Suomen presidentinvaalit käynnistyvät ennakkoäänestyksellä keskiviikkona 17. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta. Tulevalla presidentillä voi olla merkittävä rooli ihmisoikeuksien puolustamisessa ja edistämisessä. Kysyimme presidenttiehdokkailta kuusi kysymystä siitä, miten he edistäisivät ihmisoikeuksia tullessaan valituksi.
Ehdokkaista Li Andersson, Pekka Haavisto ja Jutta Urpilainen vastasivat kautta linjan kaikissa kysymyksissä olevansa sitoutuneimpia ihmisoikeuksien edistämiseen. Myös Olli Rehn osoitti vastauksissaan sitoutumista ihmisoikeuksien edistämiseen. Alexander Stubb ja Mika Aaltola olivat pääsääntöisesti jokseenkin samaa mieltä väittämien kanssa. Sari Essayahin vastaukset vaihtelivat täysin sitoutumisesta ei samaa eikä eri mieltä -vastauksiin. Ehdokkaista vähiten sitoutumista ihmisoikeuksiin vastauksissaan osoitti Jussi Halla-aho. Harry Harkimo ei vastannut kyselyyn.
Eniten ehdokkaita jakoi kysymys siitä, miten he edistäisivät Suomen globaalia vastuuta maailman pakolaistilanteesta. Lisäksi kysyimme ehdokkaiden kantoja ihmisoikeusperustaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, rakenteelliseen rasismiin puuttumiseen arvojohtajana, ilmastokriisin hillitsemiseen ja ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden edistämiseen, ihmisoikeuspuolustajien tukemiseen niin kansainvälisesti kuin kotimaassa sekä naisten, tyttöjen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen.
“Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, on puolustusvoimien ylipäällikkö ja arvojohtaja. Kyselymme tulokset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten ehdokkaat suhtautuvat keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin, ja auttavat äänestäjiä tekemään informoituja äänestyspäätöksiä ihmisoikeuksien näkökulmasta,” toteaa Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Kysymysten avovastauksissa nousee selkeitä eroja ehdokkaiden näkemyksissä ja painotuksissa – tutustu niihin täältä.