Tiananmenin aukion mielenosoituksesta ja sen väkivaltaisesta tukahduttamisesta on kulunut jo yli 30 vuotta. Tapahtumat ovat edelleen kielletty puheenaihe Kiinassa. Alla avaamme, mitä aukiolla tapahtui.
Huhtikuussa 1989 ihmiset ympäri Kiinaa kokoontuivat Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolle, eli Tiananmenin aukiolle suremaan kommunistisen puolueen liberaalin johtajan Hu Yaobangin kuolemaa sekä osoittamaan turhautumistaan hitaasti eteneviin poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin.
Kokoontuminen muuttui rauhanomaiseksi mielenosoitukseksi, joka levisi myös Kiinan maakuntiin.
Mielenosoittajat, joista suurin osa oli opiskelijoita, alkoivat vaatimaan korruption kitkemistä sekä muita uudistuksia.
Miljoona mielenosoittajaa kaduilla – poikkeuslaki julistetaan
13. toukokuuta sadat opiskelijat Tiananmenin aukiolla ryhtyivät nälkälakkoon vaatien keskusteluja kommunistipuolueen johtajien kanssa. On arvioitu, että miljoona ihmistä Pekingissä osallistui mielenosoituksiin osoittaen tukensa nälkälakossa oleville opiskelijoille ja vaatien poliittista reformia.
Puolueen johtajat vierailivat opiskelijoiden mielenosoituksissa 19. toukokuuta. Opiskelijat lopettivat nälkälakon samana iltana. Tästä huolimatta seuraavana päivänä viranomaiset julistivat Pekingiin poikkeustilan ”levottomuuksien lopettamiseksi”.
Poikkeuslain julistamista seuraavina viikkoina sadat tuhannet ihmiset lähtivät jälleen kadulle osoittamaan mieltään. Samanlaisia mielenosoituksia järjestettiin muissakin kaupungeissa ympäri Kiinaa.
Armeija tulittaa mielenosoittajia
3.–4. kesäkuuta välisenä yönä Kiinan hallitus lähetti kymmeniä tuhansia sotilaita ja satoja panssaroituja sotilasajoneuvoja Pekingin keskustaan valvomaan poikkeuslain toteutumista sekä tyhjentämään väkisin katuja mielenosoittajista. Hallitus halusi ”palauttaa järjestyksen” maan pääkaupunkiin.
Sotilaat alkoivat ampumaan mielenosoittajia ja sivustaseuraajia kohti. Sotilaat eivät varoittaneet kaduilla olleita ihmisiä ennen tulituksen aloittamista. Sotilaat ampuivat myös paikalta paenneita ihmisiä. Jotkut jäivät sotilasajoneuvojen alle. Kukaan ei tiedä, kuinka monta ihmistä kuoli yön väkivaltaisuuksissa.
Mielenosoitusten seuraukset ja pelon ilmapiiri
Välittömästi mielenosoitusten hajottamisen jälkeen Kiinan viranomaiset ryhtyivät etsimään mielenosoitukseen osallistuneita ihmisiä. Tuhansia ihmisiä pidätettiin, kidutettiin, vangittiin ja jopa teloitettiin epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien seurauksena syytettynä ”vastavallankumouksellisista” rikoksista.
Kiinan viranomaiset eivät ole koskaan paljastaneet kuinka monta ihmistä pidätettiin, asetettiin syytteeseen tai teloitettiin kesäkuun 1989 tapahtumien seurauksena.
Verilöylyä seuranneessa pelon ilmapiirissä läheisiään menettäneet ihmiset eivät voineet hakea oikeutta tapetuille, eivätkä edes surra avoimesti, koska mielenosoituksiin osallistuneet leimattiin virallisesti ”mellakoitsijoiksi”.
Tiananmenin aukion tapahtumat kielletty puheenaihe Kiinassa
Tiananmenin aukion mielenosoitus ja sen väkivaltainen tukahduttaminen ovat virallisesti kielletty puheenaihe Kiinassa. Viranomaiset eivät ole julkistaneet tietoja tapahtumissa kuolleiden ihmisten määrästä. Yritykset keskustella ja muistella tapahtumia sekä vaatia oikeutta on estetty, eikä julkista keskustelua aiheesta sallita. Vuoden 1989 jälkeen lukuisia ihmisiä on vangittu tapahtumien muistelusta tai virallisen linjan kyseenalaistamisesta.
Tankkimies: Tiananmenin aukion mielenosoitusten symboli
5. toukokuuta 1989 valkopaitainen, ostoskasseja kantanut nuori mies asettui seisomaan ihmisjoukkoja hajottamaan määrättyjen tankkien eteen estäen niiden kulun. Miestä alettiin kutsua ”tankkimieheksi”. Hänen henkilöllisyyttään ei ole koskaan vahvistettu.
Tankkimies esti tankkien kulkemisen ohitseen. Lopulta sivustaseuraajat vetivät hänet turvaan.
Kuvasta aseistautumattomasta miehestä tankkien edessä tuli kansainvälisesti tunnettu vertauskuva Tiananmenin aukion mielenosoittajien kohtaamasta aseellisesta voimasta.
Kannusti sytyttämään muistokynttilän – viruu nyt vankilassa
Ihmisoikeusjuristi Chow Hang-tung viruu vankilassa Hongkongissa vain siksi, koska hän kannusti ihmisiä sytyttämään kynttilöitä Tiananmenin aukion verilöylyn muistopäivänä. Chow’ta uhkaa jopa 10 vuoden vankeustuomio!
Allekirjoita vetoomus ja vaadi, että Chow vapautetaan välittömästi