Amnesty kävi läpi eduskuntapuolueiden alue- ja kuntavaaliohjelmat ja selvitti, kuinka eri puolueet huomioivat ajankohtaisia ihmisoikeushaasteita. Suurin osa nostaa esiin ihmisten osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon, julkiset hankinnat ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen, mutta vain osa paperittomina elävien ihmisten välttämättömän terveydenhuollon.
Äänestäjien on myös hyvä huomata lukiessaan vaaliohjelmia, että ne sisältävät myös sellaisia kirjauksia, joista ei päätetä kunnissa tai hyvinvointialueilla. Yksi tällainen esimerkki on lainsäädäntö.
Perus- ja ihmisoikeudet päätöksenteon perustaksi
Velvollisuus perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen perustuu Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin ja perustuslakiin. Velvoitteen toteutuminen käytännössä edellyttää, että kunnat ja hyvinvointialueet hahmottavat tekemiensä toimenpiteiden perus- ja ihmisoikeusvaikutukset. Tämä puolestaan vaatii huolellista ja kokonaisvaltaista perus- ja ihmisoikeusvaikutusten ennakollista arviointia myös talouspoliittisissa päätöksissä.
Vasemmistoliiton mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden on varmistettava, että kaikissa toiminnoissa noudatetaan lapsen oikeuksien sopimusta, YK:n vammaissopimusta ja muita ihmisoikeussopimuksia. Puolue katsoo, että lapsivaikutusten arvioinneissa on huomioitava myös sateenkaarilasten näkökulma ja sukupuolivaikutusten arvioinnissa sukupuoli on ymmärrettävä moninaisesti.
Vihreät vahvistaisi päätösten perus- ja ihmisoikeus-, sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia sekä määritelisi tarvittavat vastuutyöntekijät. Se myös arvioisi päätöksenteon vaikutukset eri ihmisryhmiin ja kuulisi ihmisiä heitä koskevissa asioissa. RKP puolestaan haluaa, että kunta tekee ennakkoarvioinnin päätöstensä vaikutuksista eri sukupuoliin ja soveltaa sukupuolitietoista budjetointia sekä käyttää lapsivaikutusten arviointia.
Keskusta katsoo, että kouluverkkopäätöksissä on tehtävä aina laaja lapsivaikutusten ja – elinvoimavaikutusten arviointi. Se myös asettaisi hyvinvointialueiden toiminnassa vaikuttavuuden arvioinnin, eli asiakkaalle tulevat hyvinvointihyödyt, suurempaan rooliin. Kristillisdemokraateille lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lasten ja nuorten näkemysten huomioon ottaminen on tärkeää päätöksenteossa.
Perussuomalaiset korostaa puolestaan valtion roolia perusoikeuksien toteutumisessa. Sen mukaan valtion on seurattava alueiden tilannetta tarkkaan ja mitoitettava ja kohdennettava säästötoimet siten, että kansalaisten perusoikeudet eivät vaarannu.
Kaikkien ääni kuuluviin päätöksenteossa ja tietoisia toimia rasismia vastaan
Amnesty korostaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä usein syrjinnän vaarassa olevien väestöryhmien kanssa on vahvistettava kaikilla hallinnonaloilla sekä kehitettävä esteettömiä ja saavutettavia osallistumistapoja päätöksentekoon.
Jotta kaikkien ääni tulee kuulluksi päätöksenteossa, kuntien ja hyvinvointialueiden on toimittava aktiivisesti ja tietoisesti rasismia vastaan sekä tuettava ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. On esimerkiksi turvattava kaikkien oikeus osoittaa mieltä, ja mielenosoitusten järjestämiselle on luotava edellytyksiä.
Puolueiden vaaliohjelmista löytyy kirjauksia osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta ja rasismin torjumisesta.
Keskusta puolustaa yhdenvertaisuutta ja tavoittelee sitä, että jokainen voi erilaisista lähtökohdistaan riippumatta kehittää fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä toimintakykyään omien pyrkimystensä ja edellytystensä mukaisesti.
SDP katsoo, että jokaisella on oltava mahdollisuus tulla kuulluksi sekä vaikuttaa omaa elämää ja asuinympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Se myös puuttuisi ripeästi maahanmuuttajien työllistymisen esteisiin, kuten työnhaussa kohtaamaan syrjintään. Kokoomus puolestaan varmistaisi, että vanhusneuvostot pääsevät vaikuttamaan aidosti elämisen olosuhteisiin ja neuvostojen asiantuntemusta kuullaan sekä hyödynnetään kunnassa. Kristillisdemokraateille on tärkeää lasten, nuorten, ikäihmisten ja vammaisten äänen kuuluminen heitä koskevassa päätöksenteossa.
RKP aikoo tehdä määrätietoisesti työtä rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi yhteiskunnastamme. Se haluaa myös, että kunta tarjoaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokoulutusta henkilökunnalle ja luottamushenkilöille. Myös vasemmistoliitto varmistaisi, että kunnissa on riittävästi tietoa ja osaamista väkivallan, syrjinnän, vihapuheen ja häirinnän ennaltaehkäisystä ja niihin puuttumisesta. Puolueen mukaan vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe ja homo- ja transfobia kaventaa demokraattista keskustelua.
Vihreät peräänkuuluttaa rasismin, homo- ja transfobian ja vihapuheen torjumista ja varmistaisi, etteivät ne nouse esteeksi kenenkään osallistumiselle. Puolue myös lisäisi koulutuksia päättäjille, viranomaisille, kuntien henkilöstölle sekä alihankkijoille ihmisoikeuksista, moninaisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja antirasismista.
Missään läpikäymässämme ohjelmassa ei kuitenkaan nimellisesti mainita mielenosoitusoikeuden turvaamisesta ja edellytysten luomisesta mielenosoitusten järjestämiselle. Amnesty kannustaakin puolueiden tulevia kunta- ja aluepäättäjiä varmistamaan, että mielenosoitusten pitämistä yleisillä paikoilla ei turhaan rajoiteta esimerkiksi lupakäytännöillä tai käyttömaksuilla.
Julkisten hankintojen on oltava vastuullisia
Julkisia hankintoja tehdään Suomessa kymmenillä miljardeilla euroilla joka vuosi, ja valtaosa niistä tehdään kunnissa ja hyvinvointialueilla. Julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi markkinoilla olevien tuotteiden ja palveluiden ihmisoikeus- ja ympäristövastuullisuuteen. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisikin sitoutua varmistamaan julkisten hankintojensa ihmisoikeusvastuullisuus sekä edistää hankinnoillaan ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.
Perussuomalaiset katsoo, että kunnan hankintaosaamista on kehitettävä. Puolestaan kokoomuksen mukaan silloin kun hankintaosaaminen on kunnossa ja yritysten ja järjestöjen palveluita osataan hyödyntää oikein, on hyvinvointialueilla mahdollisuus myös säästää kustannuksista. Keskustan mukaan julkisten hankintojen kriteerien laadinnassa on huomioitava jatkossakin yritysvaikutukset ja noudatettava kotimaiselta tuotannolta vaadittavia ehtoja.
Vihreät haluaa, että hankinnoissa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet, ympäristövaikutukset, kotimaisuus, eläinten hyvinvointi, reilut työolot ja -ehdot sekä ihmisoikeudet. RKP peräänkuuluttaa kuntia ottamaan kilpailutuksissaan käyttöön ilmastojälkiä mittaavia mittareita ja kriteereitä. Vasemmistoliitto kehottaa siirtymään käyttämään yhä enemmän kasvispohjaisia tuotteita julkisten ruokapalveluiden hankinnassa ja tarjonnassa eläinten oikeuksien toteuttamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Kristillisdemokraattien mukaan julkisissa hankinnoissa on käytettävä tarkoituksenmukaisia kriteerejä sekä otettava huomioon kokonaisedullisuuden lisäksi paikallisuus, turvallisuus, jäljitettävyys, innovatiivisuus, sosiaaliset kriteerit, elinkaarikustannukset ja vaikuttavuus. Puolue kannattaa sitä, että hankintakriteereihin sisällytetään esimerkiksi huoltovarmuustekijät ja yhteiskuntavastuu.
SDP varmistaisi, että julkisin verovaroin maksettavissa investoinneissa ja hankinnoissa noudatetaan aina Suomen lakeja, työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Sen mukaan niillä turvataan työntekijöiden asema, vahvistetaan työllisyyttä ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä sekä ehkäistään ihmiskauppaa. Puolue haluaa myös edistää kestävää kehitystä kuntien hankinnoissa.
Amnesty kannustaa kaikkia kunta- ja aluepäättäjiä ottamaan ihmisoikeuksiin ja ympäristökestävyyteen liittyvät kriteerit osaksi hankintojaan sekä suuntaamaan hankintoja yrityksiin, jotka pystyvät todentamaan koko tuotantoketjunsa vastuullisuuden.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saa olla pienituloisille liian korkeita
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut aiheuttavat pienituloisille taloudellista ahdinkoa. Pahimmillaan korkeat asiakasmaksut voivat muodostaa esteen palveluiden käytölle. Jos ihminen jättää menemättä tarvitsemaansa palveluun rahanpuutteen takia, siitä aiheutuu ongelmia ihmiselle itselleen, ja se voi myös lisätä hyvinvointialueiden kustannuksia terveysongelmien pahentuessa ja muuttuessa välitöntä hoitoa vaativiksi.
Läpikäymistämme vaaliohjelmista ainoastaan vihreiden ja vasemmistoliiton ohjelmista löytyy nimenomaiset maininnat asiakasmaksujen kohtuullistamisesta ja maksujen perimättä jättämisestä.
Vihreät haluaa kohtuullistaa asiakasmaksut ja asiakkaan tilanteen niin vaatiessa jättää asiakasmaksut perimättä kokonaan. Vasemmistoliitto katsoo, että hyvinvointialueiden täytyy paitsi alentaa asiakasmaksuja, myös soveltaa lainsäädännön suomaa mahdollisuutta alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä kokonaan silloin, kun niiden periminen ajaa asiakkaan kohtuuttomaan tilanteeseen. Puolue myös luopuisi terveyskeskusmaksuista kokonaan.
Keskusta puolestaan esittää yhtenäistä maksukattoa lääkkeille, matkakustannuksille ja lääkärinpalkkioille.
Amnesty korostaa, että kaikkien puolueiden aluepäättäjien on varmistettava, etteivät palvelut ole kenellekään liian kalliita. Hyvinvointialueiden tulisi kohtuullistaa asiakasmaksujen tasoa ja jättää tasasuuruiset maksut perimättä pienituloisilta.
Paperittomina elävien ihmisten välttämätön terveydenhuolto on turvattava
Pääministeri Petteri Orpon hallitus suunnittelee paperittomina eläville ihmisille välttämättömän terveydenhuollon turvaavan lakimuutoksen perumista. Vaikka hallitus poistaisi välttämättömän hoidon lainsäädännöstä, voivat hyvinvointialueet silti tarjota paperittomina eläville terveydenhuollon ammattilaisen välttämättömiksi arvioimia kiireettömiä terveyspalveluita omalla kustannuksellaan.
Läpikäymistämme vaaliohjelmista ainoastaan RKP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden ohjelmista löytyy nimenomaiset maininnat paperittomina elävien ihmisten välttämättömän terveydenhuollon turvaamisesta.
RKP:n mukaan sairauksien ja ongelmien syntymistä ehkäisevä hoito on kaikkein tehokkainta. Siksi puolueelle on itsestään selvää, että myös paperittomilla on oikeus terveys- ja sairaanhoitopalveluihin. Vasemmistoliitto katsoo, että paperittomien pääsy kiireettömään hoitoon on turvattava. Myös vihreät haluaa turvata hyvinvointialueilla paperittomien oikeuden kiireettömään terveydenhoitoon.
Amnesty vetoaa kaikkien puolueiden hyvinvointialueiden päättäjiin ja kehottaa heitä turvaamaan paperittomina eläville ihmisille välttämättömät terveyspalvelut. Hyvinvointialueiden on myös varmistettava riittävällä viestinnällä ja koulutuksella, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta pystyy opastamaan paperittomina eläviä ihmisiä ja perheitä tarvitsemiinsa palveluihin.
Välttämättömän hoidon tarjoaminen äärimmäisen vaikeassa tilanteessa eläville ihmisille on ihmisoikeusteko – jokaisella on oikeus terveyteen.
Naisiin kohdistuva väkivalta on torjuttava
Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, jonka torjuminen on myös hyvinvointialueiden tehtävä. Hyvinvointialueiden on turvattava jokaiselle Suomen valtion alueella olevalla henkilölle mahdollisuus saada tukea väkivallan katkaisemiseen ja siitä toipumiseen. Tähän on oltava riittävät resurssit, moniammatillista yhteistyötä sekä väkivallan torjuntaohjelmia.
Puolueiden vaaliohjelmista löytyy vahvoja kirjauksia naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta sekä yleisemmin järjestöihin kohdistuvista leikkauksista ja palveluiden roolista.
Kokoomukselle yksikin lyönti on liikaa. Se haluaa, että lähisuhdeväkivaltaan puututaan hyvinvointialueilla nykyistä paremmin: hyvinvointialueilla pitää olla osaamista tunnistaa ja keinoja puuttua lähisuhdeväkivaltaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Ennaltaehkäisyn ja väkivallan uhrien tuen on toteuduttava tarpeiden mukaan.
Vihreät haluaa varmistaa, että kunnissa on naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan tarjolla nopeasti apua, johon on helppo hakeutua. Puolue varmistaisi myös riittävät resurssit lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja uhrien tuen parissa toimiville järjestöille. Sen mukaan jokaisessa kunnassa on oltava lähisuhdeväkivallan vastaisesta työstä vastaava koulutettu ammattilainen ja niissä on noudatettava THL:n laatimia suosituksia väkivallan vastaisen työn koordinoinnista.
Perussuomalaiset korostaa sosiaalipalveluiden ehkäisevän sosiaalista syrjäytymistä ja edistävän osallisuutta. Puolueen mukaan sosiaalipalvelut tarjoavat apua lähisuhde- ja perheväkivaltaa sekä muuta väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua kohdanneille sekä apua äkillisiin kriisitilanteisiin. SDP:lle on tärkeää huolehtia perheen aikuisten kriisitilanteissa myös lasten avuntarpeesta ja toisin päin. RKP lisäisi perhe- tai lähisuhdeväkivallan uhreiksi tai väkivallan uhan alaiseksi joutuvien turvapaikkojen määrää sekä tarjoaisi matalan kynnyksen palveluja väkivallan uhreille.
Liike Nyt haluaa kohdentaa sosiaalipuolen kuluja ennaltaehkäisevään sekä varhaiseen tukeen. Keskusta ei ole valmis pääministeri Orpon hallituksen päättämien järjestöleikkausten tasoisiin säästöihin, vaan näkee kolmannen sektorin tekemän työn tärkeänä ja julkisen sektorin kustannuksia säästävänä osana terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä sekä palvelujen painopisteen siirtämistä kohti ennaltaehkäisyä.
Vasemmistoliitto palkkaisi jokaiselle hyvinvointialueelle ehkäisevän lähisuhdeväkivaltatyön ja ehkäisevän päihdetyön koordinaattorit sekä nostaisi turvakotipaikkojen määrän suositusten mukaiseksi. Puolueen mukaan kaikissa palveluissa pitää huolehtia siitä, että lähisuhdeväkivallan, seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhrien kohtaamiseen ja auttamiseen on riittävästi osaamista ja resursseja. Se katsoo, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneille täytyy olla matalan kynnyksen palveluita kaikkialla maassa.
Kristillisdemokraatit toisi lähisuhde- ja seksuaaliväkivallan ehkäisemisen ja siihen puuttumisen vahvasti osaksi hyvinvointialueiden toimintaa. Puolueen mukaan nopea palveluihin pääsy on tärkeää niin uhrille, tekijöille kuin väkivallalle altistuneille lapsille. Sen mukaan hyvinvointialueiden tulisi varmistaa turvakotipalveluiden saavutettavuus. Jokaisella hyvinvointialueella olisi myös oltava lähisuhdeväkivallan torjuntaohjelma, joka linjaa alueen toiminnan painopisteet.
Jokainen meistä voi äänestyskopissa vaikuttaa siihen, miten ihmisoikeudet toteutuvat Suomen kunnissa ja hyvinvointialueilla tulevaisuudessa. Me Amnestyssä kannustammekin lähestymään ehdokkaita ja tutustumaan puolueiden ja ehdokkaiden kantoihin ja siihen, miten he edistäisivät ihmisoikeuksia tullessaan valituiksi.
Teksti: Vilja Härkönen
Kirjoittaja toimii vaikuttamistyön asiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.