“Vajaa neljä vuotta sitten olimme toiveikkaita. Sipilän hallitus oli tehnyt turvapaikanhakijoihin kohdistuvia perustavanlaatuisia heikennyksiä, mutta nyt valtaan oli päässyt puolueita, joilla oli politiikkansa puolesta edellytyksiä korjata Sipilän hallituksen tuhot. Vaikuttamistyö hallitusohjelmaan oli onnistunutta ja ohjelmassa luvattiin parantaa turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Mitä sitten kävi?” Tässä tekstissä Amnestyn asiantuntijat perkaavat Marinin hallituksen turvapaikkapolitiikkaa.
Vuonna 2015 Suomeen saapui tavallista enemmän turvaa hakevia ihmisiä. Sipilän hallitus reagoi tähän lukuisilla lakimuutoksilla, jotka heikensivät kansainvälistä suojaa hakevien ja saaneiden ihmisten oikeudellista asemaa.
Humanitaarinen suojelu lakkautettiin ja perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettiin. Kansainvälisen suojelun saamista koskevien valitusten muutoksenhakuaikaa lyhennettiin. Mahdollisuutta saada oikeusapua ja jättää uusintahakemuksia rajoitettiin.
Vuodesta 2015 lähtien tehdyillä lainsäädäntömuutoksilla ja soveltamiskäytännön tiukentamisella on sekä aiheutettu paperittomuutta että vaikeutettu oleskeluluvan saamista. Leimallista näille muutoksille oli, että niitä tehtiin paljon lyhyessä ajassa ilman kokonaisvaikutusten arviointia. Lakimuutosten yhteisvaikutuksena turvapaikanhakijoiden oikeudet, kuten oikeus perhe-elämään tai oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, eivät toteutuneet kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi turvapaikkamenettelyihin tehdyt muutokset pitkittivät ja kallistivat prosesseja sekä tekivät ulkomaalaislaista entistä vaikeammin hallittavan kokonaisuuden.
Lakiuudistusten perusteluissa turvapaikanhakua kuvattiin ilmiönä, jonka taustalla ei ollut aito tarve suojelulle. Sen sijaan turvapaikanhakijat kuvattiin opportunistisina suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän hyväksikäyttäjinä. Turvaa hakevat ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset esitettiin turvallisuusuhkana Suomelle. Huomio käännettiin pois niistä vaaroista ja vaikeuksista, joita turvaa hakevat ihmiset ovat kohdanneet niin lähtömaassaan kuin matkallaan Suomeen.
Turvapaikkamenettely tulisi toteuttaa ihmisoikeuksia kunnioittaen, sillä väärä ratkaisu turvapaikka-asiassa voi johtaa jopa kuolemaan. Sen sijaan lähtökohdaksi otettiin turvapaikkamenettelyn tehokkuus sekä kustannussäästöt. Lue lisää Sipilän hallituksen muutoksista.
Marinin hallitus lupasi kääntää suunnan
Marinin hallitusohjelma lupasi vahvistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa perumalla edellisen hallituksen tekemät heikennykset. Hallitus toteutti paljon selvityksiä lakimuutosten pohjaksi, mutta lopulta poliittista tahtotilaa viedä tarvittavia lainsäädäntöuudistuksia läpi ei löytynyt.
Pieniä parannuksia tehtiin muun muassa perheenyhdistämisen edellytyksiin, avustajien käyttöön ja paperittomien terveydenhuoltoon. Erityistä kiitosta tulee myös antaa ukrainalaisten pakolaisten tilanteeseen reagointiin. Suomi teki vuoden 2022 aikana yli 45 000 tilapäisen suojelun päätöstä ja auttoi Viroa uudelleensijoittamalla Virossa asuvia ukrainalaisia pakolaisia Suomeen. Lisäksi Marinin hallitus loisti nostamalla pakolaiskiintiön parhaimmillaan 1500 kiintiöpakolaiseen vuonna 2022. Hallitus osallistui myös satojen turvapaikanhakijoiden siirtämiseen muista EU-maista Suomeen.
Ukrainan tilanne osoitti, että vuodesta 2015 lähtien luodut uhkakuvat eivät ole toteutuneet ja Suomella on täydet edellytykset vastaanottaa kymmeniä tuhansia suojelun tarpeessa olevia ihmisiä ja käsitellä heidän oleskelulupahakemuksensa erittäin tehokkaasti ja inhimillisesti.
Sitten on risujen aika. Samaan aikaan kun Venäjän hyökkäyssotaa paenneita on autettu, Euroopan ulkopuolelta tulevien suojaa hakevien ihmisten vastaanotto on ollut surullista seurattavaa. Talibanin valtaannousun jälkeen monet jo Suomessa olevat afganistanilaiset turvapaikanhakijat joutuivat odottamaan turvapaikkapäätöstään pahimmillaan yli vuoden ajan, eikä lakiesityksiä Suomessa olevien turvapaikanhakijoiden tai paperittomien oikeuksien parantamiseksi edistetty.
On totta, että Marinin hallituskautta ovat leimanneet useat laajat ja vakavat kriisit – koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja energiakriisi – eikä siten hallitusohjelmassa ole pystytty pitäytymään. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että kaikesta kiireellisyydestä huolimatta Marinin hallitus onnistui muuttamaan rajavartiolakia ja aloittamaan raja-aidan rakentamisen itärajalle vain muutamassa kuukaudessa. Hallitus on siis ollut hyvinkin tehokas turvapaikanhakijoiden oikeuksien vaarantamisessa ja mahdollisten ihmisoikeusloukkausten lisäämisessä.
Tärkeää on myös ymmärtää, että maailman tilanne ei ole rauhoittumassa, vaan pandemiat, sodat ja muut kriisitilanteet, ilmastonmuutosta unohtamatta, tulevat jatkumaan osana elämäämme. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksien puolustajina toivomme, että yllättävissä tilanteissa, joissa ratkaisuja joudutaan tekemään nopeassa aikataulussa, turvapaikanhakijoiden oikeudet eivät ole ensimmäisenä vaakalaudalla. Turvapaikanhakijat ovat ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotimaastaan. Suomen kaltaisessa maassa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien parantamisen tulee olla prioriteettilistan kärjessä.
Mitä Marinin hallitusohjelmassa luvattiin ja mitä lopulta tapahtui?
Perheenyhdistäminen
Marinin hallitusohjelma sisälsi kirjauksen perheenyhdistämisen ongelmakohtien selvittämisestä ja tulorajojen kohtuullisuudesta muun muassa lapsen etu ja perhe-elämän suoja huomioiden. Eduskunta hyväksyi 16.11.2022 perheenyhdistämistä koskevan ulkomaalaislain muutoksen, jonka mukaan jatkossa toimeentuloedellytystä ei sovelleta, jos perheenkokoajana on tilapäistä tai kansainvälistä suojelua saanut alaikäinen ja hakijana on hänen perheenjäsenensä.
Muutos ei ole riittävä purkamaan vuonna 2016 toimeenpantua vaatimusta toimeentulosta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämiselle. Uudistuksella korjattiin vain kansainvälisten ihmisoikeuselinten Suomelle antamat suositukset. Toimeentuloedellytystä sovelletaan edelleen tilanteissa, joissa kansainvälistä suojelua saanut perheenkokoaja on täysi-ikäinen.
Lisäksi lakimuutoksella korjattiin lapsen alaikäisyyden määrittely vastaamaan Suomea sitovaa EU:n tuomioistuimen (EUT) aiempaa oikeuskäytäntöä. Lakimuutoksen jälkeen lapsen alaikäisyydestä on jatkossa sidottu perhesidehakemuksen vireilletuloajankohtaan hakemuksen ratkaisuhetken sijaan. EUT on kuitenkin päivittänyt linjaustaan elokuussa 2022 antamassaan ratkaisussa, jonka mukaan turvapaikan saaneiden perheenkokoajien osalta hakijana olevan lapsen alaikäisyyden määrittämisen kannalta ratkaiseva on se hetki, jolloin perheenkokoaja haki turvapaikkaa. Hallintovaliokunta ei kuitenkaan huomioinut uutta ratkaisukäytäntöä, joten laki on edelleen EU-oikeuden vastainen.
Muille selvityksessä esiin tulleille perheenyhdistämisen ongelmaseikoille hallitus ei tehnyt mitään.
Oikeusturva
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ennallistettiin mahdollistamalla valtion kustantaman yksityisen avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa. Hakijalla on kuitenkin mahdollisuus valita itse oma avustajansa vasta valitusvaiheessa. Alkuvaiheessa hakijan on turvauduttava oikeusaputoimistosta saatuun avustajaan.
Yksityisille avustajille palautettiin tuntiperusteiset palkkiot, mutta avustajat eivät edelleenkään saa kohtuullista korvausta työstään. Palkkiot eivät ole kilpailukykyisiä asianajajien palkkoja eikä edes inflaation vaikutusta ole huomioitu. Yksityiselle avustajalle korvattu summa oikeusapuna annetusta asianajosta on pysynyt vuodesta 2014 lähtien samana, eli 110 euroa tunnissa.
Ilman oleskeluoikeutta maassa olevat
Marinin hallitus lupasi kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat saada oleskeluluvan työn perusteella nykyistä joustavammin.
Sisäministeriö valmisteli selvityksen mahdollisista kansallisista ratkaisuista, joilla voitaisiin helpottaa ilman oleskelulupaa jääneiden asemaa. Sisäministeriö valmisteli vielä erikseen selvityksen koskien matkustusasiakirjavaatimuksesta poikkeamista.
Vaatimus voimassa olevasta matkustusasiakirjasta on joissakin tilanteissa ollut ainoa este oleskeluluvan saamiselle. Sisäministeriö esitteli syyskuussa 2022 lakiluonnoksen, jonka mukaan jatkossa tästä edellytyksestä olisi voitu poiketa, ja oleskelulupa ja muukalaispassi voitaisiin myöntää hakijalle, jolta puuttuu oleskeluluvan edellytyksistä ainoastaan matkustusasiakirja. Uudistus olisi helpottanut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden mutta työllistyneiden ihmisten oleskeluluvan saantia. Hallitus ei kuitenkaan päässyt lakiesityksestä yhteisymmärrykseen, joten esitys ei edennyt eduskunnan äänestettäväksi.
Sisäministeriön tekemässä selvityksessä, myös kertalaillistaminen oli esillä. Selvitys ei kuitenkaan johtanut kertalaillistamisen osalta lainsäädännöllisiin jatkotoimiin hallituksen puolelta. Sen sijaan kansalaisyhteiskunnan toimijat keräsivät 51 800 kannatusilmoitusta Lupa elää -kansalaisaloitteeseen. Aloite ehdottaa nelivuotista oleskelulupaa ihmisille, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa ennen vuotta 2017. Aloite luovutettiin eduskunnalle kesän 2022 alussa ja se jätettiin hallintovaliokunnalle syyskuun puolivälissä. Valiokunta ei nyt viiden kuukauden jälkeen ole vieläkään käsitellyt aloitetta, joten toivo sen etenemisestä eduskuntaan äänestettäväksi on menetetty.
Paperittomien terveydenhuolto
Eduskunta hyväksyi lainsäädäntöuudistuksen joulukuussa 2022, jonka mukaan aikuisilla paperittomilla henkilöillä on oikeus saada tiettyjä välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluja kiireellisen hoidon lisäksi. Tähän asti paperittomilla on ollut oikeus vain kiireelliseen hoitoon.
Välttämättömäksi hoidoksi esityksessä katsotaan esimerkiksi raskauteen ja synnytykseen liittyvät palvelut, tietyt pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyvät palvelut sekä tietyt tartuntatautien takia tarvittavat terveystarkastukset, rokotukset ja hoito.
YK:n ihmisoikeussopimusten perusteella valtioilla on velvollisuus turvata oikeus terveyteen kaikille alueellaan oleville ihmisille. Ihmisoikeussopimuksien valvontaelimet ovat kiinnittäneet huomiota siihen, ettei Suomen lainsäädäntö taannut tätä riittävällä tavalla. Uudistusta voidaan pitää siis askeleena oikeaan suuntaan.
Humanitaarinen viisumi
Marinin hallitusohjelma sisälsi kirjauksen, jonka mukaan turvallisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään. Yksi keino lisätä turvallisia reittejä Suomeen olisi humanitaarinen viisumi. EU-lainsäädäntö edellyttää lähes kaikilta yleisimmiltä pakolaisten lähtömaiden kansalaisilta viisumia tullakseen EU-alueelle – tämä on kuitenkin liki mahdotonta, koska viisumeita ei myönnetä. Ilman viisumia ei voi matkustaa turvallisesti esimerkiksi reittilennoilla. Humanitaarisen viisumin ansiosta suojelun tarpeessa olevien ihmisten ei tarvitsisi turvautua esimerkiksi ihmissalakuljetukseen. Ulkoministeriö laati humanitaarisesta viisumista esiselvityksen, mutta tarpeellisen lainsäädännön valmistelu etenee hitaasti.
Tilapäinen suojelu
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä EU:ssa aktivoitiin tilapäisen suojelun direktiivi, mikä mahdollisti tilapäisen suojelun myöntämisen hyökkäyssotaa paenneille. Suomen ulkomaalaislaki on mahdollistanut tilapäisen suojelun myöntämisen jo vuodesta 2018 lähtien, joten alkuperäinen EU-neuvoston päätös ei vaatinut Suomelta lakimuutoksia. Neuvoston päätös velvoittaa EU-maita myöntämään päätöksessä määrätylle ryhmälle tilapäistä suojelua. Mahdollistaakseen suojelun jatkumisen, eduskunnassa hyväksyttiin väliaikainen ulkomaalaislain muutos ajalle 19.1.2023-4.3.2025.
Raja-asiat
Kesäkuussa eduskunta hyväksyi rajavartiolakiin ja valmiuslakiin tehtävät muutokset, jotka mahdollistavat kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisen yhdelle rajanylityspaikalle, rajanylitysliikenteen rajoittamisen ja rajanylityspaikkojen sulkemisen. Itärajan 380 miljoonaa euroa maksavan raja-aidan valmistelu on jo alkanut. Uudistukset vietiin läpi nopeassa aikataulussa, vaikka monet asiantuntijat totesivat, että lakiuudistukseen sisältyy ilmeinen ihmisoikeusloukkausten vaara. Rajan sulkeminen voi johtaa kidutuksiin, pahoinpitelyihin, turvapaikanhaun estämiseen ja laittomiin palautuksiin, kuten EU:n ulkorajoilla on todistettu. Hallintovaliokunnan käsittelyä odottaa myös ulkomaalaislain muutos rajamenettelyn käyttöönottamiseksi. Rajamenettelyssä turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä ilman pääsyä maahan. Turvapaikkahakemusten pikakäsittely rajalla tuo muualta Euroopasta tutut suljetut keskukset myös Suomen rajoille.
Pakolaiskiintiö
Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta lähtien. Vuosina 2014 ja 2015 Suomi nosti pakolaiskiintiötään, joilloin vastaanotettiin 1050 henkilöä. Vuonna 2016 kiintiö laskettiin takaisin 750. Vuonna 2020 Marinin hallitus nosti kiintiön 850, vuonna 2021 vastaanotettiin 1050 kiintiöpakolaista ja vuonna 2022 päästiin 1500, mikä oli Suomen lähihistorian suurin määrä. Vuonna 2023 Suomi tulee vastaanottamaan 1050 kiintiöpakolaista.
Vaikka tämän hallitusohjelman tavoitteet eivät turvapaikanhakijoiden osalta toteutuneet, vahva hallitusohjelma auttoi meitä vaatimaan hallitukselta muutosta. Sipilän hallituksen heikennykset eivät korjaannu yhdellä hallituskaudella ja töitä on jatkettava tulevilla hallituskausilla. Me tulemme jatkamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksien puolustamista ja vaatimaan hallitukselta enemmän. Ensi hallituskaudella painopisteen on oltava turvapaikanhakijoiden oikeuksien edistämisessä eikä polkemisessa. Tutustu Amnestyn turvapaikanhakijoita ja pakolaisia koskeviin hallitusohjelmatavoitteisiin.
Teksti: Pargol Miraftabi ja Inkeri Tervo
Blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!