Sähköposti Azerbaidžanin suurlähetystöstä sisälsi vain kolme lyhyttä virkettä, mutta ne kertoivat kaiken tarpeellisen. Kieltämällä Amnestyn pääsyn Bakuun Azerbaidžanin hallitus todisti oikeaksi kaiken kritiikkimme. Euroopan kisojen alla Azerbaidžanin hallituksen tehoiskut ilmaisunvapautta vastaan eivät ole olleet sattumaa.
Itse George Orwellkaan ei olisi pystynyt kirjoittamaan sitä paremmin.
”Azerbaidžan ei ole tilanteessa, jossa se voisi toivottaa Amnestyn delegaation tervetulleeksi Bakuun”, sähköpostissa luki.
Viestin loppuosa kuitenkin nosti orwellilaisen kapulakielen vielä aivan uudelle tasolle:
”Ottaen huomioon kuinka tärkeänä Azerbaidžanin hallitus pitää yhteistyötä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, ehdottaisimme että delegaation vierailu siirrettäisiin myöhempään ajankohtaan Euroopan kisojen jälkeen.”
Viestissä ei määritelty, mitä hallitus tarkoittaa käsitteillä ”demokratia” ja ”ihmisoikeudet” tai niiden tärkeydellä hallitukselle. Heidän käsityksensä poikkeaa kuitenkin huomattavasti siitä, miten muu maailma ymmärtää ne, sillä Ilham Aliyev sortohallitus on käyttänyt Euroopan kisoja hyväkseen polkeakseen sananvapautta maassa vielä entisestään.
Azerbaidžanille nämä kisat ovat julkisuustemppu, jolla se pyrkii kiillottamaan imagoaan muulle maailmalle. Azerbaidžan haluaa näyttäytyä modernina, dynaamisena ja edistyksellisenä valtiona, mutta kulissien takana se on kaiken tämän vastakohta.
Toisinajattelijoiden ahdinko on vain syventynyt kisojen alla
Delegaatiomme oli tarkoitus julkaista Bakussa raporttimme, josta käy ilmi, miten toimittajia, ihmisoikeusasianajajia, opposition edustajia ja nuoria demokratia-aktivisteja on häiritty, pidätetty, vangittu ja kidutettu toisinajattelijoihin kohdistuneissa ratsioissa, jotka ovat vain tihentyneet kisojen lähestyessä. Julkistimme raporttimme yhtäaikaisesti lopulta Tbilissä ja Lontoossa.
Azerbaidžanin vankiloissa viruu ainakin 20 mielipidevankia, jotka vangittiin sillä perusteella, että kritisoivat tai haastoivat valtaapitäviä. Heitä on syytetty tekaistuin perustein petoksista, veronkierrosta, huumeiden hallussapidosta, huliganismista tai jopa maanpetoksesta.
Azerbaidžanin vankiloissa viruu ainakin 20 mielipidevankia.
Yksi vangituista on Rauhan ja demokratian instituutin johtaja Leyla Yunus, joka pidätettiin viime kesänä, koska hän vaati ihmisoikeussyistä boikottia Euroopan kisoille. Häntä on pidetty tutkintavankeudessa siitä lähtien. Human Rights Club -järjestön johtaja Rasul Jafarov pidätettiin, koska hän suunnitteli kisoja varten Sport for Rights -kampanjaa. Hänet tuomittiin hiljattain kuudeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.
Monet muut ovat paenneet maasta, ja jäljelle jääneet ovat liian peloissaan itsensä ja omaistensa puolesta vastustaakseen viranomaisten väärinkäytöksiä.
Azerbaidžan puuttuu sananvapauteen myös maansa rajojen ulkopuolella
Sähköposti suurlähetystö tuli vähän sen jälkeen, kun Platform-ihmisoikeusjärjestön aktivisti pidätettiin Bakun lentokentällä ja hänet heitettiin ulos maasta. Menneinä viikkoina oli myös ilmennyt kourallinen tapauksia, joissa toimittajille ei ollut myönnetty viisumia maahan. Azerbaidžanin Alankomaiden suurlähetystön tahalliselta vaikuttavan viivyttelyn takia ilman viisumia jäi myös hollantilainen kollegani, jonka oli tarkoitus liittyä delegaatioomme Bakussa. Maan sisäisenä kurinpitona alkaneet tiukennukset muuttuivat kansainvälisiksi.
Euroopan kisat ovat Euroopan Olympiakomitean hanke. Euroopan Olympiakomitea on osa olympialiikettä, jonka toiminta perustuu liikkeen peruskirjaan. Peruskirja väittää vaalivansa rauhaa, kunnioitusta ja yhteisymmärrystä sekä lupaa, että urheilu on yhteiskunnan harmonisen kehityksen palveluksessa. Näistä arvoista ei voida kunnioittaa mitään maassa, joka käyttää kisoja hyväkseen polkeakseen ilmaisunvapautta vielä rajummin.
Urheilujärjestöjen toistaiseksi jatkunut hiljaisuus on häpeällistä.
Euroopan kisat voivat vielä jättää positiivisen perinnön. Se riippuu kansainvälisestä yhteisöstä, johon kuuluvat kansalliset, alueelliset ja kansainväliset urheilujärjestöt. Järjestöt voisivat käyttää vaikutusvaltaansa pysäyttääkseen ihmisoikeusloukkaukset maassa ja vaatia kaikkien epäoikeudenmukaisesti vangittujen vapauttamista. Urheilujärjestöjen toistaiseksi jatkunut hiljaisuus on häpeällistä. Saksan Olympiakomitea on ainoa, joka ääneen esittänyt vastalauseensa väärinkäytöksistä.
Hiljaisuuden jatkuessa Azerbaidžanin hallitus jatkaa toisinajattelijoiden mustamaalaamista ja imagonkiillotusoperaatiotaan. Tietyssä pisteessä hiljaisuus muuttuu liittolaisuudeksi. Alamme lähestyä sitä pistettä.
Naomi Westland. Kirjoittaja työskentelee Amnestyn Iso-Britannian osaston tiedotuksessa.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.