Amnestyn mielenosoitustarkkailija Sara Aalto-Setälä matkusti Tornioon tarkkailemaan Suomen ja Ruotsin rajalla järjestettyä mielenosoitusta. Tässä jutussa Sara kertoo havainnoistaan ja pohtii omaa kokemustaan mielenosoitustarkkailijana.
Mielenosoitustarkkailijan matka alkaa
6. syyskuuta 2024.
Juna kiitää raiteillaan, mutta kuva ikkunassa ei paljoa muutu. Metsää ja peltoja. Asutusta siellä täällä. Mitä pidemmälle pohjoiseen etenemme, sitä kellertävämmän sävyn puiden lehdet kuitenkin saavat. Syksy on selvästi jo tuloillaan.
Seuraavana: Kemi. Nästa stopp: Kemi.
Matka jatkuu Kemistä kohti Torniota. Lyhyen matkan jälkeen saavumme viimein perille. Olemme tulleet tänne tarkkailemaan seuraavana päivänä järjestettävää Border Pride -mielenosoitusta. Toimimme osana Amnestyn mielenosoitustarkkailua, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa kokoontumisvapauden toteutumisesta Suomessa. Projekti on osa Amnestyn kansainvälistä Protect the Protest -kampanjaa.
Kyseessä on jo viides tarkkailuni tänä vuonna, joten tehtävä on minulle entuudestaan tuttu. Border Pride on kuitenkin poikkeuksellinen tarkkailukohde, sillä mielenosoituksen on määrä kulkea Torniosta Haaparantaan Ruotsin puolelle. Rajanylitys halkoo mielenosoituksen kahden lainsäädännön piiriin. On tunnettava sekä Suomen että Ruotsin lait.
Rajanylitys halkoo mielenosoituksen kahden lainsäädännön piiriin. On tunnettava sekä Suomen että Ruotsin lait.
Amnestyn mielenosoitustarkkailijana olen saanut koulutuksen Suomen kokoontumislainsäädännön perusteista, mutta Ruotsin lakeja en tunne lainkaan. Meidän onneksemme saamme kuitenkin vahvistusta tarkkailutiimiimme. Tapaamme seuraavana aamuna Emma Olssonin, Amnestyn Ruotsin osastosta.
Mielenosoitustarkkailussa tehtiin yhteistyötä yli rajojen
7. syyskuuta 2024.
”Hej!”, tervehtii Emma ja halaa lämpimästi. Hän on tullut tapaamaan meitä Tornion keskustaan ennen mielenosoituksen alkua. Käymme läpi kuulumiset ja avaamme Emmalle tarkkailutyön perusteita. Amnestyn Ruotsin osasto tekee töitä kokoontumisvapauden vahvistamiseksi, mutta mielenosoitustarkkailuja osastolla ei ole vielä tehty.
Mielenosoitustarkkailija kirjoitti havaintojaan muistivihkoon. Tarkkailijoilla on päällään liivit, joissa lukee ”ihmisoikeustarkkailija”, sillä mielenosoitusta tarkastellaan ihmisoikeusnäkökulmasta.
Opin, että Suomen ja Ruotsin mielenosoituksia koskevassa lainsäädännössä on paljonkin samaa. Esimerkiksi spontaanit mielenosoitukset sallitaan, mikäli ne eivät aiheuta kohtuutonta häiriötä. Eroja kuitenkin löytyy. Ruotsissa mielenosoitukselle on haettava lupa ja lupahakemuksen tekeminen maksaa noin 30 euroa. Suomessa mielenosoituksesta tehdään poliisille maksuton ilmoitus.
”Kello on 12.00, joten eiköhän lähdetä liikkeelle. Klockan är 12:00, så nu sätter vi i gång. It’s 12 o’clock, so let’s get moving”, huutaa yksi Border Priden järjestäjistä megafoniin.
Mielenosoituskulkue ylitti rajan Suomesta Ruotsin puolelle. Rajalle pysähdyttiin hetkeksi ottamaan kuva, mutta muuten matka jatkui keskeyttämättä.
Kolmikielinen mielenosoituskulkue lähtee kävelemään Tornion keskustan läpi. Paikalla on noin 150 ihmistä, ja tunnelma on iloisen juhliva. Poliisiauto seuraa kulkuetta.
Rajalla kulkue pysähtyy hetkeksi, kun järjestäjät ottavat kuvan mielenosoittajista. Muuten matka jatkuu keskeyttämättä. Suomen poliisi jää toki Tornion puolelle. Näkymätön raja erottaa viranomaisten reviirit toisistaan.
Mielenosoitus saapuu Haaparannan keskuspuistoon ja jatkuu siellä puistojuhlan merkeissä. Kaikki sujuu rauhanomaisesti. Ruotsin poliisi piipahtaa puistossa ja vaihdamme heidän kanssaan muutaman sanan. Kirjaan muistivihkooni: Onnistunut päivä.
Mielenosoituskulkue eteni kohti Haaparannan keskuspuistoa. Mielenosoittajilla oli mukanaan erilaisia sateenkaarilippuja.
Mielenosoituksen päätyttyä jatkamme pikaruokaravintolaan lounaalle purkamaan tunnelmia ja täyttämään tarkkailuraporttia. Emma on innoissaan ensimmäisestä tarkkailustaan ja alamme kaikki ideoimaan mahdollista pohjoismaista yhteistyötä. Lounaan jälkeen piipahdamme vielä ruotsalaisessa karkkikaupassa ennen kuin sanomme Emmalle hyvästit. On aika lähteä kotia kohti.
Mikä on mielenosoitustarkkailun merkitys?
8.syyskuuta 2024.
Junassa matkalla Helsinkiin pohdin mielenosoitustarkkailun merkitystä itselleni. Olen nuoresta asti osallistunut mielenosoituksiin ja auttanut niiden järjestämisessä. Mielenosoittajan näkökulmasta tarkkailut ovat olleet minulle antoisia. Olen oppinut valtavasti lisää omista oikeuksistani ja vastuistani. Koenkin, että olen saanut varmuutta toimia mielenosoittajana, koska tunnen oikeuteni aiempaa paremmin.
Tarkkailija seurasi mielenosoituskulkueen etenemistä Tornion keskustassa.
Puolueettoman tarkkailijan roolissa olen päässyt tutkimaan mielenosoittamista myös uudesta perspektiivistä. Suhtaudun tarkkailuun kenttätutkimuksena, jossa havainnoidaan ympäristöä ja ihmisten toimintaa sekä kiinnitetään huomiota erilaisiin yksityiskohtiin. Kentällä oppii myös uusia taitoja. Esimerkiksi mielenosoittajien lukumäärän laskeminen kehittää tarkkuutta ja arviointikykyä.
Lisäksi mielenosoitustarkkailu on arvojeni mukaista vapaaehtoistoimintaa. Tarkkailijana kerään tietoa kokoontumisvapauden toteutumisesta Suomessa, jota Amnesty hyödyntää vuosittaisissa tarkkailuraporteissaan. Vaikka tarkkailija ei itse puutu havaitsemiinsa epäkohtiin, tukee tiedonkeruu työtä mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi. Näin voin antaa oman panokseni mielenosoitusoikeuden edistämiseksi Suomessa.
Juna kiitää jälleen raiteillaan. Puiden lehdet alkavat taas vihertää.
Teksti ja kuvat: Sara Aalto-Setälä. Sara toimii Amnestyn vapaaehtoisena mielenosoitustarkkailijana. Hän työskenteli Amnestyn Suomen osastolla viestinnän harjoittelijana vuonna 2024.
Kiinnostuitko vapaaehtoisena mielenosoitustarkkailijana toimimisesta?
Lue lisää tarkkailusta ja täytä hakulomake täällä.
Järjestämme myös maksuttomia Tunne oikeutesi -koulutuksia, joissa tarjoamme tietoa mielenosoituksen järjestäjän ja osallistujan oikeuksista, kokoontumisvapauden perusteista sekä mielenosoituksiin liittyvistä käytänteistä.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!