Trần Thị Thúyn tarina palautti minut takaisin muistoihini Vietnamiin, jossa asuin vuoden 2009 työskennellessäni tasa-arvoasiantuntijana YK:n kehitysohjelmassa. Hänen tarinassaan on valitettavan paljon tuttua.
Miljoonien naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys on hyvin satunnaisen onnen varassa Latinalaisessa Amerikassa. Sen seurauksena tuhansien naisten henki on vaarassa. Näin arvioi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International, joka selvittää tuoreessa raportissaan naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden toteutumista kahdeksassa maassa. Mukana olivat Argentiina, Chile, El Salvador, Meksiko, Peru, Paraguay, Uruguay sekä Dominikaaninen tasavalta.
Useissa näistä maista naisten mahdollisuus ehkäisyyn, turvalliseen aborttiin ja sterilisaatioon riippuu heidän tulotasostaan tai terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden viranomaisten uskonnollisesta maailmankatsomuksesta. Raportin mukaan terveydenhuollon saamisen satunnaisuus vaarantaa tuhansien naisten hengen.
Esimerkiksi El Salvadorissa abortti on kielletty, vaikka naisen henki olisi vaarassa. Meksikossa taas hi-virusta kantavia naisia sterilisoidaan pakolla. Hallitukset eivät vain siedä, vaan joissakin tapauksessa edistävät naisten syrjintää ja väkivaltaa, joka täyttää joissakin tapauksissa kidutuksen merkit.
“Hyvin tavallista on, ettei anneta naisten ja tyttöjen tehdä päätöksiä omasta seksuaalisuudestaan, vaan joku tekee päätökset heidän puolestaan”, sanoo sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tanja Noponen Amnestyn Suomen osastosta.
Abortti on yhä täysin kielletty useissa Latinalaisen Amerikan maissa
Abortti on täysin kielletty seitsemässä Latinalaisen Amerikan maassa – Chilessä, Dominikaanisessa tasavallassa, El Salvadorissa, Haitissa, Hondurasissa, Nicaraguassa ja Surinamessa. Näissä maissa naiset eivät saa tehdä aborttia, vaikka heidän henkensä olisi vaarassa.
Suurimmassa osassa alueen muista maista abortti on laillinen esimerkiksi, jos naisen henki on vaarassa, mutta käytännössä sen saaminen voi olla hyvin vaikeaa. Terveydenhuollon ammattilaiset saattavat kieltäytyä abortin tekemisestä ideologisista syistä.
Esimerkiksi Uruguayssa abortti laillistettiin vuonna 2012, mutta käytännössä monet terveydenhuollon ammattilaiset kieltäytyvät sen tekemisestä. Paraguayssa taas kuohutti viime vuonna tapaus, jossa 10-vuotias tyttö ei saanut viranomaisilta lupaa aborttiin tultuaan raiskauksen seurauksena raskaaksi. Hänet pakotettiin synnyttämään lapsi.
Varakkaammille naisille voi olla mahdollista tehdä abortti yksityisen terveydenhuollon puolella, mutta köyhemmillä naisilla ei tällaista mahdollisuutta ole. Monet naiset joutuvatkin tekemään abortin laittomasti, turvattomissa olosuhteissa. Yksi kymmenestä äitiyskuolemasta johtui laittomista aborteista Latinalaisessa Amerikassa vuonna 2014.
Hiv-positiivisten naisten pakkosterilisaatiot jatkuvat Meksikossa
Amnestyn tutkijat kirjasivat myös tapauksia, joissa hiv-positiiviset naiset pakotettiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin vastoin heidän omaa tahtoaan tai he kohtasivat erilaisia syrjinnän muotoja syrjityiksi, kun he menivät sairaalaan synnyttämään.
Raporttia varten haastateltiin esimerkiksi 23-vuotiasta Michelleä Veracruzin osavaltiosta Meksikosta. Michelle oli saanut tietää olevansa hiv-positiivinen lääkärintarkastuksessa ollessaan neljännellä kuulla raskaana. Kun hän saapui sairaalalle synnyttämään, hänen sänkynsä ylle oli ripustettu iso kyltti, jossa luki ”HIV”. Myöhemmin lääkäri oli tehnyt Michellelle sterilisaation, vaikka hän oli itse vastustanut operaatiota. Yksikään hoitajista ei suostunut koskemaan häneen koko sairaalajakson aikana.