Amnesty International Suomen osasto lausui sisäministeriölle 5.6.2024 ulkomaalaislain sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ulkomaalaislain sääntelyä uudistetaan ja täsmennetään estämään maahantulosäännösten kiertäminen entistä tehokkaammin. Lakiin kirjattaisiin tilanteet, joiden perusteella oleskelulupa voitaisiin evätä. Myös lain soveltamista täsmennettäisiin. Nykyinen ulkomaalaislain 36 § jaettaisiin useaksi eri pykäläksi, joissa oleskeluluvan epäämisperusteet jaoteltaisiin seuraavasti: yhteiskunnan etu, yleiset perusteet, Suomessa tapahtunut moitittava käyttäytyminen, perheside, työnteko sekä turvapaikanhaku.
Ehdotuksella estettäisiin myös turvapaikanhakijoiden ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden mahdollisuus hakea työperusteista ja opiskelijan oleskelulupaa sekä muita vastaavia oleskelulupia, kuten tutkijan tai harjoittelijan oleskelulupia. Turvapaikkamenettelyn aikana tai sen päätyttyä, ulkomaalaisen vielä oleskellessa maassa, jätetty työ- tai opiskelijan oleskelulupahakemus jätettäisiin tutkimatta. Lisäksi täsmennettäisiin turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden päättymistä koskevaa sääntelyä siten, että työnteko-oikeus päättyisi Maahanmuuttoviraston kielteisen turvapaikkapäätöksen tiedoksisaamiseen tai tavallisessa turvapaikkamenettelyssä muutoksenhakuoikeuden päättymiseen.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi henkilön tunnistamista ja henkilöllisyyden todentamista koskevan sääntelyn muuttamista velvoittamalla viranomainen tunnistamaan henkilön ja todentamaan tämän henkilöllisyyden oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä tietyin poikkeuksin sekä edellyttämällä henkilön omaa myötävaikuttamista. Laissa täsmennettäisiin matkustusasiakirjavaatimuksen ja muukalaispassin myöntämisen suhdetta.
Esityksessä mainitaan pyrkimys täsmällisempään ja tarkkarajaisempaan sääntelyyn, mikä parantaisi hakijan oikeusasemaa. Tavoitteena ehdotetuilla säännösmuutoksilla on korostaa maahanmuuton hallintaa ja yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta. Tarkoituksena on korostaa sitä, että yhteiskunnan säännöksiä on noudatettava ja maahanmuuttajilta vaaditaan yleistä lainkuuliaisuutta. Tarkoituksena on myös hallitusohjelmakirjausten mukaisesti estää turvapaikkamenettelyn käyttö työvoiman maahanmuuton väylänä.
Amnesty katsoo, että esityksen pyrkimys selventää ulkomaalaislain epäselviä säännöksiä ja saattaa niitä täsmällisemmiksi ja tarkkarajaisemmiksi on hyvä asia. Vastoin tätä tavoitetta esitys kuitenkin tekee ulkomaalaislain tulkinnasta ja soveltamisesta entistä vaikeampaa, koska esitys sisältää useita laajatulkintaisia ja epäselviä säännöksiä. Ulkomaalaislaki ei siis muutu täsmällisemmäksi ja tarkkarajaisemmaksi, vaan päinvastoin entistä epäselvemmäksi ja turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttaneiden itsensä on entistä vaikeampi ennakoida mahdollisia seuraamuksia.
Ehdotetut täsmennykset myös heikentävät ihmisoikeuksien toteutumista ja vaarantavat esimerkiksi lapsen edun toteutumisen perheenyhdistämisessä sekä lisäävät paperittomuutta. Näyttääkin siltä, että esitystä ohjaavat sen muut tavoitteet, kuten maahanmuuton hallinta säännöksiä tiukentamalla, ei ulkomaalaislain selventäminen hakijan oikeusaseman parantamiseksi.
Esityksessä ehdotetaan sääntelyä, joka on huomattavasti muita pohjoismaita tiukempaa. Lisäksi useilla parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevilla eri lakiesityksillä aikaansaatavat yhteisvaikutukset tulevat oletettavasti heikentämään ihmisoikeuksien toteutumista huomattavasti. Tätä ei myöskään ole millään tavalla esityksessä huomioitu tai arvioitu. Esitys sisältää ehdotonta lakitekstiä, eli oleskeluluvan myöntämisessä käytetty harkinta poistuisi. Esityksessä ehdotetaan kuitenkin erillistä kohtuusharkintaa tiettyihin epäämisperusteisiin, mutta kynnys sen käytölle jää liian korkeaksi. Näin ollen esitys ei ota huomioon tilanteita, joissa ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää kokonaisharkintaa, kuten haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta. Kohtuusharkinta ei myöskään ulotu kaikkiin tilanteisiin, kuten oleskeluluvan epäämiseen turvapaikkamenettelyn vuoksi.
Esityksessä myös asetetaan lähtökohdaksi maahantulosäännösten kiertämisen estäminen ja sen toteuttaminen useilla eri tavoilla. Ehdotetut lakimuutokset aikaansaisivat erittäin ankaran laintilan, jonka mukaan olisi hankala toimia. Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta, etenkään turvapaikanhakijoilta, ei voida edellyttää ymmärrystä kyseisenlaisesta laintilasta ja että turvapaikanhakemisella sekä muilla toimilla on mahdollisesti kauaskantoisia seurauksia. Esitetyt erilaiset tilanteet maahantulosäännösten kiertämisestä, kuten turvapaikanhaun jälkeen muun oleskeluluvan haku, eivät useinkaan ilmennä tahallista maahantulosäännösten kiertämistarkoitusta. Ihmiselle voi helposti muodostua turvapaikkaprosessin kestäessä muunlaisia siteitä maahan, joiden perusteella tämä hakee oleskelulupaa. Näin ollen on epäinhimillistä ja kestämätöntä rangaista hakijaa tästä.
Amnesty vastustaa edellä mainittuja ehdotuksia ihmisoikeuksia heikentävinä ja jopa loukkaavina. Oleskeluluvan myöntämättä jättämiseen liittyvän harkinnanvaraisuuden poistaminen ja erillisen kohtuusharkinnan korkea kynnys, erityisesti yhdistettynä epäselvään ja erittäin laajatulkintaiseen lainsäädäntöön, johtavat helposti kohtuuttomiin ja odottamattomiinkin tilanteisiin. Ehdotukset ovat myös yhteiskunnan edun vastaisia. Kyse on turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttaneita rankaisevasta lainsäädännöstä, mikä ei vastaa yleistä lainsäädäntötapaa.
Lue lausunto kokonaan täältä.