Suomi ei voi olla ihmisoikeuksien edelläkävijä ja puolestapuhuja, jos saamelaisten oikeuksia ei kunnioiteta. Niin kauan, kun Suomi ei korjaa ihmisoikeusvalvontaelinten toteamia ihmisoikeusloukkauksia ja uudista saamelaiskäräjälakia, Suomi loukkaa ihmisoikeuksia. Saamelaiskäräjälain uudistus on otettava osaksi hallitusohjelmaa ja toteutettava välittömästi heti vaalikauden alussa edellisellä hallituskaudella työskennelleen toimikunnan esityksen mukaisesti.
Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa kolmen hallituskauden aikana. Helmikuussa 2023 saamelaiskäräjälain uudistaminen kaatui perustuslakivaliokuntaan, vaikka laille ei nähty perustuslaillisia esteitä ja valtiosääntöoikeudellisesti asiassa ei ollut epäselvyyksiä. Syyt ovat olleet poliittisia.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa, jolla on kansainvälisen oikeuden mukainen itsemääräämisoikeus.
Perusoikeuksien yhtenä lähtökohtana on ihmisten yhdenvertaisuus. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan erityissäännöksiä, joilla saamelaisten kohdalla turvataan alkuperäiskansan olemassaolo ja perinteisten kulttuurien erityispiirteet sekä estetään sulautuminen valtaväestön kulttuuriin.
Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, sekä saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Kansallisessa oikeudessa perustuslaki luo perustan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnolle, josta säädetään tarkemmin vuonna 1996 voimaan tulleessa saamelaiskäräjälaissa.
“Valtion maata”: Perustuslain mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Suomessa saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesialasta yli 90 prosenttia on valtion hallinnassa. Kuva: Kukka Ranta.
Saamelaiset ovat itse pitäneet lakia epäonnistuneena heti sen voimaantulosta saakka. Eduskunnassa lainvalmistelussa saamelaiskäräjälakiin säädettiin niin sanottu lappalaiskriteeri vastoin saamelaisten hyväksyntää. Vaaraksi nähtiin saamelaiskäräjien suomalaistuminen.
Euroopan neuvoston ja YK:n ihmisoikeussopimuksia valvovat elimet, kuten ihmisoikeuskomitea ja YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitea ovat useita kertoja nostaneet esiin saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden puutteet, sekä ovat selväsanaisesti todenneet, että puuttumalla saamelaisten omaan itsemäärittelyyn Suomi loukkaa ihmisoikeuksia. Myös ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (UPR) ja YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijakomitea (EMRIP) ovat suositelleet saamelaiskäräjälain uudistamista.
Ongelmana on monin osin vanhentunut saamelaiskäräjälaki, ristiriitainen saamelaismääritelmä ja sen tulkinta. Vallitsevaan ihmisoikeusloukkaustilaan on selkeä kansainvälisen oikeuden mukainen ratkaisu: saamelaiskäräjälain uudistaminen, vaaliluettelon kriteerien ja neuvotteluvelvoitteen selkiyttäminen. Saamelaiskäräjälain uudistus edellisellä hallituskaudella toimineen toimikunnan esityksen mukaisesti vastaa ihmisoikeuselinten vaatimuksiin.
Saamelaiskäräjälain uudistuksella laaja ihmisoikeusjärjestöjen tuki
Amnestyn lisäksi lain uudistamista ovat vaatineet kaikki keskeiset ihmisoikeustahot, kuten:
Lisäksi saamelaiskäräjälain uudistamista ajavat:
- Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien välinen Saamelainen parlamentaarinen neuvosto
- Saamelaisneuvosto
- saamelaisyhdistykset
- Norjan saamelaisten keskusjärjestö
- kolttien kyläkokous
- Suomen Saamelaisnuoret
- Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt
Yhdistyneiden kansakuntien julistuksessa alkuperäiskansojen oikeuksista artiklassa 33 todetaan, että alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti. Lisäksi alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen.
Suomi on hyväksynyt vuonna 2014 YK:n yleiskokouksen yhteydessä pidetyssä alkuperäiskansojen huippukokouksessa loppuasiakirjan, mikä vahvistaa valtioiden sitoutumisen YK:n alkuperäiskansajulistukseen ja sen periaatteiden täytäntöönpanoon.
Julistus ei ole oikeudellisesti sitova, mutta sitä käytetään perusteluna kansainvälisten ihmisoikeuselinten ratkaisuissa ja siksi se on merkittävä. Vuonna 2007 hyväksytty julistus on yhteenveto useissa kansainvälisissä ihmisoikeus- ja muissa sopimuksissa tunnustetuista säännöistä ja periaatteista, ja se on selkein ja kokonaisvaltaisin dokumentti alkuperäiskansojen oikeuksista.
”Jos Suomi haluaa olla kansainvälisiä sopimuksia noudattava oikeusvaltio, meidän on saatettava alkuperäiskansa saamelaisia koskeva lainsäädäntö itse hyväksymiemme kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaiselle tasolle”
totesi saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan puheenjohtaja, oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa (25.1.2023).
Saamelaiskäräjälain vuosia jatkunut käsittely nostanut vihapuhetta
Saamelaiskäräjälain ympärillä pitkään jatkunut epävarmuus saamelaisten oikeudellisesta asemasta, sekä lain ympärillä riehuva vihapuheen täyttämä yhteiskunnallinen keskustelu ovat vaikuttaneet haitallisesti saamelaisten hyvinvointiin ja traumatisoineet saamelaissukupolvia, sekä horjuttaneet saamelaisten yhdenvertaista asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vuoden 2022 lopulla Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto, sekä Suomen arkkipiispa ja Oulun piispa tuomitsivat kannanotossaan saamelaisiin kohdistuvan vihapuheen ja vaativat sen loppua. Hieman aiemmin myös Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavat ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat julkaisivat yhteisen julkilausuman saamelaisiin kohdistuvaa uhkailua ja vihapuhetta vastaan.
Useat vanhemmat ovat ilmaisseet huolensa nuoriin kohdistuneesta vihapuheesta, jolla on valtavat vaikutukset lapsiin ja nuoriin, sekä heidän turvallisuuden tunteeseensa. Saamelaisnuorten mukaan verkossa on paljon väärinymmärrystä. Monet pelkäävät osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun vihapuheen takia, mikä heikentää saamelaisten sananvapautta ja yhdenvertaista oikeutta osallistua päätöksentekoon. Saamelaiskäräjälain vuosia jatkunut käsittely horjuttaa kokonaisen saamelaissukupolven uskoa Suomeen.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 30 artiklan mukaan alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan sekä oikeus käyttää omaa kieltään. Artikla 2 kieltää lasten syrjinnän.
Lapsiasiavaltuutetun selvityksen (2023) mukaan saamelaislapset tarvitsevat vahvistusta identiteetilleen, mutta monet joutuvat salaamaan saamelaisuutensa syrjinnän pelossa. Selvitykseen osallistuneet saamelaisnuoret pitävät tärkeimpinä keinoina saamelaislasten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi saamelaistiedon lisäämistä, mikä myös vähentäisi syrjintää ja kiusaamista.
Oikeusministeriön selvityksen (2022) mukaan alkuperäiskansa saamelaisten vaientaminen ja yhteiskunnallisen osallistumisen rajoittaminen on yleisempää kuin muilla vähemmistöryhmillä. Vihapuheen tai häirinnän yleisin tapahtumapaikka on internet. Lähes puolet tutkimukseen vastanneista kertoi kokeneensa vihapuhetta tai häirintää, ja tekijä oli useimmiten poliitikko tai julkisessa asemassa oleva henkilö. Kahdella kolmasosalla vastaajista vihapuhe tai häirintä on vaikuttanut psyykkiseen terveyteen.
Saamelaiskäräjät on saamelaisten itsehallintoelin ja se kokoontuu saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Käräjien tehtävä on toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen perustuslain mukaisesti. Kuva: Kukka Ranta
Suomen valtion tulee kantaa vastuunsa totuus- ja sovintokomission aikana
Suomessa on käynnissä Suomen valtion ja saamelaisten välinen totuus- ja sovintokomissio, jonka ”tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia.”
Komission mandaatissa todetaan, ”totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa.”
Totuus- ja sovintokomission komissaarit vetosivat mielipidekirjoituksessaan saamelaiskäräjälain uudistamisen puolesta totuus- ja sovintokomission haastavan työn onnistumiseksi. Lain uudistamatta jättäminen vahvistaa saamelaisten epäluottamusta Suomen valtiota kohtaan, sekä kasvattaa ylisukupolvisia traumoja, joita komission tehtävänä on purkaa.
Totuus- ja sovintokomission työn pitäisi valmistua 2023 vuoden loppuun mennessä, mutta työ on vielä kesken. Komissio on pyytänyt jatkoaikaa ja -rahoitusta toiminnalleen vuoden 2025 loppuun saakka ja se on nyt uuden hallituksen päätettävissä.
Saamelaisten oikeuksien edistäminen osaksi hallitusohjelmaa
Huhtikuussa 2023 valtiopäivien avajaispäivänä Suomen Saamelaisnuoret järjestivät eduskunnan edustalla mielenosoituksen, jolla haluttiin muistuttaa uusia kansanedustajia saamelaisten ihmisoikeuksista. Mielenosoittajat vaativat, että uusi eduskunta uudistaisi saamelaiskäräjälain.
Samaan aikaan New Yorkissa YK:n oli käynnissä alkuperäiskansojen pysyvä foorumi (UNPFII), jossa saamelaisedustajien – Suomen Saamelaiskäräjien, Saamelaisneuvoston ja Suomen Saamelaisnuoret ry:n – yksi keskeinen viesti Suomesta oli saamelaiskäräjälain kaatuminen eduskunnassa ja saamelaisten itsemääräämisoikeuden heikko tila.
Niin kauan, kun Suomi ei korjaa ihmisoikeusvalvontaelinten toteamia ihmisoikeusloukkauksia ja uudista saamelaiskäräjälakia, Suomi loukkaa ihmisoikeuksia. Saamelaiskäräjälain uudistus on otettava osaksi hallitusohjelmaa ja toteutettava heti vaalikauden alussa edellisellä hallituskaudella työskennelleen toimikunnan esityksen mukaisesti.
Esityksellä on saamelaisten enemmistön vahva tuki. Toteutuessaan uudistus saattaisi Suomen lainsäädännön huomattavasti aiempaa paremmin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimusten tasolle viime vuosikymmeninä tapahtuneen kansainvälisen oikeuden kehityksen mukaisesti.
Uudistus olisi merkittävä askel saamelaisten itsemääräämisoikeuden edistämisessä, itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytysten parantamisessa, sekä todettujen ihmisoikeusloukkausten poistamisessa.
Lue Amnestyn hallitusohjelmatavoitteista politiikan ihmisoikeusperustaisuuden parantamiseksi.
Lue Amnestyn hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan.
Teksti ja kuvat: Kukka Ranta
Kirjoittaja toimii saamelaisoikeuksien asiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.