Mielenosoitukset ja kokoontumisvapaus

Mikä on mielenosoitus?

Mielenosoitukset ovat tapa käyttää sanan- ja kokoontumisenvapautta.  Mielenosoituksessa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen julkiselle paikalle yhteisen tavoitteen vuoksi. Mielenosoitukset yleensä tuovat esiin epäoikeudenmukaisuuksia tai epäkohtia ja vaativat niihin muutosta. Mielenosoituksen viesti ja vaatimukset on usein suunnattu päättäjille tai viranomaisille.

Kaikilla on oikeus osoittaa mieltä,eikä mielenosoituksen järjestämiseen tarvita lupaa. Oikeus kokoontua rauhanomaisesti yhteen julkisilla paikoilla ja ryhmittyä yhteisen asian puolesta – mielenilmauksissa, mutta myös kokouksissa tai lakoissa – perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Mihin oikeus osoittaa mieltä perustuu? Kokoontumisvapauden oikeudellinen perusta

Sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat kaikille kuuluvia keskeisiä perusoikeuksia. Ilman niitä olisi mahdotonta vaatia muiden ihmisoikeuksien tunnustamista ja toteutumista. Ihmisillä on yhdessä oikeus esittää vaatimuksia sekä arvostella ja puhutella hallituksiaan.

Ihmisillä on oltava oikeus kokoontua rauhanomaisesti ilman, että heidän täytyy pelätä esimerkiksi pidätetyksi tulemista.

Oikeus osoittaa mieltä perustuu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessaja ihmisoikeussopimuksissa turvattuihin oikeuksiin, eli sananvapauteen  ja kokoontumisvapauteen.

Kuvitus: Venla Anttila

Tarvitseeko mielenosoitus luvan? Pitääkö mielenosoituksesta ilmoittaa?

Yleisin mielenosoituksiin liittyvä harhaluulo on, että mielenosoittamiseen vaadittaisiin lupa viranomaiselta. Tämä on myytti. Mielenosoittamiseen ei tarvita viranomaislupaa.

Suomessa kokoontumisvapaus on perusoikeus, joka on kirjattu perustuslakiin. Valtiot voivat kuitenkin edellyttää, että kokoontumisesta tehdään ennakkoilmoitus, jotta viranomaiset voivat varautua esimerkiksi turvallisuudesta huolehtimiseen tai liikennejärjestelyihin. Suomessa on suotavaa tehdä poliisille ennakkoilmoitus mielenosoituksen järjestämisestä 24 tuntia ennen suunniteltua tapahtuma-aikaa.

Ihmisillä täytyy kuitenkin olla oikeus myös spontaaneihin kokoontumisiin. Ilmoittamatta jättäminen ei ole peruste mielenosoituksen kieltämiselle tai hajottamiselle, eikä se saa johtaa esimerkiksi sakkoihin tai vankeuteen. Rauhanomaisen kokoontumisen järjestäjiltä ei tule myöskään edellyttää julkisten palveluiden, kuten järjestyksenvalvojien, kustantamista.

Suomalaisten tuntemus mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksistaan hataraa

Amnesty International Suomen osasto on selvittänyt kokoontumisvapauteen liittyviä asenteita ja tietotasoja kansalaistutkimuksissa vuosina 2021 ja 2022. Tulokset osoittavat, että mielenosoittamiseen liittyvät oikeudet ja kokoontumisvapauden merkitys perusoikeutena tunnetaan Suomessa huonosti.

Mielenosoittamiseen liittyvät oikeudet ja kokoontumisvapauden merkitys tunnetaan Suomessa toistaiseksi huonosti.

Aula Researchin kesällä 2022 toteuttamassa kansalaistutkimuksessa vain 17 prosenttia vastaajista tiesi, ettei mielenosoituksen järjestämiseen tarvita poliisin lupaa. Samaan aikaan jopa 59 prosenttia vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että poliisin tulee aina estää mielenosoituksesta aiheutuvat häiriöt liikenteelle, tarvittaessa voimaa, kuten sumutetta, käyttäen.

46 prosenttia vastaajista ajatteli, ettei ole hyväksyttävää, että mielenosoitusten yhteydessä voi ilmetä häiriöitä liikenteelle.

Tulokset olivat samansuuntaisia vuonna 2021 Bilendin toteuttamassa tutkimuksessa.

Väkivallaton kansalaistottelemattomuus voi kuulua kokoontumisvapauden piiriin

Kansalaistottelemattomuudella tai väkivallattomalla suoralla toiminnalla voidaan tarkoittaa monia eri toimintatapoja. Niillä pyritään saamaan aikaan muutosta

• väkivallattomilla,
• häiriötä aiheuttavilla suoran toiminnan keinoilla,
• jotka tietoisesti ja tahallisesti rikkovat lakia.

Vaikka toimintaan liittyy tarkoituksellinen lain rikkominen tai noudattamatta jättäminen, väkivallattoman suoran toiminnan keinot saattavat silti olla oikeutettuja, ilmaisunvapauden ja kokoontumisvapauden piirissä olevia tapoja puolustaa esimerkiksi ihmisoikeuksia tai ympäristöä. Amnesty puolustaa ihmisiä, joiden oikeuksia loukataan kansalaistottelemattomuuden tai väkivallattoman suoran toiminnan keinojen käyttämisen vuoksi.

Kuvitus: Venla Anttila

Väkivallatonta suoraa toimintaa käyttävät aktivistit ovat yleensä tietoisia mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista ja valmistautuneet kantamaan ne. Monissa maissa väkivallattomaan vastarintaan on kuitenkin vastattu suhteettoman kovilla syytteillä.

Jos kansalaistottelemattomuutta harjoittavia aktivisteja rangaistaan ankarammin kuin muita samasta rikoksesta, heitä syrjitään poliittisen mielipiteensä takia. Jo rangaistusten uhka voi tukahduttaa sananvapautta ja kokoontumisvapautta.

YK:n ihmisoikeuskomitean antaman yleiskommentti nro 37 mukaisesti myös kollektiivinen kansalaistottelemattomuus tai suora toiminta voi olla kokoontumisvapauden nojalla suojattua, jos toiminta on väkivallatonta. Myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ on vaatinut jäsenmailtaan oikeasuhtaisia seuraamuksia väkivallattomaan suoraan toimintaan osallistuneille.

Voiko mielenosoituksella vaikuttaa?

Mielenosoitukset ovat keskeinen osa demokraattista oikeusvaltiota ja tärkeä tapa vaikuttaa sen sisällä. Rauhanomainen mielenosoitus on yhtä lailla osa demokratiaa siinä missä äänestäminenkin.

Mielenosoittaminen ja vapaus kokoontua ja järjestäytyä esimerkiksi lakkoilemalla ovat historiallisesti merkittäviä keinoja ottaa kantaa ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Kokoontumisvapaus tukee ja turvaa myös muiden ihmisoikeuksien toteutumista. Ilmaisun- ja kokoontumisvapauden puolustaminen on ollut Amnestyn työn keskiössä vuosikymmenten ajan.

Useat nykyiset oikeudet, joita pidämme itsestäänselvyyksinä, ovat aiempien mielenosoittajasukupolvien aikaansaannoksia. Vai miltä Suomi näyttäisi, mikäli naiset eivät saisi äänestää? Mikäli meillä olisi yhä kuusipäiväinen työviikko? Tai mikäli ihmisten mahdollisuuksia avioitua rakkaansa kanssa olisi yhä rajoitettu sukupuolen perusteella?

Kuvitus: Venla Anttila.

Mielenosoittaminen – tai mikä tahansa muu järjestäytyminen yhteisten tavoitteiden taakse – on demokraattisen yhteiskunnan eteenpäin vievä voima.

On jokaisen parhaaksi puolustaa ja pyrkiä laajentamaan jo saavutettuja etuja, vapauksia ja oikeuksia. Samalla on myös kaikkien etu puolustaa oikeutta osoittaa mieltä ilman pelkoa pidätetyksi tulemisesta, rikolliseksi leimautumisesta tai väkivallan uhriksi joutumisesta. Sillä jos perusoikeuksia aletaan rajoittaa yhtäällä, niin voidaan tehdä pian myös toisaalla.

Mielenosoitusten rajoittamisesta ja kokoontumisvapauteen kajoamisesta – ilmassa vaarallisia merkkejä

Oikeutta rauhanomaiseen mielenosoitukseen tai muihin kokoontumisiin on mahdollista rajoittaa tietyissä tilanteissa. Joskus valtioiden tulee suojella ihmisten muita oikeuksia, jolloin julkisia kokoontumisia voidaan kieltää.

Usein kokoontumisen rajoituksia perustellaan esimerkiksi yleisellä turvallisuudella tai kansanterveyden suojelulla. Tapahtuman kieltämisen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto.

Viranomaisilla on kuitenkin hyvin rajalliset oikeudet rajoittaa mielenosoittamista ja kokoontumisvapautta. Itse asiassa viranomaisilla on velvollisuus helpottaa rauhanomaisten kokoontumisten järjestämistä.

Poliisin tulee taata sekä mielenosoituksen osallistujien että yleisön turvallisuus. Rajoitusten tulee aina olla välttämättömiä poikkeuksia. Esimerkiksi liikenteelle aiheutuva väliaikainen häiriö ei saisi olla tärkeämpää kuin mielenosoitusoikeuden turvaaminen.

Viranomaisilla on velvollisuus turvata mielenosoitusoikeutta. Ihmisoikeuksien toteutumisen on oltava tärkeämpää kuin liikenteen sujuminen.

Hallitukset ympäri maailman pyrkivät jatkuvasti rajoittamaan kokoontumisen vapautta, sananvapautta ja oikeutta osoittaa mieltä. Myös Euroopassa asenteet ovat koventuneet ja kansalaisyhteiskunnan toimintatila on kaventunut:

• Vuonna 2022 esimerkiksi Ruotsin viranomaiset ottivat rajalla kiinni  rauhanomaiseen mielenosoitukseen saapumassa olleita aktivisteja. Ruotsissa aktivisteille on myös langetettu sabotaasituomioita moottoritiellä pidetystä mielenosoituksesta.

• Suomessa kokoontumislakia muutettiin vuonna 2019 siten, että ilmoitus mielenosoituksesta tulee tehdä poliisille 24 tuntia ennen mielenosoitusta. Aikaisemmin riitti, että ilmoitus tehtiin kuusi tuntia ennen mielenosoituksen alkua.

• Kansalaisyhteiskunnan toimintaa on monissa maissa pyritty rajoittamaan liikkeiden tai järjestöjen rahoitukseen puuttumalla. Suomessa viranomaiset ovat estäneet esimerkiksi kansalaistottelemattomuuden keinoja käyttävän Elokapinan rahoittamista sillä perusteella, että rahankeräyslaki kieltää rahankeräyksen järjestämisen yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan tai lainvastaisen toiminnan rahoittamiseksi.

• Marraskuussa 2022 Helsingin poliisi kielsi pienkeräyksen järjestämisen Elokapinan aktivistien asianajokulujen kattamiseksi. Keräys liittyy tapaukseen, jossa seitsemän Helsingin poliisilaitoksen poliisia on käräjäoikeudessa syytettynä virkavelvollisuuden rikkomisesta ja pahoinpitelystä mielenosoituksessa käytettyihin voimakeinoihin liittyen.

Yksi tärkeimmistä tavoista kerätä tietoa kokoontumisvapauden tilasta on mielenosoitusten tarkkailu.

Lue lisää: