”Vamos”, tuuletin espanjaksi, kun minut valittiin Amnesty Internationalin Suomen osaston johtokunnan puheenjohtajaksi. Ensimmäinen puheenjohtajavuosi on nyt takana. Yhdessä olemme saaneet paljon aikaan, vaikka vuosi 2024 oli ihmisoikeuspuolustajille poikkeuksellisen ankara.
Amnesty International on vuosikymmenten takaa itselleni tuttu ja tärkeä ihmisoikeuksien tienraivaaja. Hyppäsin hermoja raastavaan aikaan tämän maailman suurimman ihmisoikeusliikkeen kelkkaan, kun minut valittiin Amnestyn Suomen osaston johtokunnan puheenjohtajaksi vuoden 2024 vuosikokouksessa.
Vapaaehtoispohjalta ja jäsenten keskuudesta valittu johtokunta ohjaa Amnestyn toimintaa kussakin Amnestyn osastossa. Johtokunnaltamme niin Suomessa kuin muissa Amnestyn osastoissa vaaditaan nyt intoa, kyvykkyyttä ja visionäärisyyttäkin, sillä elämme ajassa, jossa ihmisoikeudet ovat kovassa vastatuulessa.
Viime vuoden aikana näimme, että perusoikeudet ja ihmisoikeudet erheellisesti alistettiin muille yhteiskunnallisille prioriteeteille Suomessa. Vallanpitäjät viljelevät vinoutunutta ajattelua, jonka mukaan maamme turvallisuus tai hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaativat ihmisoikeuksien rajoittamista. Samaa näemme myös muualla maailmassa. Järkyttävimpänä esimerkkinä Israelin Gazassa toteuttama kansanmurha. Emmekä vielä tiedä millainen vuosi 2025 tulee olemaan ihmisoikeuksille esimerkiksi pian valtaan astuvan presidentti Donald Trumpin myötä.
”Työ oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta ei ole koskaan helppoa, mutta se on elintärkeää… Mitä tahansa vuosi 2025 tuo tullessaan, pidetään kiinni rohkeudesta ja solidaarisuudesta”, kannusti yhdysvaltalainen Amnesty-kollega meitä liikkeen luottamusjohtajia tammikuun alussa. Siihen kannustan myös jokaista tämän tekstin lukijaa.
Hyvä hallinto peruskivenä
Minulla oli taustallani vankka osaaminen järjestöistä ja johtamisesta tullessani valituksi Amnestyn johtokunnan puheenjohtajaksi. Työskentelen toiminnanjohtajana suomalaisessa Solidaarisuus-järjestössä, joka vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia Itä-Afrikassa. Keskitymme työssämme naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen ja naisten toimeentulon edistämiseen.
Yli 25 vuotta järjestöjohtajana ovat opettaneet minulle, että johtajan tärkein tehtävä on näyttää suuntaa, vaalia tiimin yhteishenkeä ja luoda työntekijöille mahdollisuuksia onnistua. Järjestöissä ihmisten johtaminen ja sitouttaminen tavoitteisiin tapahtuu yhdessä asioita työstäen ja niistä päättäen. Työhön on useimmilla erityinen palo.
Myös Amnestyssa vaikuttavuus ja työn perusta rakennetaan hyvän hallinnon avulla.
Suomen osaston johtokunnan tehtävänä on luoda palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisten työlle mahdollisimman hyvät edellytykset. Näillä tarkoitetaan riittäviä resursseja, kunnollisia työoloja, toimivaa päätöksentekoa ja osallistavaa yhteistyötä.
Johtokunta valvoo ja kehittää osaston toimintaa ja taloutta. Tehtävänämme on seurata ja tukea strategian toteutumista. Meidän on edistettävä kaikessa osaston toiminnassa yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoisuutta niin jäsenistöön, työntekijöihin kuin muihinkin tahoihin.
Johtokunnan olennaisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa toiminnan ja talousraporttien hyväksyntä sekä suunnitelmista ja talousarviosta päättäminen. Hyväksymme hallintoa, taloutta ja henkilöstöä koskevat ohjeet ja linjaukset.
Keskustelemme säännöllisesti myös Amnesty-liikkeen kansainvälisestä johtamisesta ja seuraamme eri projektien etenemistä. Johtokunnan kokouksessa on mahdollisuus puhua englantia, vaikka aineistot ovatkin suomeksi.
Johtokuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, puheenjohtaja, taloudenhoitaja ja kuusi muuta jäsentä. Kausi on kaksivuotinen. Olemme valinneet keskuudestamme kaksi varapuheenjohtajaa. Osaston puheenjohtajan vastuulla on paitsi tiivis yhteistyö toiminnanjohtajan kanssa myös kansainväliset asiat, kuten se, että puheenjohtaja edustaa Suomen osastoa globaalikokouksessa.
Amnestyssa hyvällä hallinnolla on pitkä perinne. Selkeät ohjeistukset ovat helpottaneet uusien johtokuntajäsenten sisäänajossa ja roolien omaksumisessa. Amnestyn kokouksia on ilo johtaa, sillä ne on poikkeuksetta valmisteltu huolella ja päätösesitykset ovat selkeitä.
Globaalikokouksesta polku kestävyyteen
Ensimmäisen puheenjohtajavuoteni kohokohtiini kuului tutustuminen Amnesty-väkeen eri puolilta maailmaa, kun osallistuin Amnestyn globaalikokoukseen 2024 Bangkokissa. Globaalikokouksessa on paikalla vähintään kolmen hengen delegaatio jokaisesta Amnestyn osastosta sekä Amnestyn kansainvälinen sihteeristö ja johtokunta.
Osallistuin globaalikokoukseen yhdessä toiminnanjohtaja Frank Johanssonin ja johtokunnan taloudenhoitajan Anna Nousiaisen, joka oli mukana etäyhteyksillä, kanssa.
Kokous ja ihmisten tapaaminen kasvokkain oli Amnesty-untuvikolle voimaannuttava. Espanjaa sujuvasti puhuvana löysin heti yhteyden lattariedustajiin.
Bangkokissa merkittävimmät päätökset liittyivät Amnestyn Internationalin ja samalla myös osastojen toiminnan kehittämiseen. Sain päivityksen ihmisoikeuskamppailuihin muun muassa Meksikossa, Venezuelassa ja Keniassa.
Globaalikokouksessa hyväksyttiin Suomen osaston aloitteesta syntynyt ja laajasti kiitosta saanut niin kutsuttu kestävyysstrategia (Sustainability Strategy), johon nojaten Amnesty International sitoutuu vähentämään nettopäästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä. Suomen osasto on Amnesty-liikkeessä toiminut malliesimerkkinä ja niittänyt arvostusta hiilijalanjäljen pienentämisessä ja kestävyyden rakentamisessa.
Bangkokissa nuijittiin kansainväliselle Amnesty-liikkeelle myös oikeudenmukainen rahoitusohjelma, joka tasaa liikkeen sisällä varainhankinnan tuottoja ja siirtää jatkossa varoja globaaliin etelään tarvittaessa myös alueille, joissa ihmisoikeustyötä kipeästi kaivataan mutta varainhankinnan organisointi on vaikeaa. Tämä luo myös Suomen osastolle kannusteen vahvistaa varainhankintaansa.
Iloitsimme globaalikokouksen hyväksymästä kattavasta verotuskysymysten periaateohjelmasta. Ohjelman avulla Amnesty vaatii maailman valtioilta kestävämpää veropolitiikkaa, joka ottaa paremmin huomioon haavoittuvat ihmisryhmät, ihmisoikeudet ja edistää myös ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Tämä asia tuli aikanaan kansainvälisen liikkeen asialistalle Suomen osaston aloitteesta.
Globaalikokous päätti upeasti vahvistaa nuorten osallisuutta ja roolia liikkeen johtamisessa: jatkossa esimerkiksi Suomen osaston kolmihenkisen globaalikokousdelegaation jäsenistä yhden on oltava alle 25-vuotias.
Antirasismin buustaaja
Vuosi 2024 oli ihmisoikeuspuolustajille monessa mielessä historiallinen koettelemus, sillä maamme hallitus piti ihmisoikeuksia polkevilla aloitteillaan Suomen osaston operatiivisen johdon ja asiantuntijamme jatkuvassa valmiustilassa ja työmoodissa. Hallitukset toimet uhkaavat edelleen lisätä rakenteellista rasismia, ja tämä suunta pitää kääntää.
Amnestyn Suomen osasto on strategiansa mukaisesti vahvistanut antirasistista työotetta kaikessa tekemisessään. Osaston henkilöstö ja kaikki tiimit ovat ottaneet systemaattisia askeleita antirasistisen työskentelyn sisäistämisessä ja kehittämisessä. Johtokunta tukee tätä prosessia ja työtä jatketaan edelleen vuonna 2025.
Rakennamme organisaatioon uudenlaista aktivistipolkua, joka tulee lisäämään ihmisoikeustyön moninaisuutta ja vaikuttavuutta kotimaassa.
Tutkimukset osoittavat, että samaan aikaan kun monessa maassa ihmisoikeusjärjestelmää murennetaan ja perusoikeuksia poljetaan, kansalaiset eri puolilla maailmaa ovat myös valmiita laittamaan itsensä likoon – osoittamaan mieltään ja puolustamaan ihmisoikeuksia – pelkäämättä mahdollisia seurauksia.
Mieltäni on kohottanut se, että tässä miljoonien ihmisoikeuspuolustajien yhteisössä on paljon osaamista, yhteenkuuluvuutta ja tekemisen meininkiä. Iso kiitos ja kumarrus väsymättömästä vaikuttamisesta myös Suomen osaston sitoutuneelle henkilöstölle ja vapaaehtoisille.
Amnestyn Suomen osaston yhtenä tärkeänä tavoitteena on tänä vuonna vahvistaa jäsendemokratiaa ja saada uusia ihmisiä kiinnostumaan toimimisesta johtokunnassa. Ehdolle uudeksi johtokunnan jäseneksi voi asettua maaliskuun vuosikokoukseen.
Amnestyn jäsenenä ja johtokunnassa pääsee vaikuttamaan omana itsenään liikkeen arvojen puolesta ja rakentamaan ihmisoikeusmyönteistä, parempaa maailmaa. Kun elämme epävarmoja aikoja, on erityisen tärkeää, että mahdollisimman moni tulee mukaan ihmisoikeusliikkeeseen. Yhdessä me olemme vahvoja. Toivon näkeväni paljon ehdokkaita ja aktiivista äänestämistä vuosikokouksessa. Tervetuloa mukaan!
Miia Nuikka
Amnesty International Suomen osaston johtokunnan puheenjohtaja
Valokuva: Eeva Anundi