Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden hiljentämiseen pyrkivä häirintä, uhkailu ja maalittaminen uhkaavat sananvapauden toteutumista laajasti. Esimerkiksi internetissä tapahtuva häirintä ja uhkailu (tässä lausunnossa ’verkkoväkivalta’) vaikuttaa naisten sananvapauteen. Amnestyn Twitter-tutkimuksissa ilmeni, että keskimäärin 32 % verkkoväkivaltaa kokeneista naisista oli lakannut jakamasta sisältöä, jonka tiesivät altistavan väkivallalle (itsesensurointi). Lakiehdotuksen rajausten ulkopuolelle jäävät kohderyhmät ja sananvapautta rajoittavat teot tulisi ottaa huomioon jatkotoimissa, sekä lainvalmistelussa että viranomaistoiminnassa.
Laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen on oikeansuuntainen toimenpide. Se ei kuitenkaan ole riittävä.
Amnesty yhtyy Fingo ry:n lausunnossaan esittämään huoleen siitä, että esitys ei kata riittävästi kansalaisjärjestöjen luottamustehtävissä toimiviin henkilöihin kohdistuvia laittomia uhkauksia. Varsinaisissa luottamustehtävissä (kuten yhdistyksen hallituksessa tai johtokunnassa) toimiviin tulisi rinnastaa myös esimerkiksi järjestön kanssa yhteistyössä toimivat aktivistit. Lisäksi lakiesitys ei poista tarvetta selvittää edelleen mahdollisuuksia puuttua nimenomaisesti maalittamiseen.