Yhdysvaltain presidentiksi nousee liikemies Donald Trump, joka esitti kampanjansa aikana ihmisoikeusnäkökulmasta huolestuttavia lausuntoja. Trumpin valinta voi heikentää vähemmistöjen asemaa ja naisten oikeutta aborttiin.
Kun Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos oli ratkennut marraskuussa, moni ihmisoikeuksien puolestapuhuja oli järkyttynyt.
Takana oli poikkeuksellisen myrkylliseksi kuvattu presidentinvaalikampanja. Vaalit voittanut Donald Trump oli puhunut toistuvasti halventavasti naisista, lietsonut vihaa muslimeja ja meksikolaisia kohtaan sekä uhonnut, ettei vesikidutus riitä hänelle.
On suuri kysymysmerkki, tuleeko Trumpin vaalikampanjan aikana kuullusta retoriikasta Yhdysvaltojen uusi linja. Millaista on Yhdysvaltojen ihmisoikeuspolitiikka tammikuussa virkavalansa vannovan Donald Trumpin johdolla?
Yhdysvaltojen johtoon nousee mies, joka ei ole aiemmin istunut yhdessäkään poliittisessa virassa. Siksi paljon on arvailujen varassa.
Ihmisoikeusvastaiset heitot antavat syytä huoleen Yhdysvaltojen ihmisoikeuspolitiikasta.
Trumpin kampanjapuheet olivat kovia, mutta vaalien jälkeen hän on jo peruuttanut sanomisiaan muutamissa kysymyksissä. Poliittisen vastuun todellisuus painaa, mutta Trumpin on myös lunastettava lupauksia, joiden vuoksi hänet on Valkoiseen taloon valittu.
”Trumpin kampanja ja kaikki ne ihmisoikeusvastaiset heitot antavat syytä huoleen Yhdysvaltojen ihmisoikeuspolitiikasta, vaikka nyt nähdäänkin, että heittoja on osittain alettu perua”, Amnestyn Suomen osaston vt. toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.
Laajapuro muistuttaa, että Trumpin voitto on osa laajempaa populistista ja ihmisoikeusvastaista trendiä, joka leviää maailmalla. Tämä kehitys kokonaisuutena on Laajapuron mielestä huolestuttavinta.
”Vähän kaikissa maanosissa näkyy nyt tämä ihmisoikeudet kyseenalaistavien ja erityisesti vähemmistöjä kohtaan kovaa retoriikkaa käyttävien poliitikkojen esiinmarssi”, Niina Laajapuro sanoo.
Yhdysvallat on monessa kysymyksessä ollut Barack Obamankin presidenttikaudella kaikkea muuta kuin ihmisoikeuksien mallimaa. Esimerkiksi presidentti George W. Bushin kauden terrorisminvastaisen sodan nimissä tehdyistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista ei ole saatu vastuuseen ketään. Guantánamon leiri on yhä auki. Yhdysvalloissa teloitettiin 28 ihmistä vuonna 2015. Ihmisoikeudet on kuitenkin nähty Obaman kaudella ainakin retoriikassa ideaalina, johon pyritään.
Trumpin hallinnon ajattelussa korostunee entisestään Yhdysvaltojen oma intressi, jonka varjolla myös ihmisoikeuksista voidaan tinkiä.
”Ihmisoikeudet eivät varmastikaan ole Trumpin politiikan keskiössä. Hän ei korosta niitä omana arvonaan, vaan nostaa Yhdysvaltain intressit keskiöön”, kuvailee Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Tähtäimessä vähemmistöt ja maahanmuuttajat
Kuten monet populistiset liikkeet Euroopassa, myös Trump otti vaalikampanjansa maalitauluksi vähemmistöt ja maahanmuuttajat. Trump ehti muun muassa väittää Meksikon lähettävän rajan yli raiskaajia ja rikollisia. Muslimeille hän vaati pahimmillaan väliaikaista maahantulokieltoa.
”Tällainen syntipukkien etsiminen ja pelon lietsominen muistuttaa Yhdysvaltain historian synkimmistä luvuista, kuten japanilaistaustaisten amerikkalaisten vangitsemisesta keskitysleireille toisen maailmansodan aikaan”, Amnestyn Yhdysvaltain osaston toiminnanjohtaja Margaret Huang kuvaili vaalien jälkeen blogissaan.
Vihainen puhe on kaventanut kuvaa siitä, kenet hyväksytään oikeaksi amerikkalaiseksi.
”Yhdysvaltalainen identiteetti ei näyttäydy niin kirjavana, vaan nyt etsitään jonkinlaista ydintä. Etenkin, jos tulee terrori-iskuja, vähemmistöjen asema voi vaikeutua”, Mika Aaltola ennakoi.
Myös naisten asema voi kaventua. Trump on sanonut, että aikoo nimittää korkeimpaan oikeuteen tuomareita, jotka ovat valmiita antamaan osavaltioille suuremman vapauden päättää aborttilainsäädännöstään. Se voi johtaa tilanteeseen, jossa vanhoilliset osavaltiot vaikeuttaisivat abortin saamista.
”Konservatiivisten tuomareiden valinnat vaikuttavat vuosia eteenpäin”, Aaltola toteaa.
Sen sijaan samaa sukupuolta olevien oikeutta avioliittoon Trump ei lupaustensa mukaan aio perua.
Muurista tuli symboli
Siirtolais- ja pakolaispolitiikka ovat varmasti Trumpin hallinnon suurennuslasin alla. Harva on välttynyt Trumpin puheilta, jotka koskevat muurin rakentamista Meksikon rajalle. Muuripuheilla on ollut jo symbolinen vaikutus, vaikka toimet ovat yhä hämärän peitossa.
”Muurista on tullut symboli perustelemattomalle ajatukselle siitä, että Yhdysvaltojen ulkopuolelta ja etenkin Latinalaisesta Amerikasta tulevia ihmisiä pitää pelätä ja vieroksua”, Margaret Huang kirjoitti blogissaan.
Trump uhosi myös karkottavansa paperittomat siirtolaiset maasta. Vaalivoiton jälkeen Trump tarkensi, että karkottaa kaikki rikoksiin syyllistyneet, joita on noin 2–3 miljoonaa. Tämä ei itse asiassa olisi edes suuri muutos, sillä Obama on kaudellaan karkottanut 2,5 miljoonaa ihmistä Yhdysvalloista.
”Obaman kaudella karkotuksia on vain tehty hissun kissun. Nyt niistä tehdään todennäköisesti näkyvämpiä”, Mika Aaltola sanoo.
Trumpin kaudella Yhdysvaltoihin pääsevien pakolaisten määrä voi hyvin todennäköisesti laskea. Trump on puhunut erittäin kovin äänenpainoin esimerkiksi syyrialaisista pakolaisista.
Sota terrorismia vastaan jatkuu
Trumpin terrori-iskujen yhteydessä vaatima muslimien maahantulokielto tuskin toteutuu. Trump on vetänyt myöhemmin puheitaan takaisin ja puhunut täyskiellon sijaan tiukemmasta rajavalvonnasta.
”Yhdysvallat voi esimerkiksi rajoittaa maahanmuuttoa tietyistä valtioista siten, ettei kielto kohdistu niin selkeästi tiettyihin etnisiin ja uskonnollisiin ryhmiin”, Aaltola sanoo.
Amnestyn Huang on kirjoittanut, että nämä puheet herättävät huolta siitä, että Trumpin hallinto ottaa käyttöön muslimeja syrjiviä toimia.
Trump ei sanele yksin Yhdysvaltain politiikkaa, vaikka vaikutusvaltainen onkin. Koska Trump on kokematon poliitikko, on myös hänen ympärilleen koottavalla hallinnolla suuri merkitys. Aaltolan mukaan Yhdysvaltain hallintoon nousee nyt neokonservatiiveja, jotka ajattelevat, että maailmalla on käynnissä tietty sivilisaatioiden yhteentörmäys. Se näkyy esimerkiksi puheina maahanmuuton rajoittamisesta tietyistä maista eli käytännössä muslimimaista.
”Sota terrorismia vastaan tulee palaamaan uudelleen. Yhdysvaltain reaktiot mahdollisiin terrori-iskuihin voivat olla rajumpia kuin Obaman kaudella”, Aaltola pohtii.
Ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä
Vaalien aikana käytiin keskustelua muun muassa vesikidutuksesta, joka oli käytössä Bushin kaudella. Trump laukoi vaalikampanjansa aikana, ettei vesikidutus ”mene tarpeeksi pitkälle”, vaikka se on määritelty räikeäksi ihmisoikeusloukkaukseksi. Yhdysvaltain armeija kielsi vesikidutuksen ohjeissaan vuonna 2006. Obama ulotti kiellon koskemaan myös CIA:ta vuonna 2009.
Vaalien jälkeen Trump kertoi kuitenkin, että oli muuttanut mieltään. Syynä oli Trumpin mukaan keskustelu eläkkeellä olevan merijalkaväen kenraalin James Mattisin kanssa. Mattis oli vakuuttanut Trumpin siitä, ettei kidutus ole tehokas tapa kerätä tietoa.
Ihmisoikeudet vaativat jatkuvaa työtä ja puolustamista.
Vesikidutuksen palauttaminen ei siis ole nyt Yhdysvaltain uuden hallinnon agendalla. Aaltolan mukaan keskustelu voisi nousta terrori-iskun seurauksena: ”Jos tulee esimerkiksi terrori-isku, tätä keinovalikoimaa voidaan taas laajentaa.”
Samalla Aaltola muistuttaa, että Yhdysvalloissa on paljon voimia, jotka eivät halua palata 2000-luvun alkupuolen kyseenalaisiin otteisiin.
Yhdysvallat on myös monessa kysymyksessä tärkeä ihmisoikeuksien puolestapuhuja. Trumpin voitto ja sitä edeltänyt myrkyllinen vaalikampanja ovat kuitenkin havahduttaneet monet siihen, etteivät ihmisoikeudet ole itsestäänselvyyksiä. Ne vaativat jatkuvaa työtä ja puolustamista.
”Ihmisten kiinnostus ihmisoikeuksista ja omista oikeuksista kasvaa. Siksi luotan siihen, ettei ihan kaikkea takapakkia, jota pelkäämme, tapahdu. Mutta se vaatii aktivoitumista”, Amnestyn Niina Laajapuro sanoo.
Teksti Aishi Zidan
Kuvitus Eeva Meltio
Teksti on julkaistu Amnesty-lehden numerossa 4/2016.