Ilmastokriisi ja siirtolaisuus
Ilmastosiirtolaisuus vaatii valtioilta toimia ja varautumista
Monet maailman väkirikkaimmista alueista ovat erittäin haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan jopa 3,5 miljardia ihmistä elää jo nyt ilmastonmuutokselle haavoittuvaisilla alueilla.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi muuttamaan joutuneiden ihmisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1970.
On ennustettu, että vuoteen 2050 mennessä yli 200 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsailmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Valtaosa ilmastosiirtolaisuudesta tapahtuu maiden sisällä, mutta ilmastonmuutoksen edetessä myös rajat ylittävä siirtolaisuus tulee lisääntymään.
Ilmastokriisi pakottaa liikkeelle ja synnyttää siirtolaisuutta
Ilmastonmuutos luo sekä hitaasti kehittyvää että äkillistä muuttoliikettä. Hitaasti kehittyvä muuttoliike johtuu elinolojen muuttumisesta, kun esimerkiksi pitkät kuivuusjaksot tekevät vähitellen maanviljelyn mahdottomaksi. Äkillinen muuttoliike taas on tyypillisesti seurausta luonnonkatastrofeista, kuten tulvista tai hirmumyrskyistä.
Usein on hankalaa määritellä, milloin ihmisten muuttoliikkeessä on kyse ilmasto- tai ympäristösiirtolaisuudesta, sillä siirtolaisuudelle on harvoin vain yhtä syytä tai taustatekijää. Esimerkiksi aseellisten konfliktien taustalla voi olla lisääntyneen kuivuuden synnyttämää kilpailua vedestä tai viljelysmaasta. Ilmaston lämpeneminen ja muut ympäristönmuutokset aiheuttavat myös toimeentulon menetystä ja köyhyyttä, mikä pakottaa ihmiset muuttamaan taloudellisista syistä. Ympäristönmuutokset myös kasvattavat eriarvoisuutta sekä usein lisäävät syrjintää tai vainoa.
Useimmat ilmastonmuutokselle haavoittuvaisimmista valtioista on myös poliittisesti ja taloudellisesti hyvin haavoittuvaisia. Esimerkiksi Etiopiassa konfliktien ja ilmastonmuutoksen vaikutukset yhdistyvät katastrofaalisella tavalla,kun naapurimaista tulleet pakolaiset sekä valtion sisäiset pakolaiset joutuvat keskelle kuivuuden syventämää ruokaturvan puutetta ja aliravitsemusta.
Mitä on ilmastosiirtolaisuus?
Ilmaston lämpenemisen aiheuttama muuttoliike on suhteellisen uusi ilmiö, eikä sitä kuvaava termistö vielä ole kovin vakiintunut. Ilmiöön viitataan esimerkiksi ilmasto- ja ympäristösiirtolaisuuden sekä ilmastopakolaisuuden käsitteillä.
Amnesty käyttää termiä ilmastosiirtolaisuus, sillä kansainvälinen oikeus ei tunnista termiä ilmastopakolaisuus.
YK:n pakolaissopimuksen mukaan pakolainen(refugee) on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä tulevansa vainotuksi kotimaassaan esimerkiksi rodun, uskonnon, poliittisen mielipiteen tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen perusteella. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö toteaa olevan pakolainen.
Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat eivät sisälly YK:n pakolaissopimuksen määritelmään uhasta tai vainosta, jonka perusteella henkilö on oikeutettu suojeluun.
Infografiikka: Ilmastosiirtolaisten arvioidut määrät alueittain vuoteen 2050 mennessä
Ilmastosiirtolaisuus koskettaa myös Suomea
Vauraat ja poliittisesti vakaat valtiot pystyvät varautumaan ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen haavoittuvammassa asemassa olevia valtioita paremmin. Kaikkien maiden tulee kuitenkin pohtia, kuinka varautua lisääntyvään ilmastosiirtolaisuuteen.
Vaurailla ja varhain teollistuneilla mailla on historiallinen vastuu ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Tästä syystä näillä mailla, kuten Suomella, on velvollisuus kehittää lainsäädäntöä ilmastosiirtolaisten oikeudellisen aseman turvaamiseksi.
Ilmastomuuttoliikkeeseen vastaamisen ja siihen varautumisen lähtökohtana tulee olla ilmasto-oikeudenmukaisuus sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia pakenevien henkilöiden ihmisarvon, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Amnestyn suositukset ilmastosiirtolaisten ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamiseksi
Ulkomaalaislakia on tulkittava ja kehitettävä ilmastonmuutoksen huomioivalla ja ihmisoikeusmyönteisellä tavalla:
- Pakolaisaseman myöntämisen mahdollisuutta ei tule sulkea kategorisesti pois ilmastonmuutoskontekstissa. Ihmisillä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua ilmastossa tai ympäristössä tapahtuvien haitallisten muutosten perusteella,voi olla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa alkuperämaassa vainotuksi pakolaissopimuksessa määritellyllä tavalla.
- Ilmastonmuutoskontekstissa tehtyjen kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten arvioinnissa lähtökohtana on oltava pakolaissopimuksen ja muissa ihmisoikeussopimuksissa taatun ehdottoman palautuskiellon kunnioittaminen.YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut,että ilmastonmuutos voi loukata oikeutta elämään ja altistaa henkilöt julmalle, epäinhimilliselle tai halventavalle kohtelulle sekä ihmisoikeusloukkauksille.
- Ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia pakenevia varten tulee olla muita perusteita myöntää suojelua: Kansainvälisten sopimusten lisäksi maat voivat myös itsenäisesti myöntää suojelua ilmastonmuutosta ja ympäristökatastrofeja pakeneville. Suomessa oli mahdollista vuoteen 2016 saakka saada humanitaarinen suojeluasema esimerkiksi ympäristökatastrofin takia.
- Turvallisia maahantuloväyliä tulee lisätä ja näin mahdollistaa yhä useammalle turvallinen pääsy vakaisiin ja turvallisiin maihin. Turvallisia väyliä voi lisätä muun muassa nostamalla pakolaiskiintiötä, myöntämällä humanitaarisia viisumeita, helpottamalla perheenyhdistämistä ja muiden oleskelulupien saamista.
- Ilmastonmuutokselle haavoittuville valtioille tulee ohjata humanitaarista apua ja kansainvälistä rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä vahinkojen ja menetysten korvaamiseen.
- Ilmastoon liittyvää muuttoliikettä on tuotava ratkaisukeskeisesti esille kansainvälisessä ilmastodiplomatiassa ja EU-politiikassa. Suomen tulee vaikuttaa siihen, että ilmastoon liittyvä muuttoliike huomioidaan myös EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasääntelyssä.
- Valtioiden on varmistettava, että kaikilla, joita ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat, on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Siirtolaisten, pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten kärsivien henkilöiden osallistumisoikeudet tulee varmistaa ilmastoon liittyvään muuttoliikkeeseen reagoivissa kansallisissa, alueellisissa ja kansainvälisissä päätöksentekoprosesseissa.
Lue lisää: Elsa Korkmanin blogikirjoitus Ilmastonmuutos pakolaisuuden taustavoimana (21.7.2020)