Kuusi väittämää ihmisoikeuksista – näin puolueet vastaavat alue- ja kuntavaalien alla
Kunnilla ja hyvinvointialueilla ja niiden tulevilla päättäjillä on tärkeä rooli ihmisoikeuksien edistämisessä ihmisten arjessa. Amnesty International Suomen osasto esitti eduskuntapuolueille kuusi väittämää ihmisoikeuksien edistämisestä kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Kysely suoritettiin alkuvuodesta 2025. Saimme vastaukset kaikilta muilta eduskuntapuolueilta paitsi Liike Nytiltä.
Kysyimme eduskuntapuolueilta kantoja kuuteen eri aihealueita koskevaan väittämään. Pääset kunkin väittämän kohdalle klikkaamalla linkkiä:
- Velvollisuus perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen
- Rakenteelliseen rasismiin puuttuminen
- Julkiset hankinnat
- Terveydenhuollon asiakasmaksut
- Paperittomina elävien ihmisten terveydenhuolto
- Naisiin kohdistuva väkivalta
Eduskuntapuolueet saivat vastata väitteisiin viisiportaisella asteikolla: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä.
Vastaukset on esitetty eduskuntapuolueiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
1. Velvollisuus perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen
Velvollisuus perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen perustuu kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin ja Suomen omaan perustuslakiin. Velvoitteen toteutuminen käytännössä edellyttää, että kunnat ja hyvinvointialueet hahmottavat tekemiensä toimenpiteiden perus- ja ihmisoikeusvaikutukset.
Väittämä 1: ”Puolueeni edistää aktiivisesti ihmisoikeusperustaista politiikkaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. ”
Kokoomus haluaa kehittää Suomea vapaaseen, länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen perustuvana avoimena yhteiskuntana, jossa yksilönvapaus ja ihmisoikeudet on turvattu. Kunnissa ja hyvinvointialueilla ihmisoikeuksien toteutumista edistetään erittäin konkreettisesti joka päivä; varmistamalla, että koulutus on laadukasta ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat, että riittävää hoitoa ja hoivaa saa tarpeeseen ja että kotikunta on turvallinen kaikille.
2. Antirasismi
EU-tutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan rasistisimmista maista. Kuntien ja hyvinvointialueiden on toimittava aktiivisesti ja tietoisesti rasismia vastaan. Niiden antirasistisen toiminnan tulee tähdätä yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä syrjinnän, syrjivien käytäntöjen ja kielteisten ennakkoluulojen vähentämiseen.
Väittämä 2: “Puolueeni edistää kunnissa ja hyvinvointialueilla antirasistista työtä ja rakenteelliseen rasismiin puuttumista. ”
Tärkeää on lisätä tietoisuutta ja osaamista rasismin poistamiseksi sekä ongelman tunnistamiseksi. Tätä voidaan edistää muun muassa koulutuksilla. Esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelmissa tulee nostaa keinot antirasistisen työn edistämiseksi. Vastaavasti kulttuurien välisen vuoropuhelun lisäämiseen sekä hyvään kotouttamiseen tulee panostaa. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tulee lisätä.
3. Julkiset hankinnat
Julkisia hankintoja tehdään Suomessa kymmenillä miljardeilla euroilla joka vuosi. Valtaosa julkisista hankinnoista tehdään kunnissa ja hyvinvointialueilla. Julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi markkinoilla olevien tuotteiden ja palveluiden ihmisoikeus- ja ympäristövastuullisuuteen. Julkiset hankinnat ovat myös merkittävässä roolissa vastattaessa Pariisin ilmastosopimuksen ja kansallisen ilmastolain tavoitteisiin.
Väittämä 3: ”Puolueeni edistää kuntien ja hyvinvointialueiden sitoutumista julkisten hankintojensa ihmisoikeus- ja ympäristövastuullisuuteen.”
Jokaisella kunnalla on oltava hankintastrategia, ja hankintaosaamiseen on panostettava. Julkisissa hankinnoissa on käytettävä tarkoituksenmukaisia kriteerejä sekä otettava huomioon kokonaisedullisuuden lisäksi paikallisuus, turvallisuus, jäljitettävyys, innovatiivisuus, sosiaaliset kriteerit, elinkaarikustannukset ja vaikuttavuus. Julkisissa hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota kestävyyskriteereihin ja paikallisuuteen hankintalainsäädännön puitteissa, esimerkiksi suosimalla terveellistä luomu- ja lähiruokaa. Hankintalaki mahdollistaa pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyn esimerkiksi osatarjouksilla kilpailutuksissa.
On tärkeää, että hankinnat suoritetaan kansallisen ja EU-tason lainsäädännön sekä maamme kansainvälisten sopimuksien ja sitoumusten (esim. WTO) pohjalta. Pelkkä hinta ei saa ratkaista, vaan hankintavertailussa on voitava ottaa huomioon esimerkiksi ihmisoikeuksiin sekä sosiaaliseen ja ympäristölliseen kestävyyteen liittyvät tekijät. Hyvä lähtökohta on esimerkiksi se, että julkisissa hankinnoissa noudatetaan kotimaiselta tuotannolta vaadittavia ehtoja.
4. Terveydenhuollon asiakasmaksut
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut aiheuttavat pienituloisille taloudellista ahdinkoa. Asiakasmaksujen ulosottoja oli vuonna 2024 noin 530 000. Ulosotot ovat yli kaksinkertaistuneet vuosikymmenessä. Jotta jokaisen hyvinvointialueiden asukkaan oikeus terveyteen toteutuu, hyvinvointialueiden on varmistettava, etteivät palvelut ole kenellekään liian kalliita.
Väittämä 4: “Puolueeni edistää hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullistamista. “
Haluamme pitää asiakasmaksut kohtuullisina, vaikkakin sotepalveluiden tilanne on aiheuttanut painetta korotuksille. Maksut eivät saa olla este palveluihin hakeutumiselle. Lisäksi asiakkaan taloudellinen tilanne tulee huomioida maksua alentamalla tai perimättä jättämisellä.
5. Paperittomina elävien ihmisten terveydenhuolto
Hallitus suunnittelee paperittomina elävien ihmisten välttämättömän terveydenhuollon rajaamista siten, että aikuiset olisivat lähtökohtaisesti oikeutettuja vain kiireelliseen hoitoon. Välttämättömän kiireettömän hoidon turvaava lakimuutos tuli voimaan vuonna 2023. Vaikka välttämätöntä hoitoa rajattaisiin lainsäädännössä, hyvinvointialueet voivat silti tarjota paperittomina eläville terveydenhuollon ammattilaisen välttämättömiksi arvioimia kiireettömiä terveyspalveluita omalla kustannuksellaan. Välttämättömän hoidon epääminen voi johtaa kalliimman kiireellisen hoidon tarpeen kasvuun.
Väittämä 5: “Puolueeni työskentelee sen eteen, että hyvinvointialueet sitoutuvat turvaamaan paperittomina eläville ihmisille välttämättömät kiireettömät terveyspalvelut.”
Kokoomus ei ole muodostanut erillistä kantaa paperittomina elävien ihmisten kiireettömien terveyspalveluiden osalta. Kiireellisiä terveyspalveluita tarjotaan vastaisuudessakin paperittomille. Hallitus on lähettänyt lausunnoille esityksen, jonka mukaan hyvinvointialueilta, Helsingin kaupungilta ja HUSilta poistuisi lakisääteinen velvollisuus tarjota kiireetöntä terveydenhuoltoa paperittomille. Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS voivat kuitenkin vastaisuudessakin tarjota paperittomille kiireettömiä terveyspalveluita. Lähtökohta laittomasti maassa olevan tilanne tulee ratkaista joko hankkimalla laillinen peruste olla maassa tai maasta poistumalla. Turvapaikkahakemukseen kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Hallitus toteuttaa vapaaehtoisen paluun ja maasta poistumisen paketin, joka sisältää kiireettömien terveyspalveluiden osalta viime hallituskautta edeltävään oikeustilaan palaamisen.
Katsomme, että kiireellinen hoito on välttämätöntä turvata paperittomien osalta. Samoin heikommassa asemassa olevien kuten naisten ja raskaana olevien hoito tulee turvata myös muun kuin kiireellisen hoidon osalta. Maassa paperittomana olevat kokevat erilaisia uhkia ja ovat heikossa asemassa. Terveydenhuollon palveluilla ja niiden laajuudella ei tule lisätä paperittomien määrää, mihin liittyy vahvasti ihmiskauppa ja muu rikollisuus.
Amnesty valitsee puhua paperittomista, me puhumme ennemmin laittomasti maassa olevista. Paperittomalla tarkoitetaan sellaisia ulkomaiden kansalaisia, joilla ei ole laillista oikeutta olla Suomessa. Perussuomalaisten mielestä Suomi ei ole maailman sosiaalitoimisto. Maallamme ei ole velvollisuutta tukea tai auttaa maassamme laittomasti olevia ihmisiä, vaan heidät pitää pyrkiä poistamaan maasta.
Raskaana oleville ja lapsille tulee turvata terveydenhoito sekä lisäksi kaikille on taattava välttämätön kiireellinen hoito.
Meille on itsestään selvää, että myös paperittomilla on oikeus terveys- ja sairaanhoitopalveluihin. Teemme tämän eteen johdonmukaisesti työtä hyvinvointialueilla.
Voimassa olevan lain mukaan paperittomille on tarjottava paitsi kiireellistä, myös kiireetöntä välttämätöntä hoitoa. Orpo-Purran hallitus on tehnyt esityksen, jonka mukaan näin ei enää olisi. SDP ei kannata lakimuutosta. Ajoissa toteutettu hoito ja ennaltaehkäisy estää ongelmien pahenemisen ja säästää näin erikoissairaanhoidon tarvetta. Kiireetön välttämätön hoito on paitsi taloudellisesti, mutta myös inhimillisesti kestävää.
Vasemmistoliitto on pitkään työskennellyt ja sitoutuu jatkossakin työskentelemään aktiivisesti sen eteen, että hyvinvointialueet sitoutuvat turvaamaan paperittomina eläville ihmisille välttämättömät kiireettömät terveyspalvelut. Inhimillisen näkökulman lisäksi tiedetään, että välttämättömät palvelut, joita paperittomat tällä hetkellä saavat, tulevat halvemmaksi kuin kiireelliset palvelut. Suunnitteilla olevalla lakimuutokselle terveydenhuollon rajaamisesta kiireelliseen, ei ole pystytty osoittamaan kustannusvaikutuksia – ainakaan positiivisia sellaisia. Tahdomme varmistaa, että lainsäädännön muutoksista huolimatta paperittomien terveyspalvelut turvataan ja että heidän oikeutensa toteutuvat. Sitoutumisemme tavoitteen eteen näkyy tekemissämme aloitteissa ja aktiivisessa työssä asian edistämiseksi.
Vihreiden mielestä paperittomille tulee taata välttämättömät perustarpeet, kuten ravinto ja hätämajoitus sekä oikeus laajaan terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Vihreät valtuutetut ovat tehneet ja tekevät jatkossakin alueilla valtuustoaloitteita paperittomien terveydenhuollon laajentamiseksi ja hallituksen kaventamissuunnitelmien estämiseksi kunnan omin varoin.
6. Naisiin kohdistuva väkivalta
Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, jonka torjuminen on myös hyvinvointialueiden tehtävä. Istanbulin sopimuksen mukaan hyvinvointialueilla on vastuu naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä, torjumisesta ja seurausten aiheuttamaan palvelutarpeeseen vastaamisesta.
Väittämä 6: “Puolueeni työskentelee sen eteen, että jokainen hyvinvointialue laatii naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman. “
Jokaisen naisen ja tytön pitää saada tuntea olevansa turvassa. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa edelleen häpeällisen yleistä. Jokaisen hyvinvointialueen täytyy varmistaa se, että naisiin kohdistuvan väkivaltaan ja laajemmin lähisuhdeväkivaltaan puututaan. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman käynnistäminen on tärkeä osa tätä työtä. Hyvinvointialueilla pitää tunnistaa lähisuhdeväkivallan merkit ja kyetä tarjoamaan apua tarpeen mukaan.
Lähisuhde- ja seksuaaliväkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on tuotava vahvasti osaksi hyvinvointialueiden toimintaa. Nopea palveluihin pääsy on tärkeää niin uhrille, tekijöille kuin väkivallalle altistuneille lapsille. Hyvinvointialueet varmistavat turvakotipalveluiden saavutettavuuden. Jokaisella hyvinvointialueella on oltava lähisuhdeväkivallan torjuntaohjelma, joka linjaa alueen toiminnan painopisteet.
Kaikki väkivalta on väärin – väkivallan tekijöiden ja uhrien sukupuoleen katsomatta. Yhteiskunnan eri tasoilla ja osa-alueilla pitää olla väkivaltaan ehdoton nollatoleranssi. Väkivallan vastaiset torjuntaohjelmat ovat kannatettavia, mutta kaikkein tärkeintä on konkreettinen toiminta väkivaltaa vastaan: ennaltaehkäisevät toimet, matalan kynnyksen palvelut, nopea avunsaanti väkivaltatilanteissa jne. Esimerkiksi koulukiusaamiseksi kutsuttu toiminta on usein puhdasta kouluväkivaltaa, jolle pitää saada aina pikainen stoppi.
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on torjuttava kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Jokaisella on oikeus elämään ilman väkivaltaa. Meidän on varmistettava, että haavoittuvassa asemassa oleville on saatavilla matalan kynnyksen palveluja, ja tarvittava tuki kuten turvakotipaikka. Tämän voi tehdä muun muassa sillä että laattii naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma.