Yli sadan järjestön rahoitus on kuihtunut, maine mustattu ja henkilökuntaa peloteltu Venäjällä kansalaisyhteiskuntaa kuristavan lain nojalla. Venäjällä on ollut neljä vuotta voimassa laki, jossa kansalaisjärjestöt rekisteröidään ulkomaisiksi agenteiksi, jos ne saavat rahoitusta ulkomailta ja osallistuvat poliittiseksi katsottuun toimintaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tutki, millaiset vaikutukset lailla on ollut.
Ensi viikolla neljä vuotta voimassa ollut laki on käynyt kalliiksi Venäjän kansalaisyhteiskunnalle. Lukuisat riippumattomat ja kriittiset järjestöt ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. Tärkeitä palveluita on rajoitettu ja valtion toimintaa valvoneita järjestöjä on hiljennetty. Toimet ovat laskelmoitu hyökkäys ilmaisunvapautta vastaan.
“Laki on suunniteltu kahlitsemaan, mustamaalaamaan ja lopulta hiljentämään kriittiset kansalaisjärjestöt. Sillä on ollut kallis hinta yksilöiden oikeuksille sekä kansalaiskeskustelun laadulle Venäjällä. Kehityksen suurimpia häviäjiä eivät ole vain järjestöt, vaan venäläinen yhteiskunta”, Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen sanoo.
Kaikkiaan 148 organisaatiota on määritelty ulkomaiden agenteiksi neljässä vuodessa. Niistä 27 on suljettu kokonaan. Näillä järjestöillä on ollut tärkeä rooli tavallisten ihmisten oikeuksien suojelemisessa. Monet järjestöt tarjosivat palveluita, joita valtio ei ole kyennyt tarjoamaan, kuten esimerkiksi oikeusapua ja psykologista tukea syrjinnän tai väkivallan uhreille. Nyt nämä tavallisten venäläisten hyvinvoinnin kannalta tärkeät palvelut on joko estetty tai ne ovat vaarassa, sillä järjestöjen katsotaan osallistuvan ”poliittiseen toimintaan” ja ne leimataan ”ulkomaisiksi agenteiksi”.
Lakiin tehtiin kesäkuussa lisäyksiä, jotka ovat laajentaneet entisestään kielletyn ”poliittisen toiminnan” määritelmää koskemaan käytännössä kaikkea viranomaisten toimien ja käytäntöjen arvostelua.
Tarkoitus on hiljentää kriittinen kansalaisyhteiskunta
Amnesty tutki yli kymmenen ulkomaiseksi agentiksi listatun järjestön tapausta sekä haastatteli niiden henkilökuntaa ja johtoa. Joukossa oli syrjinnän vastaisia, naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia puolustavia, tieteellistä tutkimusta, historian muistamista, vankila- ja oikeusjärjestelmän uudistamista ajavia, kuluttajien oikeuksia puolustavia ja ympäristökysymyksiin keskittyviä järjestöjä. Yhteistä järjestöille on, että ne pyrkivät tarjoamaan ihmisille mahdollisuuksia osallistua hallituksen politiikan kriittiseen tarkasteluun.
Järjestöjen rahoitus on aina ollut Venäjällä rajoitettua, mutta kotimaisen rahoituksesta on tullut entistä vaikeampaa myös Venäjän median aggressiivisen mustamaalauksen seurauksena. Ulkomainen rahoitus on monille järjestöille ainoa mahdollisuus, mutta ulkomainen agentti -lain takia ulkomaisesta rahoituksesta koituu huomattavia riskejä järjestön maineelle ja asemalle.
“On selvää, että Venäjän viranomaisten päätarkoitus on ollut kriittisen ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen. Se halutaan korvata säyseillä ja epäitsenäisillä hallituksen toimien kannattajilla. Heikko kansalaisyhteiskunta ei ole Venäjän oman edun mukaista pitkällä tähtäimellä”, Tuukkanen sanoo.
Monet ympäristöjärjestöt joutuivat ulkomaisten agenttien listalle
Ainakin 21 ympäristöjärjestöä on ulkomaisten agenttien listalla, vaikka laki sanoo selvästi, että kasvien ja eläinten suojeluun keskittyviä järjestöjä ei pitäisi pitää poliittisina.
Yksi näistä organisaatioista on Nižni Novgorodissa toimiva ympäristökeskus Dront. Järjestö pyysi viranomaisilta, että se poistettaisiin ulkomaisten agenttien listalta. Pyyntö hylättiin sillä perusteella, että keskus olisi saanut ulkomaista rahoitusta. Ulkomaiseksi rahoitukseksi laskettiin esimerkiksi se, että ympäristöjärjestö Bellona-Murmansk oli tilannut 500 ruplalla (reilut seitsemän euroa) Drontin toimittamaa lehteä. Myös ulkomaiseksi agentiksi listatun ympäristöjärjestö Zelenii Mirin antama jo takaisin maksettu laina sekä Venäjän ortodoksikirkon hallinnoiman rahaston antama lahjoitus, katsottiin ulkomaiseksi rahoitukseksi.
“Kävi ilmi, että kirkko saa jotain rahoitusta Kyprokselta. Siksi alueellinen oikeusministeriö lainkuuliaisesti laski rahoituksen ulkomaiseksi. Tilanne on outo ja surrealistinen”, Drontin johtaja Ashkat Kaiumov sanoo.
Helmikuussa Dront määrättiin maksamaan 300 000 ruplan sakko, minkä seurauksena organisaation johto päätti keskeyttää toiminnan, kunnes järjestö poistetaan ulkomaisten agenttien listalta. Dront jatkaa toimintaansa siihen asti epävirallisena kansalaisliikkeenä.
Amnesty vaatii Venäjän viranomaisia kumoamaan ulkomainen agentti -lain ja poistamaan mielivaltaiset kansalaisjärjestöjen työn rajoitukset.
”Venäjän viranomaisten pitäisi kestää kansalaisyhteiskunnan rakentavaa kritiikkiä ja oppia toimimaan kansalaisjärjestöjen kanssa, ei niitä vastaan”, Tuukkanen sanoo.