Helmikuussa valittavalla tulevalla Suomen presidentillä voi olla merkittävä rooli ihmisoikeuksien puolustamisessa ja edistämisessä. Vaaleissa on edetty toiselle kierrokselle, ja valinta tehdään Pekka Haaviston ja Alexander Stubbin välillä. Esitimme ehdokkaille joulukuussa 2023 kuusi väitettä ihmisoikeuksista. Vastaukset kertovat, miten ehdokkaat edistäisivät ihmisoikeuksia tullessaan valituksi. Olemme koostaneen alle kärkikaksikon vastaukset.
Ehdokkaat saivat vastata väitteisiin viisiportaisella asteikolla: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä. Haavisto vastasi olevansa kaikkien väittämien kanssa täysin samaa mieltä. Stubb oli pääsääntöisesti jokseenkin samaa mieltä väittämien kanssa. Haavisto ja Stubb olivat täysin samaa mieltä siitä, että presidenttinä he tukisivat aktiivisesti naisten, tyttöjen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista globaalisti. Eniten heidän vastauksensa erosivat siinä, edistäisivätkö he presidenttinä Suomen globaalia vastuunkantoa maailman pakolaistilanteesta: Haavisto oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa, ja Stubb ei ollut samaa eikä eri mieltä.
Alta pääset katsomaan, miten ehdokkaat perustelivat kantojaan avovastauksissa.
Toisen kierroksen ennakkoäänestys on 31.1.–6.2.2024 ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 11.2.2024 klo 9–20.
1. Ihmisoikeusperustainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Julkisen vallan velvollisuus ihmisoikeuksien turvaamiseen perustuu kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin ja Suomen omaan perustuslakiin. Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Suomi toimii myös vuoden 2024 loppuun saakka YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä.
Väittämä 1: ”Presidenttinä edistäisin aktiivisesti ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.”
2. Antirasismi
Presidentti on arvojohtaja. Tuoreen EU-tutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan rasistisimmista maista. Tummaihoisena EU:ssa -kyselyn suomalaisvastaajista 52 prosenttia kertoi kokeneensa rasistista häirintää viiden vuoden aikana. Myös kokemukset etnisestä profiloinnista ja syrjinnästä ovat yhä monille arkipäivää. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuksia valvovilta tahoilta toistuvasti kritiikkiä puutteista rasismin torjunnassa.
Väittämä 2: ”Presidenttinä edistäisin omalla toiminnallani antirasistista työtä ja rakenteelliseen rasismiin puuttumista.”
3. Ilmastopolitiikka
Ilmastokriisi ja luontokato ovat ihmisoikeuskriisejä, jotka kietoutuvat erottamattomasti globaaliin eriarvoisuuteen. Ilmastolaki asettaa Suomelle tavoitteen olla hiilineutraali viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Konkreettiset toimet fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi eivät kuitenkaan vielä vastaa laissa määritetyn tavoitteen kunnianhimoa.
Väittämä 3: ”Presidenttinä toimisin aktiivisesti ilmastokriisin hillitsemiseksi ja ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.”
4. Ihmisoikeuspuolustajien tukeminen
Ihmisoikeuspuolustajat ovat tärkeä osa ihmisoikeusjärjestelmää. Useissa maissa kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien työ on vaikeaa ja vaarallista. Esimerkiksi hallitukset, yritykset, aseelliset ryhmittymät sekä syrjintää lietsovat ryhmät pyrkivät hiljentämään ihmisoikeuspuolustajia ja estämään heitä tekemästä työtään. Ihmisoikeuspuolustajat toimivatkin kansalaisyhteiskunnan kapenevan tilan myötä yhä vaikeammissa ja usein vaarallisissa olosuhteissa eri puolilla maailmaa ja tarvitsevat tukea työlleen.
Väittämä 4: ”Presidenttinä tukisin ihmisoikeuspuolustajia esimerkiksi antamalla julkisesti tunnustusta ihmisoikeuspuolustajien työlle niin kansainvälisesti kuin kotimaassa.”
5. Sukupuolten tasa-arvon ja sateenkaarioikeuksien edistäminen
Suomi on perinteisesti profiloitunut tasa-arvon puolestapuhujana kansainvälisillä kentillä. Naisten ja tyttöjen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia, varsinkin seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia, kyseenalaistava anti-gender-liike on vahvistunut maailmalla. Tasa-arvon vastustaminen on globaalisti verkottunutta suunniteltua toimintaa ja siihen osallistuu niin valtiollisia toimijoita kuin kansalaisyhteiskuntaa ja yrityksiä.
Väittämä 5: ”Presidenttinä tukisin aktiivisesti naisten, tyttöjen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista globaalisti.”
6. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet
Maailmassa on enemmän kotinsa pakosta jättäneitä ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Konfliktit, väkivalta, vaino, ihmisoikeusloukkaukset ja ilmastokriisi tulevat lisäämään turvapaikanhakijoiden määrää entisestään. YK:n mukaan tämä kertoo kansainvälisen yhteisön epäonnistumisesta. Globaalin etelän maat kantavat tällä hetkellä suurimman vastuun pakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Oikeus hakea turvapaikkaa kuuluu jokaiselle yhdenvertaisesti henkilön taustasta riippumatta.
Väittämä 6: ”Presidenttinä edistäisin Suomen globaalia vastuunkantoa maailman pakolaistilanteesta.”