Pegasus-projekti osoittaa, että lukuisat eri valtiot ovat voineet vakoilla päättäjiä, toimittajia, asianajajia ja aktivisteja. Salainen verkkovalvonta on merkittävä ihmisoikeuskriisi, johon valtioiden täytyy puuttua.
Pegasus-projekti on ranskalaisen Forbidden Stories -järjestön, Amnesty Internationalin ja maailman suurimpien uutissivustojen yhteishanke. Hankkeessa tutkittiin israelilaisen NSO Groupin kehittämää Pegasus-vakoiluohjelmaa.
Forbidden Stories ja Amnesty saivat käsiinsä 50 000 puhelinnumeron listan, jonka uskottiin sisältävän yhteystietoja ihmisille, joita NSO Groupin asiakkaat haluavat kerätä tietoja. Järjestöt jakoivat listan 17 uutissivustolle. Yli 80 toimittajaa selvittivät kuukausien ajan, keille numerot kuuluivat. Lisäksi Amnestyn tutkijat tekivät kymmenille listalta löytyneille puhelimelle rikosteknisiä analyysejä.
NSO Groupin mukaan Pegasus-ohjelmaa käytetään vakavista rikoksista epäiltyjen henkilöiden laitteiden seuraamiseen. Pegasus-projekti osoittaa, että vakoiluohjelmaa on voitu käyttää rikollisten sijaan poliitikkojen, päättäjien, aktivistien ja toimittajien seuraamiseen.
Pääministerejä, toimittajia ja aktivisteja on voitu vakoilla
50 000 puhelinnumeron listalta tunnistettiin yli 1000 ihmistä 50 eri maasta. Tunnistettujen joukossa oli yli 600 päättäjää sekä heidän läheisiään. Numeroiden joukosta on tähän mennessä identifioitu muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, vankeudessa elävän prinsessa Latifan ystäviä, Marokon kuningas Muhammad VI sekä esimerkiksi CNN:n, The New York Timesin and Reutersin toimittajia. Listalla oli myös Saudi-Arabian murhaaman toimittajan Jamal Khashoggin läheisiä perheenjäseniä.
Mikäli Pegasus pääsee puhelimeen, se voi esimerkiksi kuvata käyttäjää, kopioida puhelimen kuvia sekä viestejä, nauhoittaa puheluita ja jäljittää käyttäjän sijainnin. Sitä, mikä valtio laitetta vakoilee, ei voida selvittää.
Kaikkia listalla olevia puhelimia ei välttämättä vakoiltu. Amnestyn tutkijat analysoivat 67 puhelinta, joita oli saatettu vakoilla. Tutkijat pystyivät vahvistamaan, että ainakin 23 puhelinta oli vakoiltu ja 14 löytyi merkkejä vakoiluyrityksistä.
Valvonta voi johtaa hengenvaaraan
Selvityksessä havaittiin ainakin 11 hallitusta, jotka ovat NSO Groupin asiakkaita. Näitä ovat Unkari, Arabiemiraatit, Azerbaidžan, Bahrain, Intia, Kazakstan, Meksiko, Marokko, Ruanda, Saudi-Arabia ja Togo.
Ihmisoikeuksien puolustaminen ja valtaapitävien kritisointi on monessa maassa riski. Siksi Pegasus-projektissa paljastuneen verkkovalvonnan laajuus on hälyttävä. On selvää, että hallitukset käyttävät digitaalista valvontaa päättäjien, toimittajien ja aktivistien uhkailuun, häirintään ja pidätyksiin. Häirintä tähtää kritiikin hiljentämiseen.
Esimerkiksi Marokon hallitus on syyllistynyt toistuvasti aktivistien ja kansalaisyhteiskunnan laittomaan valvontaan. Pegasus-projektissa on löytynyt viitteitä siitä, että myös Unkarissa pääministeri Viktor Orbánin johtama hallitus on päässyt Pegasuksen avulla käsiksi hallitusta kohtaan kriittisesti suhtautuvien toimittajien ja oppositiohahmojen puhelimiin.
Merkittävä ihmisoikeuskriisi
Kansainvälisen oikeuden käytäntöjen mukaan yrityksen osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin voi arvioida kahden pääkriteerin kautta. Yrityksen toiminta voi olla kansainvälisen oikeuden vastaista, jos yrityksen liiketoiminta edesauttaa ihmisoikeusloukkausten tekemistä, tai jos yritys tietää tai sen olisi pitänyt tietää, että liiketoimintaa voi johtaa ihmisoikeusloukkauksiin.
NSO Groupin olisi pitänyt olla tietoinen Pegasus-ohjelman väärinkäytösten mahdollisuudesta etenkin siksi, että sen asiakkaina oli maita, jotka ovat aiemminkin syyllistyneet laittomaan valvontaan.
”NSO Groupin kaltaiset yritykset tekevät rahaa ihmisoikeusloukkauksilla ja luistavat kansainvälisistä velvoitteistaan ilman rangaistuksia. Jos ohjelman käyttö sallitaan ilman, että ihmisoikeuksien toteutumisesta huolehditaan, valtiot ympäri maailman antavat laittoman järjestelmän kukoistaa”, sanoo Amnestyn pääsihteeri Agnes Callamard.
Amnesty vaatii valvontakoneiston sääntelyä
Amnesty International vaatii, että kaiken valvontateknologian vientiä, myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siihen saakka, kunnes kaupalle on olemassa ihmisoikeuksia kunnioittavat säännöt.
“NSO Group on vain yksi yritys. Kyseessä on kokonainen teollisuudenala, joka on venyttänyt lakien rajoja jo liian pitkään. Sen täytyy loppua. Hämärää valvontateollisuutta pitää alkaa säännellä kiireellisesti ja ihmisoikeusloukkauksista pitää joutua vastuuseen”, toteaa Callamard.
Israelin puolustusministeriö on antanut NSO Groupille Pegasus-ohjelman vientioikeuden. Amnesty vaatii ministeriötä keskeyttämään viennin, koska ohjelmaa voi käyttää ihmisoikeusloukkauksiin. NSO:n pitää myös keskeyttää kaikki sellaiset toimeksiannot, joissa on selvää näyttöä väärinkäytöksistä.
Amnesty vaatii NSO Groupia julkaisemaan läpinäkyvyysraportin, joka paljastaa sen tuotteiden väärinkäytökset, kohdemaat, sopimukset ja muut tiedot, joita tarvitaan ihmisoikeusloukkausten tutkimiseen.