Eduskuntapuolueet ovat lähes yksimielisiä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisista toimenpiteistä ihmisoikeusjärjestö teettämässämme kyselyssä. Transihmisten ja ulkomaalaisten oikeuksiin liittyvät kysymykset aiheuttavat enemmän hajontaa näkemyksissä. Vaadimme puolueilta lupausten lisäksi ihmisoikeusmyönteisempää päätöksentekoa.
Pyysimme vaalikyselyssämme puolueilta perustellun kyllä- tai ei-vastauksen seitsemään kysymykseen, jotka käsittelivät naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista, translain muuttamista sekä ulkomaalaisten kohtelua Suomessa. Kysely lähetettiin tammikuun lopussa nykyisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajille, puoluesihteereille sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Kaikki puolueet vastasivat kyselyyn ja vastaukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa täällä.
Eduskuntapuolueet seisovat pääosin vaalivaatimustemme takana. Ne ovat yksimielisiä siitä, että Suomeen on saatava lisää turvakotipaikkoja ja matalan kynnyksen palveluja väkivaltaa kokeneille naisille. Muutenkin puolueet kannattavat ns. Istanbulin sopimuksen edellyttämiä toimia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Sopimuksen toteuttamiseksi tarvittavan toimeenpano-ohjelman ja rahoitussuunnitelman laatimista kannattavat perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet.
Eduskunta hyväksyi Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen viime viikolla. Sopimus astuu voimaan Suomessa tänä vuonna.
Naisiin kohdistuvasta väkivallasta aiheutuu Suomessa varovaisten arvioiden mukaan vuosittain ainakin 90 miljoonan euron välittömät kustannukset. Istanbulin sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen maksaisi vuodessa noin 40 miljoonaa euroa.
”Väkivallan ehkäisy on paitsi tärkeää ihmisoikeustyötä, myös kansantaloudellisesti järkevää”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Translain uudistaminen
Translain muuttamista kannattaa kahdeksasta puolueesta viisi: kristillisdemokraatit, kokoomus ja perussuomalaiset vastustavat sitä. Vuonna 2014 hallitus valmisteli translakiin muutoksia, jotka olisivat poistaneet vaatimukset lisääntymiskyvyttömyydestä ja siviilisäädyn muuttamisesta silloin, kun henkilö haluaa vahvistaa juridisen sukupuolensa eli muuttaa henkilötodistuksensa sukupuolimerkinnän. Lakiesitystä ei kuitenkaan annettu eduskunnalle.
Vaadimme translain kokonaisvaltaisempaa muutosta, joka ei loukkaa sukupuoltaan juridisesti vahvistavan oikeutta muun muassa yksityisyyteen, syrjimättömyyteen ja itsemääräämisoikeuteen.
”Suomi on sitoutunut periaatteisiin, joiden mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen on oltava vaivatonta ja sujuvaa ja sen on perustuttava henkilön omaan ilmoitukseen. Suomen on aika toteuttaa nämä sitoumukset käytännössä”, Laajapuro sanoo.
Ulkomaalaisten kohtelu
Puolueista kaikki paitsi kokoomus ja perussuomalaiset olisivat valmiita helpottamaan pakolaisten pääsyä Suomeen muun muassa humanitaaristen viisumien avulla. Puolueet vastustavat turvapaikanhakijoiden säilöönottoa: ainoastaan perussuomalaiset käyttäisi säilöönottoa ensisijaisena toimenpiteenä, ja vain kristilliset ja perussuomalaiset sallisivat lasten säilöönoton.
Lähes kaikki puolueet kannattivat jo neljä vuotta sitten vastaavassa Amnestyn kyselyssä lasten säilöönoton kieltämistä, mutta nykyinen hallitus ei silti ole ehdottanut lasten säilöönoton kieltämistä kokonaan.
”Lupauksia on kuultu riittävästi. Nyt on vastuullisen, ihmisoikeusmyönteisen päätöksenteon vuoro. On korkea aika inhimillisemmälle Suomelle”, Niina Laajapuro sanoo.
Kampanjoimme vaalien alla
Amnesty aloittaa Korkea aika -nimisen eduskuntavaalikampanjan maaliskuussa. Kampanjassa haastetaan kansanedustajaehdokkaita sitoutumaan inhimillisempään päätöksentekoon, joka turvaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn rahoituksen ja kunnioittaa transihmisten ja Suomeen tulevien ulkomaalaisten oikeuksia.
Järjestämme maaliskuun aikana kolme vaalipaneelia ihmisoikeusteemoista Helsingissä ja Tampereella:
5.3. Lavaklubin vaalipaneeli naisiin kohdistuvasta väkivallasta
25.3. Kirjasto 10:n vaalipaneeli hlbti-ihmisten oikeuksista