Dubaissa 30.11.–12.12.2023 järjestettävä YK:n ilmastosopimuksen 28. osapuolikokous (COP28) on kaikkien aikojen suurin ilmastokokous. Paikalle odotetaan noin 70 000 osallistujaa, muun muassa valtioiden päämiehiä, virkahenkilöitä, tutkijoita sekä kansalaisyhteiskunnan ja yritysten edustajia.
Huikea osallistujamäärä kertoo ilmastokysymysten kasvaneesta painoarvosta, mutta ilmastonmuutos etenee edelleen päätöksentekoa nopeammin. Maapallon keskilämpötila on noussut jo 1,2 asteella ja kuumenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on yhä kiireellisempää. Ilmaston lämmetessä kasvaa tarve myös sopeutumistoimille, ilmastorahoitukselle ja ilmastotuhojen korvaamiselle.
Dubain ilmastokokouksessa päättyy myös Pariisin sopimuksen ensimmäinen viisivuotistarkastelu, global stocktake, joka arvioi, kuinka valtiot ovat noudattaneet Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteita. Arvioinnin tarkoituksena on myös ohjata tulevien ilmastotoimien suunnittelua.
Öljy-yhtiön pomo johtaa neuvotteluita
Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt toivovat kokoukselta päätöksiä fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja tuista luopuminen sisältyy myös EU:n neuvottelukantaan.
Tätä tavoitetta vasten on paradoksaalista, että ilmastokokouksen isäntämaana toimii öljyvaltio Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Arabiemiriikuntien talous perustuu vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin ja maan bruttokansantuotteesta ainakin kolmannes tulee öljyntuotannosta. Arabiemiirikuntien hiilijalanjälki asukasta kohti on yksi maailman suurimmista.
Öljyvaltion rooli ilmastokokouksen isäntämaana on herättänyt arvostelua, etenkin kun neuvotteluita johtamaan nimitettiin maan kansallisen öljy-yhtiön johtaja Sultan al-Jaber. Kokouksen alla paljastui asiakirjoja, jotka osoittavat Arabiemiirikuntien pyrkivän hyödyntämään ilmastokokousta tilaisuutena neuvotella uusista kaasu- ja öljysopimuksista eri valtioiden kanssa.
Amnesty International on kritisoinut öljyteollisuuden edustajan roolia kokouksen johdossa ja vaatinut Sultan al-Jaberin erottamista tehtävästään.
Valtaapitävien arvostelusta vankilaan
Öljyteollisuuden päästöjen ohella Yhdistyneiden arabiemiirikuntien mainetta synkistää maan ihmisoikeustilanne. Valtiossa kansalaisyhteiskunta on tukahdutettu olemattomiin ja kritiikki valtaapitäviä kohtaan voi johtaa pitkiin vankeustuomioihin. Tällä hetkellä Amnesty vetoaa ihmisoikeusaktivisti Ahmed Mansoorin vapauttamisen puolesta. Maan ihmisoikeusongelmia esiin nostanut Mansoor tuomittiin 2018 syytettynä ”valtion ja sen symbolien loukkaamisesta” ja häntä pidetään vankeudessa eristyksessä ja epäinhimillisissä olosuhteissa.
Kansalaisyhteiskunnan ja sananvapauden tukahduttamisen lisäksi viranomaiset rajoittavat naisten ja tyttöjen oikeuksia ja syrjivät sateenkaari-ihmisiä. Naisten heikko asema nousi julkisuuteen Suomessa vuonna 2018, kun Dubain prinsessa Latifa yritti paeta maasta suomalaisen ystävänsä Tiina Jauhiaisen kanssa. Pakomatka kuitenkin epäonnistui, eikä prinsessan kohtalosta ja olinpaikasta ole tälläkään hetkellä selvyyttä.
Erityisen heikossa asemassa ovat Arabiemiirikuntiin muualta muuttaneet siirtotyöläiset, jotka myös muodostavat 90 prosenttia maan työvoimasta. Siirtotyöläisiin kohdistuvaa syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia on raportoitu runsaasti, muun muassa COP28-kokoukselle puitteet tarjoava Dubain Expo Cityn rakentamisen yhteydessä paljastui siirtotyöläisten hyväksikäyttöä ja pakkotyön teettämistä.
Viherpesua vai aitoja ilmastotoimia
Vuonna 2022 COP27-ilmastokokous nosti laajempaan tietoisuuteen ja keskusteluun puheenjohtajamaa Egyptin ihmisoikeustilanteen, ja vähintään tätä voi toivoa Dubain ilmastokokoukselta.
Arabiemiirikunnat on myös valmistautunut siihen, että sen öljyntuotanto ja ihmisoikeustilanne nostattavat arvostelua, ja käynnistänyt PR-kampanjoita kritiikin vaimentamiseksi ja oman ympäristöimagonsa kiillottamiseksi.
Vaikka harvojen mielestä Arabiemiirikunnat soveltuu isännöimään ilmastokokousta, kokouksen onnistuminen riippuu ennen kaikkea siellä syntyneistä päätöksistä ja sitoumuksista. Puitteilla ja puheenjohtajalla on prosessissa oma roolinsa, mutta viimekädessä ratkaisevaa on kaikkien osapuolten halukkuus toimia ilmastokriisiin vastaamiseksi.
YK:n ilmastosopimusten osapuolikokousten puheenjohtajuus on kiertävä ja vuorottelee alueellisten ryhmien välillä. Koska valtaviksi megatapahtumiksi kasvaneiden kokousten järjestäminen on haastavaa, ei puheenjohtajamaan pestiin myöskään ole tungosta. Optimistisesti voisi toivoa ilmastokokouksen isännöimisen lisäävän ilmastoasioiden painoarvoa Arabiemiirikunnissa ja johtavan aitoihin toimiin viherpesun rinnalla.
Teksti: Elina Mikola. Kirjoittaja toimii ilmasto- ja ympäristöasiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!