Pakolaiset ja turvapaikanhakijat
Maailmalla on käynnissä vaikein pakolaistilanne sitten toisen maailmansodan. Turvaa hakevia ihmisiä on liikkeellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
- Noin 103 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kotoaan luonnonkatastrofeja, aseellisia konflikteja ja vainoa.
- Heistä noin 50 miljoonaa on päätynyt pakolaiseksi tai turvapaikanhakijaksi kotimaansa rajojen ulkopuolelle.
- Noin joka kolmas pakolainen on lapsi.
(Lähde: UNHCR Refugee Statistics.)
Miten Amnesty kampanjoi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden puolesta?
Amnesty on tehnyt pitkään vaikuttamistyötä pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten ihmisoikeuksien puolesta. Viime vuosina Amnestyn Suomen osaston painopisteet ovat olleet Suomen pakolaiskiintiön nostamisessa, turvaa hakevien oikeusturvan edistämisessä, kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen helpottamisessa ja Euroopan unionin turvapaikkapolitiikan inhimillistämisessä.
- YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan vuonna 2021 kiintiöpaikkaa tarvitsee noin 1,4 miljoonaa pakolaista. Tästä syystä Suomen pakolaiskiintiö, 1050 pakolaista vuonna 2021, tulisi moninkertaistaa vastaamaan pakolaistilanteeseen.
- Oikeusministeriön selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty vuoden 2015 jälkeen useilla lainmuutoksilla. Amnesty on vaatinut toimia turvapaikanhakijoiden oikeusturvan tason nostamiseksi.
- Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä on vaikeutettu huomattavasti viime vuosien aikana. Jokaisella on oikeus perhe-elämään, mutta suojelua saaneiden perhe-elämää on yritetty käytännössä estää muun muassa korkean toimeentuloedellytyksen asettamisella. Amnesty on vaatinut tämän edellytyksen poistamista suojelua saaneilta.
- Koronapandemian aikana Amnesty on vaatinut valtioiden harjoittamien säilöönottojen keskeyttämistä, jos säilöönottoyksiköissä elävien ihmisten oikeutta elämään ja terveyteen ei voida turvata.
Pakolaistilanne on kehittyvien maiden harteilla
Noin 85 prosenttia pakolaisista elää kehittyvissä maissa. Väkilukuun suhteutettuna eniten pakolaisia on ottanut vastaan Libanon, jonka väkiluku on vain hieman Suomea suurempi.
Rikkaiden teollisuusmaiden pakolaispolitiikka sysää vastuun kehittyville maille. EU:ssa on vain noin viisi prosenttia kaikista kotiseudultaan paenneista ihmisistä. Kolme neljästä pakolaisesta jää kotimaansa naapurivaltioon.
Määrällisesti eniten pakolaisia on Turkissa (vuoden 2019 lopussa liki neljä miljoonaa). Muita merkittäviä vastaanottajamaita ovat muun muassa Kolumbia, Pakistan ja Uganda.
Luonnonkatastrofit suurin syy kodin jättämiseen
Korona on vaikeuttanut pakolaisten elämää entisestään ja ilmastonmuutos kiihdyttää konflikteja hauraissa valtioissa
Luonnonkatastrofit ovat suurin syy pakenemiseen: hirmumyrskyjä, tulvia ja metsäpaloja paenneiden määrä on jopa kolminkertainen konfliktien ja vainon takia paenneiden määrään nähden.
Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät vakavimmin alueilla, joilla yhteiskuntien kyky vastata katastrofeihin on jo valmiiksi heikko. Ilmastonmuutos tulee Maailmanpankin mukaan nostamaan pakolaisten määrän tulevien vuosikymmenten aikana jopa 140 miljoonaan ihmiseen.
Välimeren surmaloukku
Välimerellä hukkuu vuosittain satoja, aiemmin jopa tuhansia Eurooppaan pyrkiviä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Osasyy on EU:n ja sen jäsenmaiden harjoittama ihmisoikeuksia loukkaava rajapolitiikka.
Voimme sen jälkeen kertoa saisitko tuloillasi perheen Suomeen.
Ilmoittamasi nettoansiot riittäisivät koko perheen yhdistämiseen.
Ilmoittamasi nettoansiot eivät riittäisi koko perheen yhdistämiseen.
EU sulki rajansa
Euroopan unioni on rajoittanut turvapaikanhakijoiden liikkumista, vahvistanut rajavalvontaa ja ulkoistanut vastuuta turvapaikanhakijoista kolmansille maille, kuten Turkille ja Libyalle.
Viime vuosien aikana Libyan rannikkovartiosto on ottanut kymmeniä tuhansia Välimeren yli pyrkineitä ihmisiä kiinni ja vienyt heidät Libyan pidätyskeskuksiin, joissa olosuhteet ovat epäinhimilliset. EU on tukenut Libyan rannikkovartiostoa muun muassa aluksilla ja koulutuksilla.
EU:lla on myös sopimus Turkin kanssa. Sopimuksen puitteissa Turkista Kreikkaan pyrkivät turvapaikanhakijat palautetaan takaisin Turkkiin. Palautukset loukkaavat kansainvälistä oikeutta, sillä Turkilla ei ole realistisia mahdollisuuksia taata suojaa maassa oleville miljoonille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.
EU-komission julkaisi syksyllä 2020 uuden maahanmuutto- ja turvapaikkapaketin. Paketti keskittyy turvaa hakevien suojelun sijaan palautuksiin ja säilöönottoon sekä heikentää turvaa hakevien oikeussuojaa entisestään erityisesti kriisitilanteissa.
Turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin liittyvää käsitteistöä
Maahanmuuttajalla tarkoitetaan toisesta valtiosta muuttanutta henkilöä, joka asuu maassa vähintään vuoden. Maahanmuuttaja siis asuu muussa kuin synnyinmaassaan.
Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisaseman saa Suomessa lisäksi henkilö, joka otetaan Suomeen UNHCR:n esityksestä pakolaiskiintiössä.
Pakolaiskiintiö on Suomessa eduskunnan määrittämä vuosittainen kiintiö sellaisille maahan saapuville henkilöille, joilla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema. Suomen pakolaiskiintiö on vuonna 2023 1050.
Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa oleskeluluvan saaneen henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.
Siirtolainen on yleistermi henkilölle, joka muuttaa pysyvästi maasta toiseen esimerkiksi työn tai perheen vuoksi. Maailmassa on satoja tuhansia siirtolaisia.
Säilöönotolla tarkoitetaan tilannetta, jossa turvapaikanhakija otetaan säilöön lain tarkkaan määrittelemissä tilanteissa. Näin voi tapahtua esimerkiksi, jos turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä on epäselvyyttä tai on perusteltua aihetta olettaa, että henkilö yrittää poistua maasta.
Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta, mutta jota ei ole vielä tunnustettu pakolaiseksi. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle annetaan turvapaikka.
Oikeusturva tarkoittaa niitä tehokkaita oikeudellisia keinoja, joilla henkilö tulee oikeuksiinsa. Heikko oikeusturva voi liittyä laissa taattujen oikeuksien vähäisyyteen tai keinojen tehottomuuteen.