Kuoleman­rangaistus

Kuolemanrangaistus on epäinhimillinen rangaistus, joka loukkaa perustavanlaatuisinta ihmisoikeutta, oikeutta elämään.

Vuonna 2024 Amnesty raportoi kaikkiaan 1518 teloitusta 15 maassa. Raportoituja teloituksia tapahtui eniten Iranissa, Saudi-Arabiassa, Irakissa ja Jemenissä.

Todellisuudessa teloitettujen ihmisten määrä on moninkertainen, sillä esimerkiksi Kiinassa teloitukset ovat valtionsalaisuus. Maan uskotaan teloittavan enemmän ihmisiä kuin koko muu maailma yhteensä.

Lataa vuoden 2024 kuolemanrangaistusraportti

Miten Amnesty kampanjoi kuolemanrangaistusta vastaan?

Amnesty kampanjoi kuolemanrangaistusta vastaan vaatimalla teloitusten lopettamista, vaatimalla maita kieltämään kuolemanrangaistuksen lailla sekä edistämällä kansainvälisiä, kuolemanrangaistusta vastustavia sopimuksia.

Amnesty vastustaa kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja poikkeuksetta, huolimatta rikoksen laadusta, tuomitun syyllisyydestä tai muista tuomittuun liittyvistä tekijöistä taikka teloitustavasta.

Vuonna 1977 Amnestyn aloittaessa kuolemanrangaistuksen vastaisen työnsä, rangaistuksen oli lakkauttanut vain 16 valtiota. Nyt 47 vuotta myöhemmin enemmistö maailman maista ei enää salli kuolemantuomioita.

Vaikka teloitusten määrä kasvoi vuoden 2024 aikana, teloituksia suorittavien maiden määrä väheni toista vuotta putkeen. Teloituksia kirjattiin 15 maassa.

Vuoden 2024 aikana esimerkiksi Zimbabwe kielsi kuolemantuomiot lievistä rikoksista ja Malesiassa teloitusta odottavien määrä putosi yli 1000 ihmisellä lakimuutosten myötä. Japanissa viranomaiset kumosivat yli 50 vuotta syyttömänä teloitusta odottaneen Iwao Hakamadantuomion. Yhdysvalloissa yli 30 vuotta kuolemansellissä viruneen Rocky Myersintuomio muutettiin elinkautiseksi.

Joulukuussa 2024 kaikkiaan 113 maata oli lakkauttanut kuolemanrangaistuksen käytön täysin.

Kaukana oikeusvaltioperiaatteesta

Kuolemanrangaistusta käytetään usein valtioissa, joissa oikeusjärjestelmä on heikko. Joissain maissa tuomioita määrätään epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien seurauksina. Kuolemantuomiot saattavat esimerkiksi perustua tunnustuksiin, jotka on saatu kiduttamalla.

Yksikään oikeusjärjestelmä ei ole virheetön, joten on aina olemassa riski, että viaton teloitetaan. Vuodesta 1973 lähtien Yhdysvalloissa ainakin 173 kuolemanselliin vangittua on vapautettu, kun heidän syyttömyytensä on paljastunut uusissa tutkimuksissa.

Syrjivä rangaistus

Kuolemantuomio on monella tapaa syrjivä rangaistus. Merkittävä osa kuolemantuomion saaneeista on köyhiä ja etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia. Köyhillä ja marginalisoiduilla ryhmillä on myös heikommat mahdollisuudet saada oikeudellista apua.

Saudi-Arabiassa, kuten myös joissain muissa Lähi-idän valtioissa, on käytössä järjestelmä, jossa syyllinen voi lunastaa itselleen vapauden maksamalla uhrin perheelle korvauksen. Käytännössä vain varakkaat tuomitut voivat täten välttyä kuolemantuomiolta.

Ihmisiä tuomitaan ympäri maailmaa kuolemaan myös muista kuin henkirikoksista. Tällaisia ovat muun muassa huumeisiin liittyvät rikokset ja korruptio. Joissain valtiossa myös homoseksuaalisuus voi johtaa kuolemantuomioon.

Kuolemanrangaistusta käytetään myös poliittisena aseena. Joidenkin maiden, kuten Iranin ja Sudanin viranomaiset käyttävät kuolemanrangaistusta toisinajattelijoiden hiljentämiseksi.

Yhteiskunnalle hyödytön keino

Kuolemantuomiot ovat yhteiskunnalle kalliita. Yhdysvaltalaisten tutkimustenmukaan kuolemanrangaistus maksaa yhteiskunnalle puolestatoista kolmeen kertaan elinkautista vankeutta enemmän.

Ahkerimmin teloittavat valtiot ovat toistuvasti vedonneet kuolemanrangaistuksen pelotevaikutukseen. Vieläkään ei ole kuitenkaan esitetty todisteita siitä, että kuolemantuomio olisi vankeustuomiota tehokkaampi ratkaisu väkivaltarikosten ehkäisyn kannalta.

Lue lisää

Lopullinen rangaistus: kuusi kysymystä kuolemanrangaistuksesta