Perhe helpottaa kotoutumista – miksi emme anna siihen mahdollisuutta?

Satojen eurojen hakemusmaksut ja tuhansien eurojen tulorajat: kun Suomessa asuva ulkomaalainen haluaa perheensä luokseen, palkkapussin on oltava kunnossa. Tulorajat esimerkiksi nelihenkisen perheen yhdistämiseksi ovat kuitenkin niin kovat, ettei moni suomalainenkaan yllä niihin.

Kuvittele, että jättäisit tänään kotisi, ystäväsi ja perheesi. Jättäisit heidät maahan, jossa elämä ei ole turvallista. Perhettäsi uhkaisi sota tai muu vaino. Ehkä saisitte tappouhkauksia, tai koko perhettäsi häirittäisiin vaikkapa uskontonne perusteella.

Lähtisit yksin usean kuukauden vaaralliselle matkalle kohti vakaampia oloja. Perille päästyäsi sinulla kävisi tuuri. Saisit mahdollisuuden aloittaa uuden, turvallisen elämän: saisit turvapaikan.

Olisitko kuitenkaan onnellinen, jos tietäisit, että perheesi on edelleen vaarassa? Jos äitisi, isäsi tai lapsesi asuisi edelleen keskellä sotaa, etkä tietäisi, milloin näet heidät seuraavan kerran?

Niinpä.

Suomessa elää ihmisiä, jotka saavat täällä kansainvälistä suojelua, koska oma kotimaa on turvaton. Suuri osa heistä joutuu pohtimaan päivittäin, onko heidän perheensä turvassa.

Jatkuva läheisistä huolehtiminen ei edistä kielenopiskelua, työnhakua tai muuta kotoutumista. Erityisen raastavaa tämä on lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat vanhempiaan. Jos mielessä pyörii ainoastaan se, onko oma isä tai äiti hengissä, uuden elämän rakentamiseen on hankalaa keskittyä.

Lain mukaan Suomessa asuvalla ulkomaalaisella on oikeus hakea oleskelulupaa myös perheelleen. Tätä prosessia on kuitenkin viime vuosina vaikeutettu merkittävästi. Vuoden 2012 uudistuksen jälkeen Suomessa asuva henkilö ei voi hakemusta enää tehdä. Kotimaahan jääneen perheenjäsenen on siis itse tehtävä hakemus ja käytävä henkilökohtaisesti haastateltavana Suomen suurlähetystössä.

Esimerkiksi syyrialaiselle perheelle tämä tarkoittaa sitä, että sodan jalkoihin jääneen perheenjäsenen on haettava oleskelulupaa Suomen suurlähetystöstä Turkista. Syyrialaiset tarvitsevat Turkkiin matkustamista varten viisumin – sitä taas voi hakea Turkin omasta suurlähetystöstä, joista lähin viisumeita käsittelevä sijaitsee Libanonissa.

Kohtuuttomat tulorajat eivät täyty monella suomalaisellakaan

Viisumiseikkailun ja matkustamisen lisäksi hakemuksen jättäminen on jo itsessään kallista: aikuisen hakemusmaksu voi olla jopa 520 euroa ja lapsen 270 euroa. Jos perhe on iso, pelkät hakemukset saattavat siis maksaa yli tuhat euroa.

Jos Suomessa asuva henkilö ei ole saanut virallista pakolaisstatusta, vaan suojelua muulla perusteella, perheenyhdistäminen vaatii korkeita kuukausituloja. Voit lukea suojelutyyppien eroista alla olevasta tietolaatikosta.

Jos Suomessa oleskeleva aikuinen haluaa saada esimerkiksi puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen, häneltä odotetaan yhteensä 2600 euron nettotuloja kuukausittain. Tähän summaan päästään arviolta niin, että tienaa noin 3500 euroa kuukaudessa (19 prosentin verotuksella).

Yli kolmen tuhannen euron bruttotulo kuukausittain on monelle suomalaisellekin vaikeasti saavutettava summa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 palkkojen keskiarvo oli 3087 euroa kuukaudessa. 60 prosentilla suomalaisista kuukausipalkka oli tuota summaa pienempi.

Saman tutkimuksen mukaan Suomen yleisin bruttopalkka on 2600 euroa kuukaudessa. Lähtökohtaisesti siis iso osa suomalaisistakaan ei tulorajojen perusteella saisi perhettään Suomeen.

Lisäksi maahanmuuttajilla työllistymiseen saattaa liittyä haasteita, kuten kielitaito, koulutustaso ja esimerkiksi syrjintä. Maahanmuuttovirasto kuitenkin olettaa, että vastikään Suomeen saapuneilla olisi parempi tulotaso kuin monella suomalaisella. Sitä ennen ei perheen turvaan saaminen ole mahdollista.

Oudointa tässä vaatimuksessa on, että sitä voidaan soveltaa myös alaikäisiin. Jos jo tavallisen suomalaisen aikuisen on hankala päästä kolmen ja puolen tuhannen euron bruttotuloihin, miten 16-vuotiaalla juuri Suomeen saapuneella nuorella olisi siihen mahdollisuus? Onneksi nykyinen hallitus on luvannut selvittää tulorajavaatimusten poistoa alaikäisiltä.

Alla olevassa taulukossa listaamme Suomen kymmenen yleisimmän ammatin keskitulot. Saisitko itse koottua vaikkapa nelihenkisen perheesi Suomeen?

Perheiden tuominen yhteen on kaikkien etu

Miksi sitten perheenyhdistäminen on niin tärkeää? Yksinkertainen syy on tietysti se, että oikeus perheeseen on ihmisoikeus.

Tutkimusten mukaan perheestään erossa olevilla maahanmuuttajilla on muita useammin esimerkiksi masennusoireita, heikompi kielitaito, sekä työllistymisvaikeuksia.

Lisäksi on perusteltua olettaa, että Suomesta suojelua saaneen ihmisen perheenjäsenet elävät usein aivan yhtä turvattomissa oloissa kuin mistä suojelua saanut on lähtenyt. Perheenyhdistämisen helpottaminen auttaisi myös heitä vaikeassa tilanteessaan.

Perheenyhdistämisen helpottaminen veisi myös turhaa painetta pois turvapaikkaprosessista: sen sijaan, että sodan keskellä elävä syyrialainen perhe lähtisi hengenvaaralliselle matkalle läpi Euroopan, perheenyhdistäminen ja oleskelulupien myöntäminen loisi heille turvallisen reitin parempiin oloihin.

On niin yksilön kuin yhteiskunnankin etu, että ihmiset saavat läheisensä luokseen.