Lähtömaastaan syrjintää pakenevilta romaneilta kiellettiin apu myös Helsingissä. Hätämajoitusta tarvitsevia käännytettiin ulos pakkaseen.
Helsingin sosiaalipäivystys ja asunnottomien palvelukeskus noudattivat alkuvuoden pakkasilla kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ohjeistusta, joka jättää paperittomat siirtolaiset ilman hätämajoitusta, mikäli he eivät lupaa palata lähtömaahansa.
Monille romaneille kotiinpaluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto.
Monille romaneille kotiinpaluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Heille syy täällä oleskeluun on juuri lähtömaassa esiintyvät ongelmat: romanien laajamittainen syrjintä, joka puolestaan ylläpitää romaniväestön köyhyyttä. Suomessa pulloja keräämällä ja kerjäämällä on mahdollista ansaita juuri sen verran, että kodittomuus vieraassa maassa ja ero perheestä on mahdollista kestää.
Äärimmäisessä tilanteessa olevien ihmisten jättäminen taivasalle rikkoo perus- ja ihmisoikeuksia: Suomen perustuslakiin ja Euroopan perusoikeuskirjaan kirjattuja sekä YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yleissopimusta.
Romanien köyhyys on rakenteellinen ongelma
Osa pelkää, että romanien auttaminen kannustaa yhä useampia etsimään toimeentuloaan Suomesta. Moni suomalainen ei ehkä ymmärrä, millaista köyhyyttä Euroopan unionin sisältä löytyy. Kaikilla EU-kansalaisilla ei ole rahaa ruokaan tai edes mahdollisuuksia riittävään toimeentuloon.
Euroopan romanien köyhyys on rakenteellinen ongelma, joka on kärjistynyt vuosisatoja kestäneen etnisen syrjinnän ja ennakkoluulojen myötä. Esimerkiksi Romaniassa, Bulgariassa, Italiassa ja Ranskassa yleisiä tänä päivänä ovat viranomaisten suorittamat pakkohäädöt, joissa romaniyhteisöt ajetaan pois kodeistaan kaupunkien ulkopuolelle. Osa jää kokonaan ilman kotia. Tšekissä, Kreikassa ja Slovakiassa puolestaan romanilapset saavat usein lähtökohtaisesti heikkotasoisempaa opetusta kuin muut.
Yhtäläiset oikeudet taattava kaikille
Ei tietenkään ole toivottavaa, että kukaan kerjää kadulla. Vain kyynisin uskoo, että yhteiskunta tarvitsee köyhiä, ja vain tunteettomin saa toisen hädästä nautintoa. Hätämajoitus on nimensä mukaan vain hätäapua, eikä se tai muutkaan yksittäiset kädenojennukset riitä ratkaisuksi köyhyyteen tai asunnottomuuteen laajemmin.
Vaatimaton lähtökohta kuitenkin on, että kaikille taataan yhtäläiset ihmisoikeudet. Kun oikeus välttämättömään toimeentuloon, koulutukseen ja asumiseen turvataan, on meillä kaikilla myös paremmat lähtökohdat vaikuttaa elämäämme, suunnitella tulevaisuuttamme ja hoitaa siten myös velvollisuutemme. Perus- ja ihmisoikeudet ovat meidän kaikkien etu.
Teksti Veera Nurmenniemi. Kirjoittaja toimii Amnestyn vapaaehtoisena Romanien oikeudet -verkoston koordinaattorina.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.