Iranin viranomaiset ovat kiristäneet voimakkaasti niin sanotun huivilain valvontaa. Naiset ja tytöt on alistettu jatkuvan tarkkailun kohteiksi. Toimet vaikuttavat julmalta yritykseltä murentaa naisten oikeuksia ajavaa Woman Life Freedom -liikettä.
Amnestyn tutkijoiden keräämä todistusaineisto osoittaa, että Iranin viranomaiset ovat esimerkiksi vainonneet naisoletettuja julkisilla paikoilla ja tehneet joukkotarkastuksia autonkuljettajiin sekä matkustajiin, joiden on epäilty rikkoneen peittävään pukeutumiseen velvoittavaa huivilakia. Lain nojalla naisia on tuomittu muun muassa vankeus- ja raipparangaistuksiin. Jatkuva viranomaisvalvonta häiritsee naisten ja tyttöjen elämää ja aiheuttaa heille suunnatonta henkistä ahdistusta.
“Iranin viranomaiset terrorisoivat naisia ja tyttöjä alistamalla heidät jatkuvan tarkkailun ja valvonnan kohteiksi”, toteaa Amnesty Internationalin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan apulaisjohtaja Diana Eltahawy.
Viranomaisten sortotoimet kiihtyivät sen jälkeen, kun Iranin korkein johtaja Ali Khamenei antoi helmikuussa 2024 lausunnon, jossa hän sanoi, että niin sanotun huivilain noudattamatta jättäminen johtuu ”ulkomaiden sekaantumisesta”, ja totesi, että viranomaisten on puututtava siihen. Helmikuussa Iranin presidentti Ebrahim Raisi hyväksyi myös virallisesti budjetin lakiehdotukseen, joka toteutuessaan laajentaisi viranomaisten valtuuksia naisten ja tyttöjen valvontaan.
Mistä peittävään pukeutumiseen velvoittavassa huivilaissa on kyse?
Niin sanotulla huivilailla viitataan Iranissa vuonna 1981 säädettyyn lakiin, joka velvoittaa naisia ja tyttöjä pukeutumaan peittävästi julkisella paikalla. Laissa muun muassa määrätään hiukset peittävän päähuivin käytöstä. Amnestyn haastattelemat naiset kertoivat, että pääsy esimerkiksi julkisiin kulkuvälineisiin tai pankkiin edellyttää heiltä lähes poikkeuksetta peittävän vaatetuksen ja päähuivin käyttöä. Viranomaiset saattavat tarkastaa naisten vaatetuksen, ennen kuin päästävät heidät sisään näihin tiloihin.
Lakia on vastustettu Iranissa näkyvästi. Vuonna 2022 maassa leimahti liekkeihin Woman Life Freedom -protestiliike, joka sai ensikipinänsä lain nojalla pidätetyn Jina (Mahsa) Aminin väkivaltaisesta kuolemasta. Naisiin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa vastustava protestiliike on ollut Iranissa historiallinen: Syksyllä 2022 järjestetyt mielenosoitukset keräsivät yhteen satoja tuhansia ihmisiä, mikä oli eniten sitten vuoden 1979 kansannousun.
Viime aikoina kiristynyt viranomaisvalvonta vaikuttaa julmalta yritykseltä murentaa naisten oikeuksia ajavaa Woman Life Freedom -liikettä. Naisten ja tyttöjen vainoaminen lisääntyi vain viikkoja ennen kuin YK:n ihmisoikeusneuvoston oli määrä äänestää riippumattoman tutkimusmekanismin mandaatin pidentämisestä. Tutkimusmekanismi perustettiin vuonna 2022 selvittämään ihmisoikeusloukkauksia, joita Iranin hallinnon epäillään kohdistaneen naisten oikeuksia ajaviin mielenosoittajiin.
Ajoneuvojen joukkotarkastuksia ja takavarikointeja
Helmikuussa 2024 Amnestyn tutkijat haastattelivat 46 ihmistä, jotka olivat itse tai joiden läheiset olivat joutuneet kiristyneen viranomaisvalvonnan kohteiksi. Ihmisten kokemukset tuovat esiin sen pelottavan todellisuuden, jossa Iranin naiset ja tytöt elävät.
Haastattelut paljastavat, että viranomaiset ovat pysäyttäneet autoja, jos naiskuljettajan tai -matkustajien on epäilty olevan autossa ilman huivia tai “epäsopivissa” huiveissa. Pysäytyksiä on tehty valvontakameroiden tallentamien kuvien ja kaduilla partioivien siviiliasuisten poliisien raporttien perusteella. Osa tarkastuksista on johtanut ajoneuvojen takavarikoimiseen. Jopa satoja tuhansia ajoneuvoja on takavarikoitu huhtikuun 2023 jälkeen.
Amnestyn haastattelemat ihmiset kertoivat uhkaavista takaa-ajoista ja äkillisistä pysäytyksistä, jotka toisinaan johtivat vaaratilanteisiin. Osa haastatelluista kuvaili viranomaisten hylänneen heidät vilkkaiden valtateiden sivuun tai jättäneen heidät kauas kodeistaan auton takavarikoinnin jälkeen. Monet korostivat viranomaisten olleen täydellisen piittaamattomia heidän turvallisuudestaan.
Useat ihmiset kertoivat saaneensa ajoneuvonsa takaisin vasta 15–30 päivän kuluttua, kun pysäköinnistä ja auton siirrosta perityt mielivaltaiset maksut olivat maksettu. Joissain tapauksissa viranomaiset vaativat naisilta ja tytöiltä tai heidän miespuolisilta sukulaisiltaan kirjallista sitoutumista huivilain noudattamiseen ennen ajoneuvon luovutusta.
Uhkailua, solvauksia ja nöyryyttävää kohtelua
Useat Amnestyn haastattelemat ihmiset kertoivat joutuneensa uhkauksien, sukupuoleen perustuvien solvauksien ja ulkonäköön liittyvien nuhteiden kohteeksi asioidessaan viranomaisten kanssa. Haastattelut paljastavat, että esimerkiksi “siveyspoliisi” on kohdellut nöyryyttävästi niitä, jotka ovat tulleet hakemaan takavarikoituja autojaan.
Myös ei-valtiolliset toimijat ovat valvoneet niin sanotun huivilain noudattamista. Eräs 17-vuotias tyttö kertoi Amnestylle, että hänen koulunsa rehtori erotti hänet väliaikaisesti koulusta sen jälkeen, kun hän oli näkynyt koulun valvontakameratallenteessa luokkahuoneessa ilman huivia. Rehtori uhkasi ilmoittaa hänestä vallankumouskaartin tiedustelulle, mikäli hän riisuisi vielä huivinsa.
Epäoikeudenmukaisia syytteitä ja tuomioita
Peittävään pukeutumiseen velvoittavan huivilain nojalla on nostettu viime vuosina useita syytteitä, jopa sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien perusteella. Syytteiden todellista määrää ei tiedetä, koska viranomaiset eivät julkaise niistä tilastoja. Arvioiden mukaan määrät ovat kuitenkin suuria. Qomin maakunnan poliisipäällikön Mohammad Reza Mirheidaryn lausunnosta käy ilmi, että pelkästään Qomissa on maaliskuusta 2023 lähtien otettu käsittelyyn 1 986 huivilakiin liittyvää rikosta.
Syytettyjä on tuomittu epäoikeudenmukaisiin rangaistuksiin. Naisia ja tyttöjä on esimerkiksi määrätty osallistumaan ”moraalioppitunneille”, vaadittu allekirjoittamaan sitoumuksia huivilain noudattamiseen tai ilmaisemaan kirjallisesti katumuksensa ”lain rikkomisesta”. Osalle on määrätty sakkoja.
Viranomaiset ovat myös uhkailleet syytettyjä raipaniskuilla, vankeusrangaistuksilla ja jopa kuolemalla ja seksuaalisella väkivallalla. Tammikuussa 2024 viranomaiset panivat täytäntöön 74 raipaniskun rangaistuksen Roya Heshmatille vain siitä syystä, että hän oli esiintynyt julkisesti ilman huivia. Sosiaalisessa mediassa julkaistussa lausunnossaan Heshmati kertoi, kuinka miespuolinen virkamies ruoski häntä tuomarin läsnä ollessa huoneessa, jota hän kuvaili ”keskiaikaiseksi kidutuskammioksi”.
Kansainvälisen yhteisön on puututtava Iranin viranomaisten toimintaan
Amnestyn haastattelemien ihmisten kertomukset osoittavat, että Iranin viranomaiset ovat vainonneet naisia ja tyttöjä vain siitä syystä, että he ovat käyttäneet oikeuttaan keholliseen itsemääräämisoikeuteen sekä sanan- ja uskonnonvapauteen. Viranomaisten toiminta häiritsee naisten ja tyttöjen jokapäiväistä elämää ja aiheuttaa heille suunnatonta henkistä ahdistusta.
Vaadimme, että YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltiot – Suomi mukaan lukien – puuttuvat Iranin viranomaisten toimintaan varmistamalla, että riippumaton tutkimusmekanismi pystyy jatkamaan todisteiden keräämistä, säilyttämistä ja analysoimista tulevia oikeudenkäyntejä varten.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!