Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistuivat, ja paikallisia opetussuunnitelmia ja uusia oppikirjoja kirjoitetaan. Opettajankoulutuslaitoksissa pohditaan, miten vastata opetuksessa uuden opetussuunnitelman tuomiin vaatimuksiin. Ilmassa on paljon muutosta, mutta samaan aikaan myös paljon upeita mahdollisuuksia.
Tällä opetussuunnitelmakierroksella tuntuu siltä, että ihmisoikeuksien edistäminen on perusteiden kirjoittajien toimesta otettu vakavasti, ja niiden toteuttaminen on sisällytetty kaikkeen koulutyöhön, niin eri oppiaineisiin kuin koulun toimintakulttuuria ohjaaviin periaatteisiinkin.
Ihmisoikeusjulistukset ja – sopimukset, kuten esim. YK:n ihmisoikeuksien julistus ja Lapsen oikeuksien sopimus, tulisikin itsessään nähdä opettajan arkisina työkaluina, joiden kautta opettaja ja oppilaat yhdessä voivat rakentaa hyvää luokkahenkeä ja näin taata ihmisarvoista elämää kaikille. Tärkeää on, että oppilaat pystyvät itse pohtimaan ja ymmärtämään, mitä sopimuksen sisältö heidän oman elämänsä kannalta tarkoittaa, niin yksilöinä kuin ryhmän jäsenenä. Varhainen ymmärrys ihmisoikeuksista, mutta myös niihin liittyvistä vastuista on ensiarvoisen tärkeää.
Paras tapa juurruttaa ihmisoikeussopimusten henkeä lapsiin, on toimia itse esimerkkinä.
Lapsi oppii mallista. Paras tapa juurruttaa ihmisoikeussopimusten henkeä lapsiin, on toimia itse esimerkkinä. Työn ytimessä tulee olla itselle ammattieettisesti kirkastuneet käsitykset tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä.
Ihmisoikeussopimusten hengen saavuttaminen omassa työssä vaatii vanhojen toimintaperiaatteiden ravistelua ja omien rutinoituneiden tapojen uudelleen tarkastelua. Se vaatii myös kouluttautumista, tiedon hankintaa ja keskustelua työyhteisön kanssa hankalistakin teemoista.
Kulttuurisen ja yhteiskunnan monimuotoisuuden ymmärtäminen ja huomioon ottaminen omassa työssä vaatii opettajalta avointa mieltä ja aktiivista otetta. Opettajan tulee edistää arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja kykyä luoda luokkaan luottavaista ja turvallista ilmapiiriä, jossa jokainen lapsi voi olla oma itsensä. Tämä edellyttää sitä, että opettajalla on ajantasaista tietoa eri vähemmistöryhmien tilanteesta ja heidän kohtaamistaan erilaisista ihmisoikeusloukkauksista.
Tavoite aktiivisesta kansalaisesta ja yhteiskunnan täysivaltaisesta toimijasta ei voi toteutua, jos lapset ja nuoret eivät saa tietoa itselleen kuuluvista ihmisoikeuksista. Ymmärrys siitä, että ihmisoikeudet ovat osa globaalia oikeusturvajärjestelmää ja että jokainen on oikeutettu nauttimaan oikeuksistaan, on tärkeää. Sen hahmottaminen, että maailmassa on yhteisesti sovittuja toimintatapoja, jotka turvaavat yksilön oikeuksia suhteessa valtiovaltaan, voi monelle lapselle ja nuorelle olla helpottava tieto.
Perusopetuksen tehtävänä on antaa perusta ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaista oppilaita toimimaan myönteisten muutosten puolesta. Tänä päivänä mahdollisuus saada tietoa ihmisoikeusongelmista ja tavoista toimia niiden ehkäisemiseksi on kaikkien saatavilla. Meillä on myös maailman parhaat opettajat ja rehtorit sekä huippuhyvät opettajankoulutuslaitokset – mahdollisuus onnistua on siis vain sinusta kiinni, opettaja. Annatko sen tapahtua?
Teksti Maarit Pihkala. Kirjoittaja työskentelee Amnestyn Suomen osastossa ihmisoikeuskasvatuksen asiantuntijana.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.