Kritisoimme EU:ta pakolaisten ja siirtolaisten epäinhimillisestä kohtelusta. Vaadimme EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että pakolaisille on olemassa turvallisia ja laillisia reittejä saapua Eurooppaan.
Pariisin kammottavien iskujen jälkeen EU:n täytyy hillitä intoa sulkea rajojaan entisestään. Rajojen sulkeminen lisää ihmisoikeusloukkauksia, eikä se silti ole onnistunut pysäyttämään pakolaisten tuloa Eurooppaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi EU:ta pakolaisten ja siirtolaisten epäinhimillisestä kohtelusta. Järjestö vaatii EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että pakolaisille on olemassa turvallisia ja laillisia reittejä saapua Eurooppaan sekä sellaisia valvontaprosesseja, jotka täyttävät turvaan hakeutuvien pakolaisten tarpeet ja vastaavat pyrkimyksiin tunnistaa mahdolliset turvallisuusuhat.
Amnestyn Fear and Fences: Europe’s approach to keeping refugees at bay -raportin mukaan EU:n rakentamat raja-aidat ja turvautuminen unionin ulkopuolisiin ”portinvartijamaihin” on johtanut siihen, että pakolaiset eivät saa Euroopasta hakemaansa turvaa. EU on altistanut pakolaiset ja siirtolaiset epäinhimilliselle kohtelulle ja ajanut pakenevat ihmiset hengenvaarallisille merimatkoille.
“Euroopan rajoille nousseet aidat ovat johtaneet ihmisoikeusloukkauksiin ja lisänneet haasteita hoitaa pakolaisten suurta määrää humaanilla ja asianmukaisella tavalla”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.
”Pelolle vallan antaminen Pariisin kammottavien hyökkäysten jälkeen ei suojele ketään. Vainoa ja konfliktia pakenevat ihmiset eivät ole kadonneet, eikä myöskään heidän oikeutensa turvaan. Pariisin tragedian jälkeen solidaarisuutemme evääminen ihmisiltä, jotka etsivät turvaa Euroopasta, usein paetakseen samankaltaista väkivaltaa, olisi raukkamaista vastuun pakoilua ja pelon voitto inhimillisyydestä.”
“Niin kauan kuin on väkivaltaa ja sotaa, ihmiset jatkavat saapumistaan, ja Euroopan täytyy kehittää parempia tapoja tarjota turvaa. EU:n ja sen ulkorajoilla sijaitsevien jäsenvaltioiden tulee varmistaa turvalliset ja lailliset reitit unionin alueelle sekä sen ulkoisilla maarajoilla että lähtö- ja kauttakulkumaissa. Tätä voidaan edesauttaa esimerkiksi lisäämällä pakolaisten uudelleensijoittamista kiintiöjärjestelmän avulla, lisäämällä perheenyhdistämisiä ja myöntämällä enemmän humanitaarisia viisumeita.”
EU-maat ovat rakentaneet yhteensä yli 235 kilometriä aitaa EU:n ulkorajoille. Aitojen rakentamiseen on käytetty ainakin 175 miljoonaa euroa. Unkarin ja Serbian välillä aitaa on 175 kilometriä. Bulgarian ja Turkin rajalla sitä on 30 kilometriä, ja aitaa ollaan jatkamassa vielä 130 kilometrillä. Myös Espanjaan kuuluvien Ceutan ja Melillan sekä Marokon välille on rakennettu aita, samoin kuin Kreikan ja Turkin rajalle.
Aidat eivät ole estäneet ihmisiä tulemasta Eurooppaan, ne ovat ainoastaan ohjanneet pakolaisia muille maareiteille tai vaarallisille merireiteille. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan EU:hun on saapunut tänä vuonna meritse 792 883 ihmistä. Koko viime vuonna unioniin saapui rajavalvontavirasto Frontexin mukaan maitse ja meritse 280 000 ihmistä. Pelkästään Kreikkaan on saapunut meren yli tänä vuonna 647 581 ihmistä, joista 93 prosenttia tulee kymmenestä suurimmasta pakolaisten lähtömaasta.
Egeanmerellä on marraskuun 10. päivään mennessä hukkunut tänä vuonna 512 ihmistä. Välimerellä on kuollut lähes 3 500 ihmistä.
Ihmiset, jotka pyrkivät Kreikkaan, Bulgariaan tai Espanjaan maateitse kertoivat Amnestylle, että rajaviranomaiset työnsivät heidät takaisin rajan yli ilman, että heille annettiin mahdollisuus hakea turvapaikkaa tai valittaa palautuksesta, mikä on kansainvälisen oikeuden vastaista. Laittomia käännytyksiä (push-backs) tehostetaan usein ihmisten henkeä uhkaavalla väkivallalla.
31-vuotias syyrialainen pakolainen kuvaili tyypillistä laitonta käännytystä Kreikan ja Turkin välisellä maarajalla tämän vuoden huhtikuussa:
”He veivät meidät joen rantaan ja käskivät meidän mennä polvillemme. Tällöin oli jo pimeää, kello oli noin puoli yhdeksän illalla. Siellä oli muitakin ihmisiä joita oltiin lähettämässä takaisin Turkkiin. Eräs poliiseista löi minua selkään… hän löi jalkoihini ja päähäni puisella kepillä. He veivät meidät lähemmäs jokea ja käskivät meidän olla hiljaa ja liikkumatta. He ottivat minut erilleen ryhmästä ja alkoivat lyödä ja potkia meitä. He repivät hiuksistani ja työnsivät minua jokea kohti.”
Amnestyn tutkimus osoittaa, että laittomia käännytyksiä tapahtuu rutiininomaisesti Kreikan ja Turkin välisellä rajalla. Myös Bulgarian ja Turkin rajalla raportoidaan tapahtuvan niitä toistuvasti. Espanja hyväksyi maaliskuussa lain, joka mahdollistaa pakolaisten ja siirtolaisten laittomat käännytykset Ceutasta ja Melillasta. Myös Unkari on perustanut läpikulkualueita Serbian vastaiselle rajalleen, jotta turvapaikanhakijoita voidaan palauttaa Serbiaan nopeutetussa aikataulussa ilman riittäviä oikeusturvatakeita.
“Missä on aitoja, siellä on ihmisoikeusloukkauksia. Turvapaikanhakijoiden laittomista käännytyksistä on tullut arkea EU:n ulkorajoilla sijaitsevissa valtioissa, eikä kukaan tee mitään niiden lopettamiseksi. Euroopan unionin alueelle pääsyn säätely on yksi asia, mutta sen kieltäminen kaikilta pakolaisilta on kokonaan toinen. Ensimmäinen on järkevää ja perusteltua, jälkimmäinen on epäinhimillistä ja laitonta, ja sen täytyy loppua”, Susanna Mehtonen sanoo.
Yrittäessään pitää pakolaiset ja siirtolaiset pois Euroopasta EU turvautuu yhä vahvemmin kolmansiin valtioihin ja niiden rooliin portinvartijoina. EU:n ja Turkin välinen toimintasuunnitelmaehdotus (EU-Turkey Joint Action Plan) sitoisi Turkin ”estämään laitonta siirtolaisuutta”. Sopimus sulkee silmänsä ihmisoikeusloukkauksilta, joita pakolaiset ja siirtolaiset kohtaavat Turkissa. Turkki on esimerkiksi palauttanut pakolaisia Syyriaan ja Irakiin ja ottanut säilöön siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita ilman oikeudellista apua, mikä on kansainvälisen oikeuden vastaista.
“EU:n ei tule turvautua sellaisten valtioiden tukeen, jotka eivät kunnioita pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksia. EU:n naapurivaltioita pitää tukea, jotta ne kehittävät turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiään”, Mehtonen sanoo.
Amnestyn mukaan EU pystyy ja sen tulisi tehdä useita saavutettavissa olevia, realistisia toimenpiteitä vastauksena globaaliin pakolaiskriisiin. Vain siten voidaan varmistaa satojen tuhansien jo Eurooppaan saapuneiden ihmisten turvallisuus.
“Globaali pakolaiskriisi on valtava haaste, mutta ei olemassaolon uhka EU:lle tai sen jäsenvaltioille. Itse asiassa turvalliset ja lailliset reitit Eurooppaan auttaisivat tunnistamaan turvallisuusuhkat jo ennen niiden saapumista. Haasteeseen ei tule vastata pelolla ja rakentamalla aitoja vaan niihin arvoihin tukeutuen, joita EU on perinteisesti korostanut”, Mehtonen sanoo.
Amnestyn vaatimukset EU:lle ja sen jäsenvaltioille
- Pakolaisille on tarjottava turvallisia ja laillisia reittejä saapua Eurooppaan. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi lisäämällä pakolaisten uudelleensijoittamista kiintiöjärjestelmän avulla ja lisäämällä perheenyhdistämisiä sekä humanitaaristen viisumien käyttöä.
- Jäsenvaltioiden on lopetettava laittomat käännytykset ja muut ihmisoikeusloukkaukset rajoilla ja selvitettävä tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset tehokkaasti. Lisäksi EU:n komission on aloitettava rikkomusmenettely niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ovat toimineet EU-oikeuden vastaisesti.
- EU:n ja jäsenmaiden on lisättävä vastaanottokapasiteettia ja lyhytaikaista humanitaarista apua Euroopan ulkorajoilla sijaitsevissa valtioissa ja toimeenpantava sovitut turvapaikanhakijoiden siirrot EU-maiden kesken.