisi helposti muodostua eristykseksi. Pitkään jatkuessaan tällainen järjestely voisi vaikuttaa hyvin vakavasti ihmisen henkiseen terveyteen. Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, että eristyssellit Joutsenon säilöönottoyksikössä ovat erittäin karut: tiloissa ei ole tuolia tai pöytää, ainoastaan patja ja WC-tila.
Käynnin jälkeen selleihin on lisätty rahit, mutta ei muita huonekaluja kuten pöytiä. Ihmisen eristäminen tällaiseen tilaan pitkäksi aikaa voi muodostua kohtuuttomaksi ihmisoikeusloukkaukseksi, vaikka tarkoituksena olisikin ihmisten hengen tai terveyden suojaaminen.
Koronakriisi vaikuttaa myös käännytyksiin
Säilöönotoille ei tällä hetkellä ole muutoinkaan oikeudellisia edellytyksiä. Säilöönotto ihmisen kotimaahan palauttamista varten edellyttää, että maastapoistaminen on tapahtumassa lähitulevaisuudessa ja sitä jo valmistellaan. Nykyisten rajakontrollien ja muiden rajoitusten takia käännytykset ovat kuitenkin suurilta osin jäissä; esimerkiksi Afganistan ei vastaanota kansalaisiaan korona-alueilta.
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu onkin vaatinut säilöönotettujen vapauttamista. Myös muut toimijat, kuten Euroopan kidutuksen vastainen komitea (CPT) ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat kiinnittäneet huomiota säilöönottojen ongelmallisuuteen pandemian aikaan.
Säilöönotetut tulee vapauttaa ihmisoikeusloukkausten estämiseksi, mikäli heidän oikeuttaan henkeen tai terveyteen olisi mahdotonta koronakriisin aikana laitosolosuhteissa turvata. Myöskään heidän maasta poistamistaan ei voitaisi käytännössä toteuttaa. Vapautetuille tulee myös varmistaa pääsy peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja asumiseen.
Hallitus on päättänyt lykätä vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa, mikä on hieno osoitus hallituksen kyvyistä ratkaista koronakriisiä ihmisoikeusmyönteisesti. Myös yksittäiset säilöönotettujen vapautukset ovat oikea suunta. Yksittäiset päätökset eivät kuitenkaan riitä. Nyt on aika turvata kaikkien säilöönotettujen ihmisoikeudet.