Saamelaiskäräjälain uudistaminen on kriittisessä tilassa! Laki on jumiutunut istuntokauden viime hetkillä perustuslakivaliokuntaan, jonka mietinnön pohjalta eduskunnan on tarkoitus äänestää lain uudistamisesta.
Mietinnön tuli valmistua alun perin maanantaina 20.2.2023, mutta perustuslakivaliokunta pyysi lisäaikaa valmistavalle keskustellulle ja pyysi oikeusministeriöltä vastinetta annettuihin asiantuntijalausuntoihin. Keskiviikkona 22.2.2023 perustuslakivaliokunta kuulee vielä oikeusministeriön ylijohtajaa ja torstaina saamelaiskäräjiä.
Mietintö on saatava valmiiksi tällä viikolla, jotta lakiuudistus ehtii eduskunnan käsittelyyn nykyisen vaalikauden viimeisellä istuntoviikolla ennen eduskunnan vaalitaukoa. Viimeinen istuntopäivä on perjantaina 3.3.2023, jolloin hyväksymättä jääneet lakihankkeet raukeavat.
Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa kolmen hallituskauden aikana. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjemassa on sitouduttu saamelaiskäräjälain uudistamiseen. Hallituksen esityksellä on saamelaisten enemmistön vahva tuki. Yli 23 000 ihmistä allekirjoitti maanantaina eduskuntaan luovutetun saamelaiskäräjälakiesitystä tukevan adressin.
Saamelaiskäräjälain uudistusta edellyttävät Suomen kansainväliset velvoitteet
Kansainväliset ihmisoikeussopimuksia valvovat elimet, kuten YK:n ihmisoikeuskomitea ja YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitea, ovat useita kertoja hyvin selväsanaisesti todenneet, että Suomi loukkaa saamelaisten oikeuksia. Loukkausten keskiössä on Suomen nykyinen, monin osin vanhentunut saamelaiskäräjälaki ja sen tulkinta.
Alkuperäiskansana saamelaisilla on kansainvälisen oikeuden mukainen itsemääräämisoikeus, joka tarkoittaa myös oikeutta itsemäärittelyyn. Erityissäännösten tarkoitus on turvata alkuperäiskansojen olemassaolo ja perinteisten kulttuurien erityispiirteet, sekä estää sulautuminen valtaväestön kulttuuriin.
Saamelaiskäräjälain muuttaminen hallituksen esityksen mukaisesti olisi merkittävä askel saamelaisten itsemääräämisoikeuden edistämisessä, itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytysten parantamisessa, sekä todettujen ihmisoikeusloukkausten poistamisessa.
Saamelaiskäräjälain uudistusta edellyttävät Suomen kansainväliset velvoitteet. Saamelaiskäräjälain uudistus on ihmisoikeuskysymys ja asialla on nyt kiire!
Teksti: Kukka Ranta. Kirjoittaja työskentelee asiantuntijaharjoittelijana Amnestyn Suomen osastossa ja väitöskirjatutkijana Lapin yliopistossa. Blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.