Satelliittikuvia, videoita ja asejärjestelmiä tutkimalla kerätään tietoa mahdollisista sotarikoksista. Sitä Amnestyn tutkijat ja aseasiantuntijat ovat tehneet esimerkiksi Ukrainassa sodan ensimmäisistä päivistä lähtien. Mutta mikä on sotarikos ja missä niitä tuomitaan?
Mistä tietää, että iskussa on kyse sotarikoksesta?
Aseellisia konflikteja sääntelee kansainvälinen humanitaarinen oikeus, jota kutsutaan myös sodan oikeussäännöiksi. Kyseessä on joukko sääntöjä, jotka määrittelevät, mitä konfliktin osapuolilla on oikeus tehdä.
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ytimessä on Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat. Niiden tavoitteena on muun muassa suojella siviiliväestöä ja minimoida inhimillistä kärsimystä.
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavat loukkaukset ovat sotarikoksia. Niitä ovat esimerkiksi siviileihin kohdistuvat iskut, murhat, kidutus ja muu siviilien tai sotavankien epäinhimillinen kohtelu.
Kaikki humanitaarisen oikeuden loukkaukset eivät ole sotarikoksia
Sotarikoksia tarkastellaan erottelu- ja suhteellisuusperiaatteiden näkökulmasta.
Erotteluperiaate: Kaikkien konfliktin osapuolien pitää erotella siviili- ja sotilaskohteet toisistaan. Kaikki tahalliset hyökkäykset siviilejä ja siviilikohteita – kuten kouluja, koteja tai sairaaloita – kohtaan ovat sotarikoksia paitsi silloin, jos siviilikohteita käytetään sotilastarkoituksiin.
Suhteellisuusperiaate: On kiellettyä iskeä tavalla, jonka vahingot siviileille tai siviilikohteille ovat suhteettoman suuret sotilaalliseen hyötyyn nähden.
Sotarikoksiin syyllistyneitä henkilöitä tuomitaan kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja muissa kansainvälisissä tuomioistuimissa. Myös kansalliset tuomioistuimet voivat tuomita sotarikoksia universaaliperiaatteen nojalla. Universaaliperiaatteen mukaan vakavat rikokset vahingoittavat kaikkia valtioita, minkä vuoksi kaikilla valtioilla on oikeus syyttää näistä teoista.
Mitä eroa on sotarikoksilla, rikoksilla ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhilla?
Sotarikoksien yhteydessä puhutaan usein myös rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä kansanmurhasta, eli joukkotuhonnasta. Siinä, missä sotarikoksia tapahtuu nimensä mukaisesti sodan aikana, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhontaan voi syyllistyä myös rauhan aikana.
Kansanmurha eli joukkotuhonta: Teot, joilla pyritään tuhoamaan kokonaan tai osittain kansallisuuden, etnisyyden tai uskonnon perusteella määritelty ryhmä. Tuhoamisella voidaan tarkoittaa tappamista, vaikean ruumiillisen tai henkisen vamman tuottamista, ryhmän elinehtojen tahallista heikentämistä, jonka tarkoituksena on hävittää ryhmä kokonaan tai osittain, ryhmän syntyvyyden tahallista estämistä ja lasten pakkosiirtoja ryhmästä toiseen.
Rikos ihmisyyttä vastaan: Rikokset, jotka ovat osa laajaa ja järjestelmällistä siviiliväestöön kohdistuvaa hyökkäystä. Tahdonvastaiset katoamiset, murhat, orjuus, raiskaukset sekä ihmisten karkotukset tai pakkosiirrot voivat olla rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Miten Amnesty tutkii sotarikoksia esimerkiksi Ukrainassa?
Sodan ensimmäisistä päivistä lähtien Amnestyn teknologiayksikkö, aseasiantuntijat ja kriisitiimi ovat dokumentoineet mahdollisia sotarikoksia, joihin Venäjän joukot ovat syyllistyneet hyökkäyksessä Ukrainaan. Teknologiayksikkö tutkii kuvia ja videoita ja selvittää niiden paikkatietoja, ja tarkastelee joukkojen liikkeitä satelliittikuvista. Aseasiantuntijat tutkivat kuvissa olevia todisteita esimerkiksi ohjusjäämistä.
Tutkijamme selvittävät myös, millaisia aseita konfliktin osapuolilla on käytössään ja millaisia niiden kantomatkat ovat. Kaikkea kuvista, videoista, satelliittikuvista sekä asejärjestelmistä kerättyä tietoa yhdistelemällä tutkijamme voivat vahvistaa, mistä on ammuttu ja millaisella aseella.
Kyse on monimutkaisen palapelin rakentamisesta. Perusteellisuus on tärkeää, koska erityisesti sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon kuvamateriaalia, jonka todenperäisyyttä on vaikeaa vahvistaa. Tutkijamme haastattelevat myös tapahtumapaikoilla olleita silminnäkijöitä rakentaakseen kokonaiskuvaa tapahtumista.
Näillä menetelmillä Amnestyn tutkijat ovat keränneet todisteita esimerkiksi Tšernihivissä 3. maaliskuuta 2022 tehdystä ilmaiskusta, jossa kuoli 47 siviiliä sekä rypälepommista, joka tappoi kolme siviiliä 25. helmikuuta 2022.
Siviilejä on suojeltava – Seis sotatoimille Ukrainassa
Ukrainassa on käynnissä katastrofaalinen ihmisoikeuskriisi. Tuhansien ihmisten henki on vaarassa. Venäjän on lopetettava hyökkäys Ukrainaan ja suojeltava siviilejä. Vaadi Venäjän puolustusministeriä lopettamaan sotatoimet välittömästi.