Lentomatkustus on ilmaston kannalta kaikkein vahingollisin ajanviete heti metsäpalojen sytyttelyn jälkeen. Amnestyn Suomen osaston matkustusohjeet kehottavat välttämään lentämistä ja tekemään myös työreissut maata pitkin.
Matkustin maaliskuussa Pariisiin, Amnestyn Ranskan osaston isännöimään energiamurrosta käsittelevään työpajaan. Tilaisuuden teeman hengessä sekä Suomen osaston työmatkaohjeet huomioiden halusin minimoida reissun ilmastovaikutukset. Lentämisen sijaan matka taittui junilla ja laivoilla, joista jälkimmäisille valitsin vähäpäästöisimmät alukset ja reitit.
Edestakaiseen Pariisin matkaan kului aikaa noin 100 tuntia ja reissun kokonaispäästöt olivat noin 90 kg CO2. Saman matkan taittaminen lentokoneella olisi tuottanut päästöjä noin 380 kg CO2.
Perillä Pariisissa sain eri puolilta maailmaa saapuneilta kollegoilta aplodit suoraselkäisestä matkustustavastani, mutta kuulin myös ihmettelyä, että oliko maata pitkin matkustamisessa järkeä. Työmatkat kun on tapana hoitaa mahdollisimman tehokkaalla aikataululla, eikä käyttää viikkoa yhteen kokousreissuun.
Yhtä yksittäistä reissua tarkasteltaessa voikin tuntua, ettei parin sadan kilon päästösäästö ole käytetyn ajan, vaivan ja rahan arvoista. Yksittäisen matkan sijasta kyse on kuitenkin myös periaatteesta ja kokonaisvaltaisemmasta tavasta tarkastella työmatkoja ja muuta matkustelua.
Amnestyn Suomen osasto on linjannut, että vähäpäästöisyys on keskeinen peruste, kun pohdimme erilaisten työreissujen tarkoituksenmukaisuutta. Työmatkaohjeemme mukaan ennen lentolippujen hankintaa tulee aina selvittää mahdollisuus etäosallistumiseen sekä vaihtoehtoiset matkustustavat, joiden ilmastovaikutus on pienempi sekä laatia laskelma matkan päästöistä. Vähemmän saastuttava matkustusmuoto saa myös maksaa enemmän (ja yleensä maksaakin, koska lennot ovat ympäristövaikutukseensa nähden hävyttömän halpoja).
Lentämisessä tiivistyy ilmastonmuutokseen liittyvä eriarvoisuus
Ilmasto-oikeudenmukaisuutta edistävälle järjestölle lentämisen välttäminen on johdonmukaista, sillä lentämisessä jos missä tiivistyy ilmastonmuutokseen liittyvä eriarvoisuus, missä pieni joukko varakkaimpia ihmisiä aiheuttaa valtavat päästöt.
Lentämisen ilmastovaikutukset ovat hyvin tiedossa: Maailmanlaajuisesti lentoliikenne aiheuttaa yli 860 miljoonaa tonnia ilmastoa lämmittäviä päästöjä vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 2-3 prosenttia globaaleista CO2-päästöistä ja lentoliikenteen kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen on noin 4 prosenttia. Lentämisen päästöt ovat myös kasvussa, sillä matkustajamäärät lisääntyvät jatkuvasti.
Meillä täällä vauraassa globaalissa pohjoisessa lentäminen lomille ja työmatkoille näyttäytyy itsestäänselvyytenä ja arkipäiväisenä. Tosiasiassa ilmailu on pienen porukan etuoikeus. Alle kymmenen prosenttia maailman väestöstä lentää säännöllisesti ja 80 prosenttia maailman väestöstä ei ole lentänyt koskaan. Tämä maassa pysyvä enemmistö joutuu kuitenkin ensimmäisenä kärsimään ilmastonmuutoksen vaikutuksista, joita lentoliikenteen päästöt kiihdyttävät.
Suomalaiset lentävät huomattavan paljon. Suomalaisten ulkomaanlentojen päästöt ovat samaa kokoluokkaa kuin koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöt.
Vähäpäästöisempiä matkustustapoja työmatkoihin
Lentämisen päästöistä puhutaan kriittiseen sävyyn erityisesti lomamatkailun yhteydessä, mutta päästöjä syntyy myös työmatkailusta. Silti harva organisaatio on lähtenyt pienentämään hiilijalanjälkeään työmatkalennoista tinkimällä.
Rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei työmatkojen hiilijalanjäljen mittaaminen ja minimointi ole aivan yksinkertaista. Kokonaisvaikutus riippuu paitsi kulkuneuvosta myös käytetystä polttoaineesta ja matkan pituudesta. Lisäksi on toki huomioitava aikataulut, saatavilla olevat yhteydet ja käytettävissä oleva budjetti.
Suomessa haasteena on myös sijainti, sillä lähteepä esimerkiksi Helsingistä länteen tai etelään, niin vaihtoehtona lennolle on lauttamatka, mikä ei ole erityisen ekologista. Esimerkiksi lauttamatkalla Helsingistä Tukholmaan laskennalliset päästöt ovat noin 65 kg hiilidioksidiekvivalenttia suuntaansa riippuen laivan polttoaineesta. Suuripäästöisillä autolautoilla matkustamisen päästöt voivat olla yhtä suuret tai jopa suuremmat kuin lentäen.
Olemassaolevilla ja sähköistelyillä raideyhteyksillä matkustamisen päästöt puolestaan ovat hyvin pienet, vain 1,5 grammaa kilometriä kohden. Mutta toki on syytä muistaa, että esimerkiksi rautatieinfran rakentamisella on valtavat ympäristövaikutukset. Esimerkiksi Suomeen suunnitteilla olevien uusien raidehankkeiden on arvioitu olevan ilmastovaikutuksiltaan negatiivisia. Ratojen rakentamisesta syntyvien päästöjen kompensointiin raideliikennöinnin päästövähenemillä menee 140–330 vuotta.
Lisäksi Euroopan ulkopuolella käytetään matkustajaliikenteessä yleisesti Diesel-vetureita, eli matkustajajunatkin kulkevat fossiilisilla polttoaineilla.
Mitään helppoa ratkaisua ympäristöystävälliseen matkustamiseen ei siis ole tarjolla sen enempää organisaatioille kuin yksityishenkilöillekään. Kaikkein olennaisinta lienee pohtia ennen matkaa, onko matka tarpeellinen ja mikä on tarkoituksenmukainen väline sen toteuttamiseen. Parantuneiden etäyhteyksien vuoksi kansainvälisiin kokouksiin reissaaminen on esimerkiksi Amnestyn Suomen osastossa vähentynyt huomattavasti, ja kokouksia järjestettäessä pyritään tarjoamaan mahdollisuus hybridiosallistumiseen.
Omien matkustustapojen miettimisen ja muuttamisen lisäksi on tärkeää nostaa keskusteluun laajemmin matkustamisen ympäristövaikutuksia sekä vaatia yrityksiltä ja päättäjiltä ratkaisuja, jotka tekisivät vähäpäästöisestä matkustamisesta helpompaa ja houkuttelevampaa.
Teksti: Elina Mikola. Kirjoittaja työskentelee Amnestyn Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntijana.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!