Ilmastokriisi
Ilmastokriisi on ihmisoikeuskysymys. Ilmaston lämpeneminen vaarantaa miljoonien ihmisten oikeuden elämään, terveyteen, ravintoon, puhtaaseen veteen ja toimeentuloon. Valtioiden haluttomuutta toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi voikin kutsua historian suurimmaksi sukupolvet ylittäväksi ihmisoikeusloukkaukseksi.
Ilmastokriisi ei ole vain tulevaisuuden uhkakuva, vaan sen vaikutukset tuntuvat jo eri puolilla maailmaa.
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, helleaallot ja tulvat yleistyvät uhkaavat yhä useamman ihmisen henkeä. Merenpinnan noustessa rannikoilla asuvat ihmiset joutuvat jättämään kotinsa. Kuumeneva ilmasto ja kuivuus vaikuttavat myös radikaalisti ravinnontuotantoon ja puhtaan juomaveden saatavuuteen.
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa, että maapallon keskilämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen edellyttää, että ilmakehää lämmittävät päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun vuoteen 2025 mennessä. Päästöjä on vähennettävä yli 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Mitä nopeammin ja kunnianhimoisemmin valtiot ja yritykset toimivat, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on hillitä ilmaston lämpenemistä ja ehkäistä sen aiheuttamaa ihmisoikeuskatastrofia. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että ilmastotoimet ovat linjassa ihmisoikeuksien kanssa.
Ilmastokriisi uhkaa ihmisoikeuksia
Oikeus elämään ja terveyteen
Ilmaston lämpeneminen uhkaa miljardien ihmisten oikeutta elämään ja terveyteen. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaanvuosina 2030-2050 vähintään 250 000 ihmistä tulee kuolemaan joka vuosi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveyshaittoihin, kuten malariaan, aliravitsemukseen, ripulitauteihin ja kuumuuteen.
Ilmastonmuutokseen kytkeytyvät ruoantuotannon ongelmat, nälänhätä ja taudit uhkaavat ihmisten terveyttä erityisesti kehittyvissä maissa.
Oikeus asuntoon
Ilmaston lämpeneminen uhkaa ihmisten asuinympäristöjä monin tavoin. Voimakkaat luonnonilmiöt ja katastrofit, kuten hirmymyrskyt ja tulvat, tuhoavat koteja äkillisesti. Pitkällä aikavälillä myös kuivuus ja merenpinnan nousu tekevät monista paikoista asuinkelvottomia.
Esimerkiksi Pakistania syksyllä 2022 koetelleen rankkasateet ja tulvat pakottivat yli 30 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa.
Oikeus veteen ja sanitaatioon
Jo nyt yli miljardi ihmistä elää ilman puhdasta vettä. Ilmaston lämpeneminen tulee vaikeuttamaan veden saatavuutta tilannetta entisestään. Kuivuuden lisäksi myös tulvat ja rankkasateet vaikeuttavat puhtaan veden saatavuutta ja likaantunut vesi lisää tautien leviämistä.
Ilmastosiirtolaisuus ja ilmastokriisi
Yhä useammat ihmiset joutuvat jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Ilmastosiirtolaisuus vaatii valtioilta toimia ja varautumista.
Ilmastokriisi ja ihmisoikeudet – mitä sinun tulee tietää?
Katso video alta (video on englanninkielinen).
Ilmastokriisi lisää eriarvoisuutta
Ilmastokriisi on globaali uhka, mutta sen vaikutukset eivät jakaudu tasa-arvoisesti. Ilmastonmuutos koettelee usein eniten jo valmiiksi haavoittuvimpia maita, ihmisiä ja yhteisöjä sekä kasvattaa entisestään eriarvoisuutta.
Köyhimmällä ihmisillä ja yhteisöillä on usein myös hyvin heikot mahdollisuudet suojautua ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten tulviin, myrskyihin, kuumuuteen tai kuivuuteen.
Alttius ilmastonmuutoksen vaikutuksille ei liity vain luonnonoloihin, vaan myös poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät vaikuttavat ihmisten ja maiden kykyyn sopeuta ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi monien kehitysmaiden köyhyys juontaa juurensa jo kolonialismin ajoilta periytyvistä maailmatalouden rakenteista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat kasvattaa globaalia eriarvoisuutta entisestään.
Myös maiden sisällä ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Usein ilmastonmuutoksen vaikutukset koettelevat pahiten yhteisöjä ja ryhmiä, jotka ovat jo entuudestaan heikossa tai syrjityssä asemassa. Tällaisia ryhmiä voivat olla esimerkiksi naiset ja lapset, etniset tai kielelliset vähemmistöt sekä siirtotyöläiset.
Oikeudenmukainen siirtymä Saamenmaalla – Just transition in Sápmi
Oikeudenmukainen siirtymä Saamenmaalla tarkoittaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta saamelaisten asuttamilla alueilla. Amnestyn Just Transition in Sápmi -hanke edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien vahvempaa tunnistamista ja huomioimista ilmastopolitiikassa.
Ilmastokriisin torjuminen – mitä Amnesty tekee?
Ilmastokriisiä voi pitää historian suurimpana ja sukupolvet ylittävänä ihmisoikeusloukkauksena. Amnesty korostaa, että valtioilla on ihmisoikeusperustainen velvollisuus suojella kansalaisiaan sen seurauksilta.
Amnesty toimii ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta. Teemme yhteistyötä ympäristöjärjestöjen ja -aktivistien kanssa maissa, joissa hallitukset ja yritykset asettavat esteitä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiselle. Tuemme nuoria, alkuperäiskansoja, ammattiliittoja ja yhteisöjä, jotka vaativat nopeaa ja oikeudenmukaista siirtymää päästöttömään yhteiskuntaan.
Mitä tavoittelemme?
Vaadimme, että Suomi ja muut valtiot
- tekevät kaikkensa pysäyttääkseen maapallon lämpenemisen 1,5°C-asteeseen
- luopuvat fossiilisista polttoaineista mahdollisimman nopeasti ja hallitusti.
- varmistavat, että ilmastotoimet eivät loukkaa ihmisoikeuksia. Ilmastokriisin hillitsemiseksi käytettyjen keinojen tulee vähentää eriarvoisuutta, ei lisätä sitä.
- varmistavat, että kaikki ilmastonmuutoksen uhkaamat yhteisöt tulevat kuulluksi päätöksenteossa.
- tekevät yhteistyötä ja jakavat vastuun reilusti.
Rikkaiden maiden tulee antaa kehitysmaille taloudellista ja teknistä tukea päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Vauraiden maiden tulee myös maksaa kehittyville maille korvausta ilmastonmuutoksen aiheuttamista menetyksistä ja vahingoista. - vähentävät päästönsä nollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä, vauraiden maissa jo tätä nopeammin. Globaalien kasvihuonepäästöjen tulee olla vuonna 2030 enintään puolet vuoden 2010 tasosta.
- säätelevät ja valvovat yritystoimintaa, jotta yritysten päästöt vähenevät 1,5 °C asteen polun mukaisesti ja yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia toiminnassaan.
Lue lisää:
Amnesty Internationalin vaatimukset siitä, mitä valtioiden ja yritysten tulee ihmisoikeusvelvoitteiden nojalla tehdä ilmastokriisin pysäyttämiseksi